Ihmeellistä on kyllä upm:n touhu. Nyt sellussa luovuttu lisätunneista ja muutkin toimialat pakittaneet huomattavasti tavoitteista. Viimeisimmät kommentit että tavoitteista voidaan joustaa kunhan tulee 5 eri sopimusta. Eli onko lopputulos sama tes kuin kaikilla muilla, mutta on vain 5 eri kirjaa samalla päättymispäivällä…?
Luuliko upm oikeasti että nuo lukuisat heikennys esitykset menisivät läpi neuvotteluissa? Suuri kupru upm:n maineelle luotettavana toimittajana tässä ainakin tuli ja kuinka moni asiakas äänesti jaloillaan?
Twitterissä huhutaan myös että chudovon tehdas pyörisi edelleen Venäjällä vaikka piti laittaa toistaiseksi stoppiin, pitääkö tämä paikkansa?
Todella surullista toimintaa kaiken kaikkiaan upm:ltä. Ymmärtäisin tämän kaiken vaivan jos firmalla menisi huonosti, mutta niin kuin Anttikin mainitsi niin compallakin vain yksi huonompi vuosi lähivuosina…
Ei ole avattu. Jollain tasolla asiaa pystyy kuitenkin arvioimaan maksettujen verojen kautta. Suomeen maksettiin viime vuonna yhteisö- ja kiinteistöveroja 225 MEUR ja Saksaan 20 MEUR. Valtaosa näistä lienee yhteisöveroa. Suomessa tulosta taottiin viime vuonna sellulla, biopolttoaineilla, sahatavaralla, vanerilla ja energialla, joten tämä pohja ja Communications Papersin divisioonaluvut huomioiden veikkaisin kyllä Suomen paperitehtaiden olleen tappiolla viime vuonna.
Saksassa liiketoiminta taas painottuu paperitehtaisiin ja Saksassa UPM:llä on isot vahvistetut ja vahvistamattomat tappiot eikä yhteisöveroa ole juuri maksettu vuosikertomuksen kommenttien perusteella Saksaan näidenkään takia. Hyvin vaikea sen sijaan on sanoa, että onko tulosta tehty vai ei, mutta viime vuonna rajusti kohonnut kierrätyskuidun ja energian hinta sekä Communicatiosn Paperersin divisioonaluvut huomioiden epäilisin että ei. Vuoden 2021 aikana Saksan vahvistetut tappiot näyttävät myös kasvaneen noin 250 MEUR:lla, mihin liittyen ainakin osasyy voi olla Saksan paperintuotannon operatiiviset tappiot. Toki muitakin syitä voi olla.
Vuonna 2020 Suomen paperitehtaat sisältävä UPM Communications Papers Oy oli tappiolla (lähde), mutta noita lukuja voivat rumentaa Kaipolan alaskirjaukset. Näin ollen pidän mahdollisena, että Suomen paperitehtaat olivat pienellä voitolla toissa vuonna ja tähän ehkä viittaa hieman myös Suomeen vuonna 2020 maksettu 91 MEUR:n verokertymä. Vuonna 2022 sellulla ei tehty tulosta ja muissakin tuoteryhmissä tuloskertymät olivat selvästi pienempiä. Toki noissa Communications Paper Oy:n numeroissa on tiettyjä epäilyttäviä kohtia (esim. liikevaihdon selvä kasvu 2018, kun divisioonan liikevaihto polki paikallaan), joten ne eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa Suomen paperitehtaiden numeroiden kehityksestä. Vuoden 2021 Communications Papers Oy:n tilinpäätös ei vielä saatavilla ole.
Mielenkiintoista myös on, mistä nuo Saksan isot vahvistetut ja vahvistamattomat tappiot ovat peräisin Valitettavasti en nyt ehdi aihetta tarkemmin alkaa penkomaan ja oma osaaminenkin on näissä (kansainvälisissä) veroasioissa aika rajallinen. Pidän kuitenkin epätodennäköisenä, että viime vuosien operatiivisella toiminnalla nuo Saksan tappiot olisi aiheutettu vaan taustalla lienee jotain yritysjärjestelyihin ja/tai alaskirjauksiin liittyviä historiallisia syitä.
Mikähän on UPMn toiminnan payback osakkeenomistajalle? Valitettavasti näyttää ilmeiseltä, ettei sitä voi olla edes teoriassa. Kun on tottunut luottamaan, että Nalle ja Pesonen ajavat viimeisen päälle osakkeenomistajien etua, niin nyt ovat päättäneet tuhota oman maineensa tältä osin. Jos firmalla olisi jokin suuri osakkeenomistaja niin lakko olisi loppunut jo ajat sitten kun omistaja olisi kysynyt paybackin perään.
Luulempa että johtopuolella on laskettu melko tarkkaan mikä kannattaa ja mikä ei. Vaatimus eri sopimuksista eri yhtiöille on myös varsin looginen minun mielestä vaikken tiedäkkään kuinka paljon sillä todellisuudessa säästää.
Q1 tulos kertoo sitten lisää mutta itse luulen ettei ole ollut kiirettä sovitella lakkoa kun energian on voinut myydä hyvään hintaan ulos.
Eiköhän Pesonen joukkoineen ole laskenut tarkemmin kuin palstalle juuri liittynyt “sijoittaja” jonka eka viesti koskee lakkoa.
Tervetuloa silti mukaan. Kyllä internettiin erilaisia mielipiteitä mahtuu.
Heh Ymmärrän viestin. Palstaa tullut seurattua vuosikausia, mutta vain pitkän salkun haltijana ei ole tullut aktivoiduttua. Itse yrittäjänä olen ollut henkisesti “ay-liikkeelle kova kovaa vasten” -leirissä. Mutta osakkeenomistajana olen alkanut kysymään voiko tämä enää olla taloudellisesti järkevää. En niinkään ole huolissani painopapereista, mutta UPMllä jää saamatta katteet kolmessa kohtaa ketjussa sellu - specialty papers - raflatac. Nythän ei enää kinata sopimusmallista (5 erillistä sopimusta tulee joka tapauksessa) vaan sisällöstä eli rahasta. Varmasti Pesonen & co on tehnyt urakalla laskelmia, mutta maailmakin on muuttunut siitä kun laskelmat alun perin tehtiin. Kysymys on että missä kohtaa se break-even menee, jotta on taloudellisesti perusteltua. Sellainenkin kohta nimittäin on, itse epäilen että se meni jo, mutta niin monta muuttujaa että vaikea hahmottaa. Oikeassa olet, että Q1 tulos ja sen vertailu kilpailijoihin kertoo paljon ja Q2 vielä enemmän.
Tätä kysytään myös myös maksumuurin takana olevassa kolumnissa.
Merkkejä näkyy myös työntekijöiden luottamuksen rapautumisesta. Ammattiliitto Pro kertoi viime viikolla, että sen työmarkkinatutkimuksen mukaan UPM:llä työskentelevien Pron jäsenten luottamus työnantajaansa on romahtanut.
Onko Ammattiliitto Pro luvannut jäsenilleen liikoja, jos ei olla oltu valmiita muutamaa kuukautta lakkoilemaan? Monenko luottamus ammattiliittoaan kohtaan on vähentynyt, kun asiaa ei saada ratkaistua?
Onko tämä sitten kuitenkaan maineen tuhoamista? Onhan tämä tavallaan myös tällainen periaatteellinen kysymys. UPM näyttää hauista omalla tavallaan, että pelkällä lakoilla uhkailulla ja lakkoon menemisellä ei saa aina heti haluamaansa. En tiedä johtaako tämä sitten tulevaisuudessa entistä enemmän lakkoihin, joka taas rapauttaisi Suomen houkuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä, mutta varmasti yrityksetkin miettivät, että jotain tälle jatkuvalle kustannusten nousulle lakkojen uhalla täytyy tehdä. Voiko olla siis myös hyvä asia, että joku on valmis voittojen ja ehkä osakkeenomistajien kustannuksella viemään asiaa pidemmälle ja katsoa kortit loppuun saakka?
Johtokin varmaan pyrkii miettimään asioita pidemmällä 10-30 vuoden aikajänteellä. Jos joka vuosi kustannukset nousevat merkittävästi niin kannattaako tehdä tai ylläpitää mitään 20 vuoden investointia, jos sen tiedetään jo lähtökohtaisesti olevan hyvin epävarma kannattavuuden osalta 10 vuoden kuluttua? Nyt tuntuu olevan meneillään työmarkkinoilla melko kuumana keskustelut inflaatiosta ja ostovoiman heikentymisestä, että tässä maailmantilanteessa yritykset ajavat myös helposti miinaan jos suostuvat tämän hetkisen tilanteen ehtoihin miettimättä pidemmälle. Koen, että juuri näillä 7% inflaatioilla ym. ammattiliitot yrittävät nyt ratsastaa mahdollisimman paljon.
Wahlroosin ja Pesosen mainetta ei voine vielä lakkojen ja tilanteen ollessa päällä tuomita tuhotuksi osakkeenomistajien puolesta, vaan eiköhän case pidä katsoa loppuun asti ennen johtopäätöksiä. Ja varmasti Q1 tulos kertoo paljon. Yllä olevan äänestyksen mukaan foorumilla johtoon luottaa 140/230 äänestäjää, eli vielä yli puolet, mutta meneekö Q1 jälkeen alle?
Ainakin minä sanon, että Pesonen vaihtoon. Nyt tämä peli meni liianpitkälle. UPM on salkussa ja meno ei ole järkevää. Yhtiö polttaa rahaa, eli osinkoa pois omistajilta. Käytännössä he eivät saa lisätunneilla tuottavuuttaa tai tulosta, koska näillä vaadituilla tunneilla ei tehdä mitään tuotantoa tai hintaa lisäävää toimea. Tehtaassa päällekkäinen miehitys on turhaa ja vaikuttaa vain motivaatioon, laskevasti. Muut tekivät sopimukset, nämä vanhat jarrut haraa vastaan. Menetettyjä tuottoja ei saa koskaan takaisin.
Sovittelija on pyytänyt osapuolia vastaamaan sovintoesitykseen 14. huhtikuuta 2022 klo 10.00 mennessä.
Eikö näissä ole yleensä 2 päivää vastata Tekeekö ne nyt sairaanhoitajille ja muille kunta-alan työntekijöille sovintoesityksen jossa ollaan vappuun asti lakossa?
Nyt menevät muut upm:n toimialat neuvottelupöytään. Kaikki sopimukset hyväksytään samanaikaisesti, ei lähde mikään yksittäinen toimiala käyntiin ennenkuin kaikilla on sopimus. Siksi tuo pidempi hyväksymisaika.
Ja jokainen sopimus umpeutuu samanaikaisesti joskus 3 tai 4 vuoden päästä…
Nyt on mielenkiintoista nähdä, että miten näiden kaikkien UPM:n viiden sopimuksen kanssa käy. Olisihan se aika hassu tilanne jos sellu olisi valmis hyväksymään esitetyn tarjouksen, mutta joku heikommin kannattavista ei, niin alkavatko sellun pilaajat oikeasti istumaan lakossa pitkäänkin. Vai voidaanko ongelma sitten ratkaista niin, että tehdään lopetetaan heikommasti kannattavaa tuotantoa ja todetaan, että jatketaan uusilla jaoilla?
Joka tapauksessa Nalle Wahlroos osti viime syksynä osakkeita 33 eurolla ja minä kolmisen viikkoa sitten 25 eurolla ja olen valmis tässä positiossa istumaan vaikka ensi talveen. Nallea vastaan en ala vetoa omilla rahoilla lyömään. Minulle se, että UPM ei ole lakon kustannuksista hiiskunut kertoo siitä, että ne ovat niin pienet, ettei ole tarvinnut ohjeistuksia muuttaa. Tämän toki voi osakkeen arvostuksestakin lukea.
Miten tuo nyt sitten pitää tulkita? 50 miljoonan kaupat olivat järjestelyjä, mutta 10 miljoonan kaupan ei? Joka tapauksessa Nallella on rahat siellä missä suukin isolla painolla. Hinta muuten oli 34+, eikä 33 kuten ulkoa muistin.
Kaikilla toimialoilla pitää olla sopimus ennenkuin upm:n yksiköt starttaavat. Tämä on tiedossa myös työnantaja puolella.
Ja tuskimpa vähään aikaan lopetetaan mitään paperikonetta, ilmeisesti tuo käynti takuu sopimuskaudelle on voimassa mitä Pesonen mainosti. Sitäpaitsi paperien hinnat suht korkeat ja monista papereista pulaa. Jos asiakkaat säilyneet niin laakerit punaisena ajetaan tavaraa maailmalle.
Ihan puhdas veikkaus on että seuraavat koneet suljetaan joskus aikanaan muualta kuin suomesta. Perusteena kierrätyskuidun hinta ja saatavuus, sekä suomea korkeampi energian hinta.
Tuo että “kaikilla pitää olla” sopimus on paperiliiton neuvoittelutavoite. Mikään sääntö tai pakko se ei ole. Päinvastoin, on aika erikoista että täysin toisistaan erillisillä sopimuksilla olisi joku riippuvuus toisistaan. Se jopa hieman romuttaa sopimuskohtaisen sopimisen ideaa .
Pesosen käyntitakuu oli puolestaan vain valtuutus, että sellainen voidaan antaa mikäli riittävän hyvä sopimus saadaan eli porkkana neuvotteluille. Uskon että sellainen tullaan sopimukseen leipomaan jo ihan siitäkin syystä, että paperiliitto voi esiintyä voittajana omiensa joukossa, mutta pakko tai varmuus sekään ei ole.
Kolmas asia onkin sitten sellainen, etten lähde arvailemaan kahdesta syystä. Siksi, että voisin olla väärässä ja ennenkaikkea siksi, etten olisi oikeassa. Paperia tehdään tulevaisuudessakin siellä missä se edullisinta on ja se riippuu neuvottelutuloksesta. Historia on ennenkin osoittanut tapauksia, joissa sopimus on tehty ja koko toiminta lakkautettu parissa vuodessa (UPM Kanada)
Ymmärrän viestin. Palstaa tullut seurattua vuosikausia, mutta vain pitkän salkun haltijana ei ole tullut aktivoiduttua. Itse yrittäjänä olen ollut henkisesti “ay-liikkeelle kova kovaa vasten” -leirissä. Mutta osakkeenomistajana olen alkanut kysymään voiko tämä enää olla taloudellisesti järkevää. En niinkään ole huolissani painopapereista, mutta UPMllä jää saamatta katteet kolmessa kohtaa ketjussa sellu - specialty papers - raflatac. Nythän ei enää kinata sopimusmallista (5 erillistä sopimusta tulee joka tapauksessa) vaan sisällöstä eli rahasta. Varmasti Pesonen & co on tehnyt urakalla laskelmia, mutta maailmakin on muuttunut siitä kun laskelmat alun perin tehtiin. Kysymys on että missä kohtaa se break-even menee, jotta on taloudellisesti perusteltua. Sellainenkin kohta nimittäin on, itse epäilen että se meni jo, mutta niin monta muuttujaa että vaikea hahmottaa. Oikeassa olet, että Q1 tulos ja sen vertailu kilpailijoihin kertoo paljon ja Q2 vielä enemmän.