Gixxer, sanoit että maksoi kovan hinnan. Paljonko se maksoi?
Tää nyt haisee ihan silkalle v*********e, mutta vastaan silti. Googlestahan tämä tieto löytyisi todella helposti, mutta joidenkin analyytikoiden arvioiden mukaan 2-3 miljoona päivältä. Haluatko, että kerron vielä montako päivää lakko kesti vai löydätkö sen tiedon itse?
21 tykkäystä
Tämän ketjun lukeminen alkaa olla turhauttavaa. Voisiko vääntämisen siirtää kahvihuoneeseen tai avata ketjun “UPM lakko pros/cons”. Täällä vääntäminen ei enää tuo mitään lisäarvoa.
19 tykkäystä
Täytyykö tätä lukea jos se turhauttaa? Onhan yhtiön lisäarvon luominen osakkeenomistajille tärkeä juttu ja minä luulin, että tästä lakosta aiheutui yhtiölle lähinnä vain suuret voitonmenetykset, mutta täällä on kerrottu, ettei asia olekaan niin ja minä ainakin palan halusta saada tietää miten syntynyt sopu nämä voitonmenetykset maksaa takaisin. Eikä tästä edes tarvitsisi vääntää jos saisi asiallisen (sellaisen missä nämä mainostetut tosiasiat ovat) vastauksen kysymykseeni.
3 tykkäystä
Täytyy lukea, koska omistan UPM:ää nyt ja jatkossa. En kritisoi mielipiteitä, vaan peräänkuulutan lisäarvoa sijoittajille. Olen vahvasti sillä kannalla, että työntekijöillä on oikeus puolustaa saavutettuja etuja, mutta niistä vääntäminen ei mielestäni kuulu yhtiöketjuun.
10 tykkäystä
Onpas nyt tosiaan tämä ketju ajautunut jopa tunnepohjaiseen väittelyyn UPM:n lakosta. Tämän osalta on kaikkien hyvä muistaa, että kukaan UPM:n ulkopuolella ei tiedä lakon aiheuttamia kustannuksia, eikä sen avulla saavutetun lopputuloksen arvioituja tuottoja. Turha täällä on siis laukoa tiukkoja kommentteja oikein kumpaankaan suuntaan.
Analyytikoilta on tosiaan saatu jonkinmoisia hiha-arvioita päiväkohtaisesta kustannuksesta 2-3m€, mitä ymmärtääkseni on haarukoitu siltä pohjalta mitä aikaisemmat lakot ovat maksaneet (korjaa toki @Antti_Viljakainen jos hiha-arvio oli tässä huono termi ja arvio perustuu kovastikin kättä pidempään). Markkinatilanne on tältä osin nyt ollut kuitenkin monellakin tapaa erittäin poikkeuksellinen, joten muutamia oleellisia muuttujia voitaisiin parviälyllä yrittää haarukoida, jotta saataisiin edes suuntaa-antavia NPV-laskelmia kasaan. Tämä nyt toki on tavallaan UPM:n arvonmäärityksen kannalta pilkun väärällä puolella oleva asia, mutta muutamia omia ajatelmia kuitenkin alla:
Lakon takia pienentyneen sähkönkulutuksen tuottama voitto.
UPM:n sähkönkulutus on pienentynyt lakon takia varsin dramaattisesti, jolloin yhtiö on ollut erittäin voimakkaasti nettosähköntuottaja alkuvuoden 2022 aikana. Käytännössä yhtiö on mitä todennäköisimmin päässyt myymään lakon takia kuluttamatta jääneen sähkön SPOT-hintaan sähkömarkkinoille.
Tältä osin on kuitenkin hankala arvioida kuinka paljon sähkön nettopositio on lopulta muuttunut. Sellutehtaiden ylijäämätuotanto on jäänyt tekemättä, mutta kaikkien muiden tehtaiden kulutus on jäänyt toteutumatta, näistä luonnollisesti paperitehtaat merkittävimpänä. Karkealla hiha-arviolla voitaisiin laskea, että jos sähkön nettokulutus on pienentynyt keskimäärin 300 MW/h (uskoakseni konservatiivinen arvio), niin toteutuneilla sähkönhinnoilla tästä tulee luokkaa 300MW * 24h * 80 €/MWh = 576k€ päivässä lisäkatetta.
Sähkön SPOT-hinta on alkuvuoden aikana toteutunut noin tasolle 86 €/MWh, jolloin 80 €/MWh on ymmärtääkseni realistinen katelukema, onhan tuo lakon takia “ylimääräiseksi” jäänyt sähköntuotanto erittäin alhaisella tuotantokustannuksille tuotettua vesi-/ydinvoimaa. Tämä on toki kovasti yksinkertaistettu laskentatapa, käytännössähän sähköä on suojattu niin kulutuksen kuin tuotannonkin osalta erikseen, mutta nimenomaan koko konserniin tulevia kassavirtoja mietittäessä näin tämä ymmärtääkseni pitää mieltää.
Lakon seurauksena nousseiden paperihintojen vaikutus UPM:n muiden paperitehtaiden katteeseen.
Ei ole vaatinut suurensuuria ennustajan lahjoja nähdäkseen, että UPM:llä on ollut merkittävä riski ajautua lakkoon tässä tilanteessa. Yhtiön johdon olisi ollut mielestäni helppo varautua tulevaan lakkoon jo hyvinkin tyyliin viime kesästä lähtien, jolloin Keski-Euroopankin paperitehtaiden tuotantokustannukset on ollut mahdollista lukita järkeville tasoille.
Tällä yritän sanoa siis sitä, että vaikka maakaasun hinnannousu on vaikeuttanut Keski-Euroopan paperitehtaiden toimintaympäristöä nyt alkuvuoden aikana, niin mielestäni on selvää, että UPM:n ainakin olisi pitänyt varautua jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella siihen, että Keski-Euroopan tehtaat tulee pyörimään Q1:n aikana täydellä teholla todennäköisen Suomen lakon takia. Riskienhallinnallisesti tällöin ainoa järkevä ratkaisu (ainakin näin jälkikäteen katsottuna 
) olisi ollut suojata maakaasun hintaa jo hyvissä ajoin ennen työehtosopimuksen päättymistä. Sillä onko näin tehty vaiko eikö, ja jos on niin missä vaiheessa, on nähdäkseni erittäin ratkaiseva vaikutus lakon aiheuttamiin kustannuksiin.
Jos Keski-Euroopan tehtaat ovat saaneet pyöriä täysillä viime kesänä “ostetulla” maakaasulla, niin ne ovat vuolleet kultaa alkuvuoden ajan nousseiden paperin hintojen ansiosta. Tällöin siis osin lakon itse aiheuttama paperin hinnan nousu sataisi 100%:sesti muiden UPM:n tehtaiden tuloslaskelman alimmalle riville, mikä kompensoisi lakon kustannuksia erittäin merkittävästi. Jos tehtaita on kuitenkin pyöritetty SPOT-markkinoilta ostetulla kaasulla, niin sitten tätä efektiä ei tietenkään nähdä.
Toimialakohtaisten työehtosopimusten tuoma lisäelinaika suomalaisille paperitehtaille
NPV laskelmissa yksi aika olennainen seikka on se, että minkälaiselle ajanjaksolle niitä kassavirtoja ylipäätänsä voidaan ennustaa tulevan. Vahvasti yksinkertaistettu esimerkki voisi olla se, että jos vaihtoehtoina on kaikkien suomalaisten paperitehtaiden ajaminen alas seuraavan 3 vuoden aikana, mutta toimialakohtaisilla työehtosopimuksilla elinaikaa saadaankin pidennettyä vaikka keskimäärin 15 vuoteen, niin johan ne NPV:t alkaa näyttämään varsin mukavilta.
Tämä on kuitenkin varmaan se kaikista vaikeiten arvioitavissa oleva muuttuja, eikä tätä kukaan UPM:n sisälläkään pysty yksiselitteisesti määrittämään edes jälkikäteen 15 vuoden päästä. Mutta ajatustasolla näinhän se menee. Suomalaisen paperitehtaan ei tarvitse koskaan olla kilpailukyvyltään paras tai edes keskimääräinen pysyäkseen hengissä, se ei vaan saisi koskaan olla aivan sieltä heikoimmasta päästä. Jos siis näillä pienilläkin työehtosopimusmuutoksilla saatiin Suomen tehtaita edes muutama pykälä ylemmäs maailman paperitehtaiden kilpailukykyvertailussa, niin se on jo merkittävä askel. Se mahdollistaisi sen, että tehtaat pysyvät elossa seuraavat neljä vuotta jolloin voidaan taas seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa nipistää pieniä osia kustannuksista, pitäen Suomen tehtaat taas pois sieltä heikoimmasta päästä. Jos näin saadaan jatkettua kerta toisensa jälkeen, eli pala palalta saadaan kilpailukyky pidettyä yllä vaikkapa nyt sen 15 vuotta (mikä tuntuu toki epätodennäköiseltä), niin siinä voittaisi kyllä isosti niin UPM:n omistajat, sen henkilöstö kuin Suomen kansantalouskin. Eikä edes mahdollinen muutaman sadan miljoonan euron lakkokustannus tässä kirpaisisi. Tämän mahdollistamisen kannalta nimenomaan toimialakohtaiset työehtosopimukset voivat, ainakin teoriassa, olla se ratkaiseva yksittäinen tekijä, vaikka juuri nyt tällä kierroksella mitään valtavia muutoksia ei aikaan saatukaan. Suomen työmarkkinat ovat kankeat, joten isoja muutoksia nyt vaan pitää tehdä asia kerrallaan.
Summa summarum, kun puhutaan lakon NPV laskelmista, niin puhutaan todella kompleksisesta kokonaisuudesta. Markkinatilanne on ollut niin erikoinen, että ihan kaikki on mahdollista, myös se ettei lakko aiheuttanut juuri mitään kustannuksia. Uskallan sanoa, että kukaan ei pysty tätä kokonaisuutta yksiselitteisesti laskemaan auki, ei edes UPM:n johdossa saati yhtiön ulkopuolella. Toivottavasti tästä asiasta saadaan kuitenkin huomenna jotain lisätietoja yhtiöltä itseltäänkin.
Minun mielestäni on kuitenkin selvää, että niin UPM:n kuin etenkin Suomen kansantalouden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että suomalaisten tehtaiden kilpailukyky saadaan pidettyä pitkällä tähtäimellä yllä. Tältä näkökulmalta katsottuna pidän itsestään selvänä, että toimialakohtaiset työehtosopimukset oli UPM:lle se “must-win-battle” mikä nyt tuli voitetuksi. Se kantaako tämä voitto hedelmää, nähdään kuitenkin vasta vuosien päästä, mutta nyt siihen on edes teoreettinen mahdollisuus.
44 tykkäystä
Jos nyt ei kuitenkaan oletettaisi, että aikaisempien lakkojen aikaan sähköa sai ilmaiseseksi niin onhan tuo käyttämäsi 80€ todella epärealistinen.
Mitä mä just luin? Analyytikot arvioivat 2-3 miljoonaa päiväkohtaiseksi menetykseksi ja sinä, ettei menetyksiä tullut juuri mitään. Nyt on kyllä joku väärässä työssä, sinä tai analyytikot. Ellet sitten ole analyytikon työssä? Analyytikotko eivät tosiaankaan osaa markkinatilannetta huomioida?
Oikeesti, turhaanko ne tehtaat nyt ajetaan takaisin tuotantoon?
Avaa nyt hiukan, onko näiden arvioiden pohjalla yhtään tosiasiaa? Siis mihin faktaan nojaten paperitehtaat olisi ajettu alas 3 vuoden päästä ja mikä uusissa työehtosopimuksissa paransi niiden kannattavuutta niin paljon, että ne saavat lisää elinaikaa 15 vuotta?
Eikös UPM maksa sähköstä TVO:lle mankala periaatteen mukaisesti käytti se sähköä tai ei?
Edellisen lakon ja sellun tuotannon tämänhetkiseen kannattavuuteen tämä arvio on pääosin perustunut. Toki laskelmiakin taustalla on, mutta onhan tuo arvio muuttunut mediassa vähän turhankin selkeäksi totuudeksi, vaikka ainakin itse (enkä edes tiedä, onko joku muu analyytikko edes päätynyt vastaavaan haarukkaan ja kommentoinut sitä julkisuuteen) toimittajia olen laskelmaan liittyneestä suuresta virhemarginaalista aina muistuttanut.
Sähkö on mielenkiintoinen muuttuja yhtälössä. Energy käsittääkseni tekee huipputuloksen ja olisi tehnyt sen myös lakosta huolimatta, sillä yksikkö operoi markkinahintaan myös sisäisessä sähkön myynnissä ja tuotanto on pyörinyt koko Q1:n. Paperidivisioonan voimaloitahan käräjäoikeus määräsi työntekijät pyörittämään, mutta se on sitten ainakin itselleni epäselvää, onko sähköä myyntiin saatu toimitettua ja millaisia määriä.
Aika raflaava mittakaava. Ei työehtojen rooli nyt ihan noin iso paperitehtaan kokonaiskilpailukyvyn muodostumisessa ole. Henkilöstökulut lienevät paperin tuotannosta noin 20 %:n tasolla ja tämä sisältää tuotannon (sis. työntekijät ja toimihenkilöt) sekä konsernin overheadeja (myynti jne.).
Tämä on sinällään täysin totta. Mittakaavojen arviointi on kuitenkin mielestäni mahdollista. Lakon hintalappua tuskin UPM:ltä saadaan kohta, mutta Q1-tuloksen ja torstaina paljastuvan Metsä Fibren tonnikohtaisen katteen (UPM:n Suomen sellun tuotannon tuloksentekokyky lienee hyvin lähellä MEtsä Fibreä) perusteella päästään kuitenkin jäljille siitä, paljonko hyvää terminaaliin mennessä pitäisi saada kiinni kurottua, jotta NPV plussalle heilahtaisi.
Live on alkaa noin 9:25. Koska tarkka raportin julkistamisaika on epäselvä, voin taas vastailla UPM:ään tai sektoriin liittyviin kysymyksiin, mikäli alustus loppuu ennen kuin raportti on pihalla. Kysymyksiä voi laittaa, vaikka tähän ketjuun.
11 tykkäystä
Kyllähän tuo hölmöläisten matonkutemiselta kuulostaa
Ja sitten vielä 4 vuoden sopimus. Mitä ihmeen joustavuutta se on?
4 tykkäystä
Varmasti raflaava esimerkki, mutta jaan @ollikohan pointin. Minä olen nähnyt koko tähän episodin ajan, ja yrittänyt täälläkin sanoa, että työehtoneuvotteluissa ratkaistaan nyt se, kuinka monta tuotantolaitosta UPM:llä on Suomessa 2030 (-luvulla). Onko 0, 10, 25 vai 50? Ei minulla osaaminen tai perehtyminen riitä ottaa siihen kantaa, millaisella jatkuvalla nelivuorokäynti-heilahdus-pyörähdyksellä saadaan kuinkakin monta tuotantolaitosta säilytettyä tai uusia investointeja houkuteltua. Näissä kysymyksissä luotan UPM:n johdon osaamiseen enemmän kuin omaani.
En ole eri mieltä arviosta, että uudistettujen työehtojen kautta saatavat hyödyt tuskin terminaalissakaan maksavat takaisin lakon menetyksiä. Mutta siis alleviivaan vielä: pitkäjänteiselle sijoittajalle on melko vähäpätöistä vääntää siitä, onko lakon menetykset 100 M€ vai 300 M€ - mielestäni puhumme siinä aivan aidan seipäästä. Paljon olennaisempaa niin sijoittajana, omistajana kuin suomalaisena minulle on se kysymys, onko meillä kotimaista tuotantoa vielä tulevina vuosikymmeninä. Ehkäpä kaikkia paperitehtaita ei ajeta alas 3v kuluessa, mutta hyvänen aika, lopetetaan jo se vänkääminen lakon kustannuksista? Mielestäni @ollikohan yritti vain ottaa konkreettisen esimerkin ja vääntää sitä rautalankaa, jota täälläkin useampi on vaatinut.
Edit. Siis tiivistetysti: kysymys ei ole pelkästään kustannussäästöistä ja tuloslaskelman alarivistä, vaan pitkällä aikavälillä tuotantomääristä ja tuloslaskelman ylärivistä.
7 tykkäystä
Työehtosopimuksella työnantaja ostaa työrauhaa. Pidempi sopimus on siksi parempi. Lisäksi UPM näkee ennen seuraavaa kierrosta, mitä muut yhtiöt saavat TES-rintamalla aikaan.
Toisin kuin Hesarin jutussa sanotaan, koko lakon voi katsoa johtuneen liiketoimintokohtaisuudesta käydystä periaatteellisesta erimielisyydestä.
Jos Paperiliitto olisi Teollisuusliiton tavoin hyväksynyt periaatteen jo syksyllä, olisi muutkin asiat ehditty ratkaista hyvissä ajoin.
On myös väärin kuvitella, että UPM:n vaihtoehtona olisi ollut samanlainen sopimus, kuin mihin muut yhtiöt päätyivät. Paperiliitto myi sopimukset muille yhtiöille halvalla, koska tiesi tulossa olevasta kovasta väännöstä UPM:n kanssa. Ilman sitä neuvottelut olisivat varmasti olleet tiukemmat kaikilla.
3 tykkäystä
Sieltähän se pölähti
- Liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 2 507 (Q1 2021: 2 234) miljoonaa euroa
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli viime vuoden tasolla ja oli 277 (279) miljoonaa euroa eli 11,0 % (12,5 %) liikevaihdosta
- Liiketoiminnan rahavirta oli 12 (217) miljoonaa euroa
- Nettovelka nousi 837 (83) miljoonaan euroon, ja nettovelan suhde EBITDAan oli 0,46 (0,06)
- Myyntihinnat nousivat kaikilla liiketoiminta-alueilla ja ylittivät korkeampien muuttuvien kustannusten negatiivisen vaikutuksen
- Lakko Suomessa vaikutti tuotanto- ja toimitusmääriin erityisesti sellu-, paperi- ja biopolttoaineliiketoiminnoissa
- Rahavarat ja käyttämättömät luottolimiitit olivat 2,9 miljardia euroa katsauskauden lopussa
- Merkittävät kasvuhankkeet Uruguayssa ja Saksassa etenevät hyvin, Leunan biojalostamon kustannusarviota päivitetty
- UPM päätti keskeyttää toimitukset Venäjälle, puun ostamisen Venäjällä ja Venäjältä sekä UPM Chudovon vaneritehtaan toiminnan toistaiseksi
- Huhtikuussa UPM ja Paperiliitto solmivat ensimmäistä kertaa liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset ja lakko Suomen tehtailla päättyi
6 tykkäystä
Ilkikurisempi toteaisi, että UPM:n paperiliiketoiminta saatiin useamman negatiivisen kvartaalin jälkeen taas plussalle, kun ei ollut Suomen toiminnot painamassa tulosta 
.
(Pahoittelut poleemisesta postauksesta, asiahan on paljon monitahoisempi todellisuudessa).
27 tykkäystä
UPM raportista pomittua:
-
Saavutimme tavoitteemme,
seitsemän liiketoimintakohtaista sopimusta, joilla parannetaan
yksiköiden tuottavuutta sekä tarjotaan työntekijöille
kilpailukykyiset työehdot. Meillä on Suomessa yli 6 000
työntekijää ja lähes 10 miljardin euron omaisuus.
Vastuullamme on mahdollistaa menestyksen edellytykset
liiketoiminnoillemme ja henkilöstöllemme Suomessa.
Liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset ovat siinä
avainasemassa. Uudet sopimukset lisäävät joustavuutta tehtailla
ja avaavat investointimahdollisuuksia. -
Myös Leunan biojalostamohanke edistyy nyt hyvin. Olemme
täsmentäneet investoinnin kokonaiskustannusarviota 750
miljoonaan euroon. Luvussa on otettu huomioon jalostamon
käynnistyminen vuoden 2023 loppuun mennessä sekä
nykyinen korkea kustannustaso. Voimakkaan asiakaskysynnän
ansiosta investointi on houkutteleva, ja
biokemikaaliliiketoiminnan pitkän aikavälin kasvustrategia
näyttää yhä kiinnostavammalta. Tiimimme onkin jo
suunnittelemassa seuraavia kasvuvaiheita Leunan ensimmäisen
jalostamon jälkeen. -
Biopolttoaineissa mahdollisen uuden biojalostamon
perussuunnittelu etenee täyttä vauhtia, nyt Rotterdamissa.
15 tykkäystä
Ihan loistava kirjoitus kokonaisuudessaan, mutta tähän kohtaan esittäisin väitteen, että UPM on varautunut lakkoon jo 2,5 vuotta. UPM ja Metsäteollisuushan koitti luopumista keskitetystä sopimista ajaa jo vuoden 2019 neuvotteluissa, mutta yritys epäonnistui nopeasti. Wahlroos antoi kuuluisan haastattelunsa koneiden sulkemisesta ja paikallisesta sopimisesta jo tammikuussa 2020. Viime kesänä lakko oli varmasti jo molemmilla osapuolilla täysin selvä asia asia kun Paperiliitto kieltäytyi kokonaan neuvottelemasta asiasta.
edit: meneekö salaliittoteorian puolelle jos epäilen, että lakon kesto oli mietitty jo etukäteen ja se piti saada päätettyä ennen osaria?
3 tykkäystä
Tulit kuitenkin itsekin asiasta vänkäämään kun täällä on vain pyydetty esittämään niitä tosiasioita mitä on mainostettu löytyvän vaikka samaan hengenvetoon totesit itsekin, ettei sinulta niitä löydy.
Onko tosiaan näin väärin keskustelufoorumilla pyytää esittämään faktoja väitteiden tueksi? Minä en ainakaan usko tuntemattoman nettikirjoittajan väitteitä todeksi ilman kunnollisia perusteluja, mutta antaa olla. En tuki tätä keskustelua enempää kun se tuntuu olevan enemmistön toive. Olisin kyllä toivonut esimerkiksi kerttu-tädiltä sitä, että hän olisi tullut ja erotellut tosiasiat asenteista lyömällä faktat pöytään, mutta ilmeisesti niitä ei ollutkaan.
1 tykkäys
Osari oli kohtuullisen hyvä, en näe syytä miksi UPM olisi sen takia ollut kiire lopettaa lakko.
Tämä teoria on tosiaan siitä huono, että se toimii molempiin suuntiin.
Osari oli ehdottomasti hyvä ja sen olisi voitu ajatella olevan signaali, että lakkoa on mahdollista jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Toisaalta hyvä tulos olisi joillekin voinut näyttäytyä signaalina, että työntekijöille kuuluu isompi osuus kakusta.
No tätä ei kannata sen pidempään vatvoa, oli vähän kevyt heitto.
4 tykkäystä