“Lienee mahdotonta tietää, miten tämä tästä etenee. Paperiliitto ei varmasti anna liiketoimintakohtaisia TES:ia muille ilmaiseksi.”
Petri Vanhalahan mainitsi ylen haastattelussa että jommallakummalla on jo 4 eri sopimusta, mutta ne ovat samojen kansien sisällä.
Näin UPM:n omistajana ja myös metsänomistajana todettava, että kyseessä on yhtiölle mahalasku ja johdon kirkas epäonnistuminen. Meidän omistajien rahaa ja tulomahdollisuuksia paloi valtavasti ja tulokset eivät kata menetyksiä kuin korkeintaan hamassa tulevaisuudessa, jos silloinkaan. Tilannetta on verrattava myös Stora Ensoon ja Metsään, jotka takoivat rahaa ja saivat kivutta samansuuntaiset sopimukset.
UPM sai toimialakohtaiset sopparit, joita jatkossa varioida tarpeiden mukaan.
Lisäksi paremmat myyntihinnat /ja kate tuotteille, joita osin valmistettiin lakon aikana muissa maissa. Parempi myyntihintä säteilee myös kuluvalle neljännekselle ja loppuvuodelle.
Osari kertoo, että mikä oli menetys, ja ohjeistus miltä 2022 näyttää. Sitten voi arvioida miltä lakon / työsulun tienesti näyttää.
Nuo mainitut ehdot - eivät kyllä itsessään paybackkiä näytä, sehän on selvä. Ei UPM:lle, ei myöskään Paperiliiton Com.Paperilaisille.
Paperityöntekijä ei lähes varmasti ikinä tule saamaan paperityöntekijänpalkkaa niillä kulmilla missä paperikone menee kiinni. Mutta Paperiliiton peli onkin maksimoida tilanne jossa paperikone ei mene kiinni.
Toki arvoon arvaamattomaan on noussut myös Ukrainan sota ja energian hinnan nousu Keski-Euroopassa, joten ‘viimeinen taisto’ saattaa kantaa hedelmää yllättävänkin hyvin
Toimihenkilöiden kanssa UPM ei ole vielä edes aloittanut tes-neuvotteluja. Meneeköhän ne nyt lakkoon?
”Johdon kirkas epäonnistuminen” Kerttu-tätikin on UPM:n osakkeenomistaja eikä Kertulle ole tullut tämän työtaistelun aikana tai sen jälkeen tietoa mistään epäonnistumisista. Kaikenlaisia huuteluja sen sijaan on ollut paljon ja tällä palstallakin paljon katkerien paperimiesten tilityksiä.
Mikä sitten on totta ja mikä ei, ulkopuolisen on vaikea ottaa kantaa jonkun yksittäisen asian esim. lakko perusteella. Yhtiön arvo muodostuu tulevaisuuden kassavirroista ja jos joku on sitä mieltä, että osakkeen hinta on korkea suhteessa kassavirtoihin, niin osakkeet kannattaa myydä. Kertulla ei ole tällaista tietoa.
On tärkeää erottaa toisistaan asenteet ja tosiasiat.
Tarkoitatko: Ammattiliitto Pron kanssa UPM ei ole vielä edes aloittanut tes-neuvotteluja? Käsittääkseni UPM:n mukaan toimihenkilöiden kanssa kyllä on neuvoteltu, ja ymmärtääkseni aika lailla sovittukin.
Avaa nyt kerttu-hyvä hieman näitä mainostamisiasi tosiasioita siitä kuinka yhtiö nyt onnistui luomaan sitä arvoa vaikkapa ihan kertomalla missä ajassa työtaisteluissa voitetut hyödyt maksavat työtaisteluissa menetetyt voitot takaisin? Nythän tuossa aikaisemmassa kommentissasi ne tosiasiat loistavat poissaolollaan ja siinä tuntuisi olevan vain niitä asenteita.
Tosiasia: UPM halusi liiketoimintakohtaiset työehtosopimukset ja sai ne.
Asenteellisuus: Tällä palstalla paperimiehet ovat tilittäneet lakosta ja väittäneet, että UPM:n johto on jollain ”ideologisella ristiretkellä” Tämä on perustunut ihan omiin asenteisiin ja antipatiaan yhtiötä kohtaan.
Avaaminen: En pysty laskemaan lakon lyhytaikaisia vaikutuksia, etkä sinäkään. Osakesijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa eikä ole järkevää tehdä päätöksiä yksittäisen lakon vuoksi.
Joo onhan tuo tosiasia, että upm halusi toimialakohtaiset sopimukset ja sai ne, mutta maksoi siitä mielettömän kalliin hinnan ja sinähän väitit, että tosiasioiden valossa se ei ollut epäonnistuminen joten mitä ne tosiasiat ovat?
Onhan tällä palstalla paperimiehet ja muutkin tilittäneet lakosta, mutta yhtälailla tällä palstalla on myös palkkakateelliset ja muutkin toisille huonompaa palkkaa toivoneet tilittäneet omia näkemyksiään. Mielestäni nämä turhat omat mielipiteet voitaisiin jo unohtaa ja siksi kysynkin sinulta niitä mainostamisia tosiasioita.
Kyllä tällä lakolla taitaa olla pääasiassa pitkäaikaisia vaikutuksia eikä lyhytaikaisia. Ainakin jos mietitään kuinka pitkään menee, että työtaisteluilla voitetut hyödyt maksavat lakkojen takia menetetyt voitot.
Jos olet lukenut tätä palstaa niin tiedät ihan hyvin että tästä ideologisesta taistelusta on puhutut muutkin kun paperimiehet ja minä.
EK:n ex-johtaja tylyttää UPM:ää ja Björn Wahlroosia (iltalehti.fi)
Kokonaisuutena:
Lakon kustannukset voidaan arvioida euroina, pitkän aikavälin tuottojen arviointi taas on mahdotonta.
Joka tapauksessa esimerkkejä liiketoimintokohtaisuuden tuomista hyödyistä on jo kerrottu mm. vaneriliiketoiminnan ja Raflatacin osalta.
On vielä arvoitus, onko tällä tuloksella vaikutusta muiden konsernien ratkaisuihin. Nyt saattoi olla ainoa hetki päästä liiketoimintokohtaisiin sopimuksiin ja uskon että ajan kanssa tämä tuo ison hyödyn UPM:lle.
Onko saavutettu hyöty riittävän iso, jotta pitkästä lakosta huolimatta saadaan hyvä NPV muutokselle? Mahdoton sanoa.
Gixxer, sanoit että maksoi kovan hinnan. Paljonko se maksoi?
Tää nyt haisee ihan silkalle v*********e, mutta vastaan silti. Googlestahan tämä tieto löytyisi todella helposti, mutta joidenkin analyytikoiden arvioiden mukaan 2-3 miljoona päivältä. Haluatko, että kerron vielä montako päivää lakko kesti vai löydätkö sen tiedon itse?
Tämän ketjun lukeminen alkaa olla turhauttavaa. Voisiko vääntämisen siirtää kahvihuoneeseen tai avata ketjun “UPM lakko pros/cons”. Täällä vääntäminen ei enää tuo mitään lisäarvoa.
Täytyykö tätä lukea jos se turhauttaa? Onhan yhtiön lisäarvon luominen osakkeenomistajille tärkeä juttu ja minä luulin, että tästä lakosta aiheutui yhtiölle lähinnä vain suuret voitonmenetykset, mutta täällä on kerrottu, ettei asia olekaan niin ja minä ainakin palan halusta saada tietää miten syntynyt sopu nämä voitonmenetykset maksaa takaisin. Eikä tästä edes tarvitsisi vääntää jos saisi asiallisen (sellaisen missä nämä mainostetut tosiasiat ovat) vastauksen kysymykseeni.
Täytyy lukea, koska omistan UPM:ää nyt ja jatkossa. En kritisoi mielipiteitä, vaan peräänkuulutan lisäarvoa sijoittajille. Olen vahvasti sillä kannalla, että työntekijöillä on oikeus puolustaa saavutettuja etuja, mutta niistä vääntäminen ei mielestäni kuulu yhtiöketjuun.
Onpas nyt tosiaan tämä ketju ajautunut jopa tunnepohjaiseen väittelyyn UPM:n lakosta. Tämän osalta on kaikkien hyvä muistaa, että kukaan UPM:n ulkopuolella ei tiedä lakon aiheuttamia kustannuksia, eikä sen avulla saavutetun lopputuloksen arvioituja tuottoja. Turha täällä on siis laukoa tiukkoja kommentteja oikein kumpaankaan suuntaan.
Analyytikoilta on tosiaan saatu jonkinmoisia hiha-arvioita päiväkohtaisesta kustannuksesta 2-3m€, mitä ymmärtääkseni on haarukoitu siltä pohjalta mitä aikaisemmat lakot ovat maksaneet (korjaa toki @Antti_Viljakainen jos hiha-arvio oli tässä huono termi ja arvio perustuu kovastikin kättä pidempään). Markkinatilanne on tältä osin nyt ollut kuitenkin monellakin tapaa erittäin poikkeuksellinen, joten muutamia oleellisia muuttujia voitaisiin parviälyllä yrittää haarukoida, jotta saataisiin edes suuntaa-antavia NPV-laskelmia kasaan. Tämä nyt toki on tavallaan UPM:n arvonmäärityksen kannalta pilkun väärällä puolella oleva asia, mutta muutamia omia ajatelmia kuitenkin alla:
Lakon takia pienentyneen sähkönkulutuksen tuottama voitto.
UPM:n sähkönkulutus on pienentynyt lakon takia varsin dramaattisesti, jolloin yhtiö on ollut erittäin voimakkaasti nettosähköntuottaja alkuvuoden 2022 aikana. Käytännössä yhtiö on mitä todennäköisimmin päässyt myymään lakon takia kuluttamatta jääneen sähkön SPOT-hintaan sähkömarkkinoille.
Tältä osin on kuitenkin hankala arvioida kuinka paljon sähkön nettopositio on lopulta muuttunut. Sellutehtaiden ylijäämätuotanto on jäänyt tekemättä, mutta kaikkien muiden tehtaiden kulutus on jäänyt toteutumatta, näistä luonnollisesti paperitehtaat merkittävimpänä. Karkealla hiha-arviolla voitaisiin laskea, että jos sähkön nettokulutus on pienentynyt keskimäärin 300 MW/h (uskoakseni konservatiivinen arvio), niin toteutuneilla sähkönhinnoilla tästä tulee luokkaa 300MW * 24h * 80 €/MWh = 576k€ päivässä lisäkatetta.
Sähkön SPOT-hinta on alkuvuoden aikana toteutunut noin tasolle 86 €/MWh, jolloin 80 €/MWh on ymmärtääkseni realistinen katelukema, onhan tuo lakon takia “ylimääräiseksi” jäänyt sähköntuotanto erittäin alhaisella tuotantokustannuksille tuotettua vesi-/ydinvoimaa. Tämä on toki kovasti yksinkertaistettu laskentatapa, käytännössähän sähköä on suojattu niin kulutuksen kuin tuotannonkin osalta erikseen, mutta nimenomaan koko konserniin tulevia kassavirtoja mietittäessä näin tämä ymmärtääkseni pitää mieltää.
Lakon seurauksena nousseiden paperihintojen vaikutus UPM:n muiden paperitehtaiden katteeseen.
Ei ole vaatinut suurensuuria ennustajan lahjoja nähdäkseen, että UPM:llä on ollut merkittävä riski ajautua lakkoon tässä tilanteessa. Yhtiön johdon olisi ollut mielestäni helppo varautua tulevaan lakkoon jo hyvinkin tyyliin viime kesästä lähtien, jolloin Keski-Euroopankin paperitehtaiden tuotantokustannukset on ollut mahdollista lukita järkeville tasoille.
Tällä yritän sanoa siis sitä, että vaikka maakaasun hinnannousu on vaikeuttanut Keski-Euroopan paperitehtaiden toimintaympäristöä nyt alkuvuoden aikana, niin mielestäni on selvää, että UPM:n ainakin olisi pitänyt varautua jo hyvissä ajoin viime vuoden puolella siihen, että Keski-Euroopan tehtaat tulee pyörimään Q1:n aikana täydellä teholla todennäköisen Suomen lakon takia. Riskienhallinnallisesti tällöin ainoa järkevä ratkaisu (ainakin näin jälkikäteen katsottuna 
) olisi ollut suojata maakaasun hintaa jo hyvissä ajoin ennen työehtosopimuksen päättymistä. Sillä onko näin tehty vaiko eikö, ja jos on niin missä vaiheessa, on nähdäkseni erittäin ratkaiseva vaikutus lakon aiheuttamiin kustannuksiin.
Jos Keski-Euroopan tehtaat ovat saaneet pyöriä täysillä viime kesänä “ostetulla” maakaasulla, niin ne ovat vuolleet kultaa alkuvuoden ajan nousseiden paperin hintojen ansiosta. Tällöin siis osin lakon itse aiheuttama paperin hinnan nousu sataisi 100%:sesti muiden UPM:n tehtaiden tuloslaskelman alimmalle riville, mikä kompensoisi lakon kustannuksia erittäin merkittävästi. Jos tehtaita on kuitenkin pyöritetty SPOT-markkinoilta ostetulla kaasulla, niin sitten tätä efektiä ei tietenkään nähdä.
Toimialakohtaisten työehtosopimusten tuoma lisäelinaika suomalaisille paperitehtaille
NPV laskelmissa yksi aika olennainen seikka on se, että minkälaiselle ajanjaksolle niitä kassavirtoja ylipäätänsä voidaan ennustaa tulevan. Vahvasti yksinkertaistettu esimerkki voisi olla se, että jos vaihtoehtoina on kaikkien suomalaisten paperitehtaiden ajaminen alas seuraavan 3 vuoden aikana, mutta toimialakohtaisilla työehtosopimuksilla elinaikaa saadaankin pidennettyä vaikka keskimäärin 15 vuoteen, niin johan ne NPV:t alkaa näyttämään varsin mukavilta.
Tämä on kuitenkin varmaan se kaikista vaikeiten arvioitavissa oleva muuttuja, eikä tätä kukaan UPM:n sisälläkään pysty yksiselitteisesti määrittämään edes jälkikäteen 15 vuoden päästä. Mutta ajatustasolla näinhän se menee. Suomalaisen paperitehtaan ei tarvitse koskaan olla kilpailukyvyltään paras tai edes keskimääräinen pysyäkseen hengissä, se ei vaan saisi koskaan olla aivan sieltä heikoimmasta päästä. Jos siis näillä pienilläkin työehtosopimusmuutoksilla saatiin Suomen tehtaita edes muutama pykälä ylemmäs maailman paperitehtaiden kilpailukykyvertailussa, niin se on jo merkittävä askel. Se mahdollistaisi sen, että tehtaat pysyvät elossa seuraavat neljä vuotta jolloin voidaan taas seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa nipistää pieniä osia kustannuksista, pitäen Suomen tehtaat taas pois sieltä heikoimmasta päästä. Jos näin saadaan jatkettua kerta toisensa jälkeen, eli pala palalta saadaan kilpailukyky pidettyä yllä vaikkapa nyt sen 15 vuotta (mikä tuntuu toki epätodennäköiseltä), niin siinä voittaisi kyllä isosti niin UPM:n omistajat, sen henkilöstö kuin Suomen kansantalouskin. Eikä edes mahdollinen muutaman sadan miljoonan euron lakkokustannus tässä kirpaisisi. Tämän mahdollistamisen kannalta nimenomaan toimialakohtaiset työehtosopimukset voivat, ainakin teoriassa, olla se ratkaiseva yksittäinen tekijä, vaikka juuri nyt tällä kierroksella mitään valtavia muutoksia ei aikaan saatukaan. Suomen työmarkkinat ovat kankeat, joten isoja muutoksia nyt vaan pitää tehdä asia kerrallaan.
Summa summarum, kun puhutaan lakon NPV laskelmista, niin puhutaan todella kompleksisesta kokonaisuudesta. Markkinatilanne on ollut niin erikoinen, että ihan kaikki on mahdollista, myös se ettei lakko aiheuttanut juuri mitään kustannuksia. Uskallan sanoa, että kukaan ei pysty tätä kokonaisuutta yksiselitteisesti laskemaan auki, ei edes UPM:n johdossa saati yhtiön ulkopuolella. Toivottavasti tästä asiasta saadaan kuitenkin huomenna jotain lisätietoja yhtiöltä itseltäänkin.
Minun mielestäni on kuitenkin selvää, että niin UPM:n kuin etenkin Suomen kansantalouden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että suomalaisten tehtaiden kilpailukyky saadaan pidettyä pitkällä tähtäimellä yllä. Tältä näkökulmalta katsottuna pidän itsestään selvänä, että toimialakohtaiset työehtosopimukset oli UPM:lle se “must-win-battle” mikä nyt tuli voitetuksi. Se kantaako tämä voitto hedelmää, nähdään kuitenkin vasta vuosien päästä, mutta nyt siihen on edes teoreettinen mahdollisuus.
Jos nyt ei kuitenkaan oletettaisi, että aikaisempien lakkojen aikaan sähköa sai ilmaiseseksi niin onhan tuo käyttämäsi 80€ todella epärealistinen.
Mitä mä just luin? Analyytikot arvioivat 2-3 miljoonaa päiväkohtaiseksi menetykseksi ja sinä, ettei menetyksiä tullut juuri mitään. Nyt on kyllä joku väärässä työssä, sinä tai analyytikot. Ellet sitten ole analyytikon työssä? Analyytikotko eivät tosiaankaan osaa markkinatilannetta huomioida?
Oikeesti, turhaanko ne tehtaat nyt ajetaan takaisin tuotantoon?
Avaa nyt hiukan, onko näiden arvioiden pohjalla yhtään tosiasiaa? Siis mihin faktaan nojaten paperitehtaat olisi ajettu alas 3 vuoden päästä ja mikä uusissa työehtosopimuksissa paransi niiden kannattavuutta niin paljon, että ne saavat lisää elinaikaa 15 vuotta?
Eikös UPM maksa sähköstä TVO:lle mankala periaatteen mukaisesti käytti se sähköä tai ei?
Edellisen lakon ja sellun tuotannon tämänhetkiseen kannattavuuteen tämä arvio on pääosin perustunut. Toki laskelmiakin taustalla on, mutta onhan tuo arvio muuttunut mediassa vähän turhankin selkeäksi totuudeksi, vaikka ainakin itse (enkä edes tiedä, onko joku muu analyytikko edes päätynyt vastaavaan haarukkaan ja kommentoinut sitä julkisuuteen) toimittajia olen laskelmaan liittyneestä suuresta virhemarginaalista aina muistuttanut.
Sähkö on mielenkiintoinen muuttuja yhtälössä. Energy käsittääkseni tekee huipputuloksen ja olisi tehnyt sen myös lakosta huolimatta, sillä yksikkö operoi markkinahintaan myös sisäisessä sähkön myynnissä ja tuotanto on pyörinyt koko Q1:n. Paperidivisioonan voimaloitahan käräjäoikeus määräsi työntekijät pyörittämään, mutta se on sitten ainakin itselleni epäselvää, onko sähköä myyntiin saatu toimitettua ja millaisia määriä.
Aika raflaava mittakaava. Ei työehtojen rooli nyt ihan noin iso paperitehtaan kokonaiskilpailukyvyn muodostumisessa ole. Henkilöstökulut lienevät paperin tuotannosta noin 20 %:n tasolla ja tämä sisältää tuotannon (sis. työntekijät ja toimihenkilöt) sekä konsernin overheadeja (myynti jne.).
Tämä on sinällään täysin totta. Mittakaavojen arviointi on kuitenkin mielestäni mahdollista. Lakon hintalappua tuskin UPM:ltä saadaan kohta, mutta Q1-tuloksen ja torstaina paljastuvan Metsä Fibren tonnikohtaisen katteen (UPM:n Suomen sellun tuotannon tuloksentekokyky lienee hyvin lähellä MEtsä Fibreä) perusteella päästään kuitenkin jäljille siitä, paljonko hyvää terminaaliin mennessä pitäisi saada kiinni kurottua, jotta NPV plussalle heilahtaisi.
Live on alkaa noin 9:25. Koska tarkka raportin julkistamisaika on epäselvä, voin taas vastailla UPM:ään tai sektoriin liittyviin kysymyksiin, mikäli alustus loppuu ennen kuin raportti on pihalla. Kysymyksiä voi laittaa, vaikka tähän ketjuun.