Olin eilen RISI:n Ville Henttosen kanssa Ylellä Mikko Jylhän vieraana juttelemassa metsäsektorista. Noin tunnin mittainen lopputulos on kuunneltavissa täältä.
20 tykkäystä
UPMn Raflatac käynyt ostoksilla.
Pieni yrityskauppa UPMn mittakaavassa (+1% lv), mutta Raflatacin näkökulmasta jo vähä isompi 
14 tykkäystä
UPM ei näytä saavan ylityöntekijöitä ja tuotanto sakkaa
Lisäys:
6 tykkäystä
Ei varmaan pitäisi kommentoida ns. poliittisesti arkaa kysymystä, mutta. Minusta tämä alleviivaa sitä, että sopijaosapuolet ovat olleet väärät. Niille, joita asia koskee, ei kelpaa se, mitä Hakaniemen herrat ovat heidän puolestaan sopineet.
2 tykkäystä
Helsingin päästä ohjeistettua toimintaa, joka paikassa vaaditaan lisätunteja UPM:llä jotka haluavat kokeilla 12 tunnin vuoroja. Eikö työhyvinvointi kiinnosta yhtiössä yhtään?
6 tykkäystä
Biojalostamolla on ollut oma erillinen tes jo aikaisemmin. UPM johto haluaa tehdä omat päätöksensä ja sillä on nähtävästi ollut negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. No nyt siitä kärsitään.
1 tykkäys
Tuon Ylen jutun perusteella nimenomaan UPM halusi kahdeksan tunnin vuorot, johon työntekijät eivät halunneet siirtyä. Nyt olisi kenties halua siirtyä työvoimapuolan takia takaisin 12-tunnin vuoroihin, mutta ehtoja muuttaen.
1 tykkäys
"Työntekijät eivät suostu työantajan vaatimuksiin vuosityöajan lisäämisestä. Se olisi ehtona 12-tuntisiin vuoroihin palaamiseksi.
Yle ei tavoittanut uudemman kerran tuotantojohtajaa kommentoimaan paikallisia neuvotteluja.
Vuosityöaikaa lisättiin jo työehtosopimuksessa."
Aika jäätävä firma tuo UPM. Samassa 10 päivän syklissä työntekijät tekisivät täysin saman 48h sekä 8-, että 12-tuntisessa työvuorojärjestelmässä. Millähän logiikalla UPM vaatii tekemään lisätunteja? Ja milloin ne tehtäisiin? 5-vuorotyössä käydään esim tunti tai kaksi per kierto istumassa jonkun toisen työntekijän sylissä hetken aikaa samassa työpisteessä? 5-vuorotyössä tuo 12-tuntinen on ylivoimaisen enemmistön mielestä paras järjestelmä.
Mitä ihmettä UPM hyötyy siitä, että hankaa tuossakin vastaan? Nämä viimeaikaiset tolloilut vaikuttavat lähinnä kiusanteoilta. Yhtään euroa ei kilahda firman (= osakkeenomistajien) kassaan tämän jatkuvan vääntämisen seurauksena.
Ja metallialalta tosiaan sellaiset terveiset, että vaikka tässäkin puhutaan paikallisesta sopimisesta 12-tuntisen vuorojärjestelmän saamiseksi niin tässä ei tarvita sitä lähinnä Kokoomuksen janoamaa “paikallista sopimista” vaan se voidaan sopia paikallisesti ihan normaalin TES:n puitteissa ihan niin kuin lukuisat muutkin asiat. Meidänkin firmassa 5-vuorossa olevat tekevät tuota 12h päivää eli 4 töitä ja 6 vapaata.
19 tykkäystä
Todennäköisemmin tunnit kerrytettäisiin “saldotunneiksi” joita voitaisiin hyödyntää kun tarvitaan tuuraajaa sairaspoissaolon tms takia. Nyt nämä tuuraukset taidetaan tehdä pääosin ylitöinä “prosenttitunneilla”.
1 tykkäys
Huoltoseisokit luultavasti. Pienellä ilmoitus ajalla uudessakin tessissä työajan tasauspäiviä ja ne saa sijoittaa vapaa jaksoille.
Iso hatun nosto tehtaan työntekijöille joilla periaatteet kohdillaan. Jos ei saa tehdä 12 tunnin päiviä niin tehdään sitten tasan 8 tuntia, eikä enempää.
Kun ei saatu tarpeeksi työaikaa lisää TESSIN kautta niin aletaan kiristämään työntekijöitä, kuulostaa fiksulta. Paikallisjohtaja vaikenee kun haluaa pitää työpaikkansa, tähän on UPM:ssä tultu ja ei ole ensimmäinen kerta.
1 tykkäys
Tässähän nyt on sitä paikallista sopimista, jota työnantajapuolella on haluttu: pitää saada kilpailla osaajista. Ja katso; Imatra ja Joutseno vetävät Lappeenrantaa paremmin.
Milloinkahan tämä TES-kierros lopulta tulee päätökseen?
1 tykkäys
Vaikea uskoa, että mikään täysjärkinen työyhteisö suostuisi tällaiseen sopimukseen.
Voiko tuo oikeasti pitää paikkaansa? Siinähän tasaantuu työaika hienosti jos työnantaja sanoo esimerkiksi päivävuorolaiselle, että pidähän viikonloppuna pari pekkaspäivää. Ilmeisesti tämä on UPM:n käsitys työajan lyhentämisestä. 
Lappeenrantaan on palannut työrauha, 12 tunnin vuorot jatkuvat entiseen malliin. Kallis ja tyhmä riita, mitä UPM ajatteli saavuttavansa kiristämisellä ja yksipuolisella sopimisella.
11 tykkäystä
Varmaankin suurella osalla tämänkin foorumin käyttäjistä kuten minullakin on työsoppari missä ei makseta normaalin työajan ylittävistä tunneista “prosenttitunteja”. Välillä töissä kiireisempää jolloin kertyy plussasaldoja ja toisinaan niitä saa pidettyä pois tai vaihdettua rahaksi ilman korotuksia.
Nyt on kuitenkin UPM:n käyttämästä TES:sta kysymys. Ylityöt ovat onneksi vapaaehtoisia, mutta olisihan se todella surkea uudistus jos otettaisiin käyttöön työaikapankki. Jos firmalla on tarkoitus kannustaa enemmän ylitöihin niin tuo olisi vihoviimeinen niitti sillä saralla, koska tekijöitä ei meinaa löytyä edes niiden prosenttituntien avulla. Ja miksipä löytyisikään jos vajaa miehitys ylitöineen on johtoportaan mielestä normaali tilanne eikä sitä hoideta kuntoon.
Tässä ei ole kuitenkaan työaikapankista kysymys kun vuosityöaikaa on tarkoitus lisätä. Minusta tuo ajatus, että ylimääräistä vuosityöaikaa käytettäisiin firman vaatimusten mukaan sairauslomien tuuraamiseen on ihan älytön. Sairauslomat ovat pääasiassa äkillisiä juttuja. Ei tule ikinä menemään läpi sellainen, että työntekijät olisivat koko ajan jossain hälytysvalmiudessa sairauslomien tuuraamista varten.
Taas meni keskustelu näköjään näihin työskentelyjuttuihin. Tämä olkoon omalta osaltani viimeinen narina tästä aiheesta. Toki nämä työtaistelujutut ja työntekijöitten höyhentäminen aiheuttavat pientä lovea UPM:n tulokseen ja sitä kautta liittyvät hieman otsikon aiheeseen.
1 tykkäys
Paljon on käyty tälläkin palstalla keskusteluja UPM:n compan paperikoneiden kannattavuudesta ja kilpailukyvystä Suomi vs muu eurooppa. Nyt kun tietoja on saatavilla niin hyvältähän tuo viime vuosi näytti. Jos oikein ymmärsin niin Suomen koneet tekivät voittoa vähän vajaa 200 miljoonaa euroa kun compan koko tulos oli negatiivisen puolella.
Viimeisen 4 vuoden aikana vain kerran Suomen comppa tuottanut tappiota, senkin oletan liittyvän kaipolan alasajoon.
Omasta mielestäni ei huonolta näytä Suomen paperiteollisuudessa menevän muutenkaan. Investointeja tehdään koko ajan vaikka niistä ei kovasti huudellakkaan.
Tähän kilpailuun Suomen ja muun Euroopan välillä olisi kiva kuulla myös ammattilaisten kommetteja.
1 tykkäys
Yleistä tietoa alasta niin yhtiöt varmasti pärjää mutta iso muutos on tullut ja tuo mukanaan ongelmia. Pitkän lakon takia on työvoima pula, tekijöitä ei saada koska maine haitta ja jopa Kaipolan miehet vaihtavat alaa enemmin kuin jatkaisivat toisessa saman yhtiön tehtaassa. Venäjä vaikuttaa siten että koivusellun valmistus loppu itärajalla ja tämä näkyy ongelmana että korvaavaa on hankala löytää koska eri tehtaiden sellupaaleissa on eroja ( sävy) ja ulkomailta saisi paljon kalliimmalla. Tällä hetkellä yrittävät vain saada pidettyä koneet käynnissä mutta miten onnistuu. Samalla väitän että ensi vuodelle puunhinta nousee joka syö kannattavuutta.
Upm teki ison hallan itselleen lakolla ja ei saa tarvittavaa työvoimaa tällä hetkellä, joka vuorossa käytännössä vajausta ja tästä seuraa ongelmia kunnes asia ajan kanssa unohtuu ( menee jokunen vuosi). Ongelmaa lisää myös se että Suomessa ei ole alalle koulutusta vaan yhtiöt turvautuvat oppisopimukseen. Samaan aikaan metsä group vetää Upm:n entisiä / irtisanoutuneita ammattilaisia.
Storasta minulla ei ole tietoa tai tuntemusta…
4 tykkäystä
Suomen tehtaista nyt ainakin osa käyttää uruquain sellua ja muita ulkomaan selluja. Hinta on kilpailukykyinen ja laatukin kohdillaan, eli ajettavuus on ollut hyvä kaikista peloista huolimatta. Tokihan poikkeuksiakin voi olla. Aika harva kone käyttää kuitenkin 100% sellua raaka-aineenaan, taitaa upm:llä olla spec ja groupilla tissue… Itse en näe koivunsellun pulaa isona ongelmana kun siihen on aikaa reagoida.
Kaikki raaka-aine kustannukset nousussa, moni firma nostanut lopputuotteen hintoja. Kaikkea ei varmasti saada kompensoitua mutta ihan hyvin kuitenkin.
Maine haittaa toki UPM sai lakon aikana ja osaajia lähti mutta kaikesta huolimatta paljon on ollut hakijoita avoimiin paikkoihin ja paikat saatu täytettyä. Toki menee aikaa ennenkuin uusi mies oppii prosessin ja kaikki uudet tehtävät. Kyllä ala edelleen houkuttelee osaajia.
Siihen että nuo kaipolan irtisanotut eivät haluisi upm:lle töihin ei kyllä kaikilta osin pidä paikkaansa. Tietoni mukaan viimeisen vuoden aikana Jämsänkoskelle avoimiin paikkoihin 8-9 palkatuista ovat olleet kaipolan tehtaalta työttömäksi jääneitä, siis ennen lakkoa ja lakon jälkeenkin heitä tullut vakitöihin. Ja muutama taisi vaihtaa upm:n tehtaille muualle Suomeen. Sekä todella moni kesälomittaja Jämsänkoskella on kaipolan tehtaalta työttömäksi jääneitä.
Yleisesti ottaen tällä hetkellä metsäteollisuuden ikärakenne sellainen että monessa yhtiössä pohditaan tuota oppisopimus koulutuksen mahdollisuutta koska ala tarvitsee paljon työvoimaa vielä vuosikymmeniksi ja niin kuin mainitsit niin yhtiöiden omat oppilaitokset suljettu.
6 tykkäystä
Onko ala täysin miesvaltainen? Ja onko näkemystä miksi näin on?
2 tykkäystä
Metsäyhtiö Holmenin kuulumisia. Tänään ilmestyneessä teollisuusenergiayhdistys SKGS:n haastattelussa Holmenin toimitusjohtaja Henrik Sjölund kommentoi arvaamattomia sähkön hintoja.
Hänen mukaansa arvaamattomat sähkön hinnat ovat häirinneet tuotantoa talvella ja nyt epävarmuus sähkön hinnasta uhkaa myös tulevia investointeja.
-
Korkeat ja arvaamattomat sähkön hinnat ovat johtaneet useisiin tuotantoseisokkeihin Holmenin Norrköpingin paperitehtaalla. Talven aikana sähkön saanti oli kaikkea muuta kuin vakaata, mikä häiritsi tuotantoa
-
Sjölundin mukaan epävarmuus tarkoittaa Holmenin kaltaiselle yritykselle sitä, että he eivät uskalla ottaa kantaa erittäin suuriin investointeihin, jotka kirjataan pois pitkällä aikavälilä.
– Jag tror ingen vet exakt var priset ska hamna i framtiden. Men osäkerhet för ett företag som oss innebär att vi måste ta ställning till väldigt stora investeringar som vi skriver av över lång tid, och osäkerhet innebär att då vågar man inte. I slutändan handlar det ju om jobb, arbetstillfällen, skatteintäkter och så vidare* .
Sähkön hinnat ovat ennenkin olleet Holmenin johdon ongelmana. Esimerkiksi helmikuussa 2021 Holmen pysäytti tuotantoa tehtaillaan sähkön hinnan takia ja toimitusjohtaja Sjölund kommentoi Dagens Industrin haastattelussa tilannetta. Sjölundin mukaan varma sähkön toimituskyky ja kilpailukykyiset ja ennustettavat hinnat ovat olleet jo vuosikymmeniä yksi Ruotsin tärkeimmistä kilpailueduista.
Tuttu tilanne myös Suomessa. Nyt hallitus on esittänyt uutta enegiatukea paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle, jolla korvattaisiin päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia. Lakiesitys energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta eduskuntaan
Sähköistämistuki tulisi korvamaan entisen raskaan teollisuuden päästökauppakompensaation. Viime vuonna kompensaatiota maksettiin 106,3 miljoonaa euroa. Sähköistämistuen osalta rajattaisiin vuosittain myönnettävä tuki korkeimmillaan 150 miljoonaan euroon. Taulukon lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta (pdf), s. 13.
Tänään T&T:ssä Metsäteollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja kommentoi esitystä.
“Päästöoikeuden hinta nostaa sähkön hintaa huomattavasti enemmän kuin siitä tällä puolivillaisella mallilla palautetaan sähkönkäyttäjille”, Peisa moittii.
6 tykkäystä