Sijoittajan tietolähteet ja fokus

[xlat]

Mietin tuossa, miten sijoittajan kannattaisi seurata ja miettiä omistamansa yhtiön asioita, eli hallita informaatiotulvaa. Tuoreimmassa Arvopaperissa oli hyvä pointti eri instanssien rooleista:

“…yhtiön henkilöstön tehtävä on tietää, missä yritys menee päiväkohtaisesti. Johdon pöydällä on miettiä strategiaa ja liikkeitä 1-3 vuoden aikajänteellä ja hallitus taas pyrkii katsomaan 3-5 vuoden päähän. Omistajilla pitäisi olla tätäkin pidempi visio.”

Yhtiötä tiiviisti seuraamalla on vaarana, että roolit alkavat hämärtyä - unohtuu, että yhtiöissä on toimiva johto ja hallitus, jotka toimivat “salkunhoitajinamme” ja pitävät huolta yhtiön asioista… Välillä tämä meinaa unohtua ja itse alkaa analysoimaan päivittäistä operatiivista toimintaa, unohtaen, että yhtiöllä on henkilöstö ja johto hallitsemassa näitä asioita.

Mikä sitten on tärkeää sijoittajalle, mihin fokus kannattaa suunnata? Näkisin, että yhtiön strategia, nykyinen yleistilanne, kilpailukenttä ja “elämänvaihe” yhdessä johdon kyvykkyyden kanssa ovat kaiken a ja o.

Näistä etenkin johdon kyvykkyyden arviointi on vaikeaa mutta epäsuorasti sitä voi seurata mm. johdon kommunikoinnin kautta. Sikäli esim. tulosinfoja kannattaa katsoa, niissä johto kertoo, miten ovat hoitaneet yhtiötä ja miltä heidän mielestään yhtiön tulevaisuus näyttää.

Yhtiön tiedotteet on hyvä vilkaista, etenkin osavuosikatsaukset ja vuosikertomus ovat tärkeitä, niissä kuvataan yhtiön toimintaa niin sanallisesti kuin lukuina.

Osakeanalyysit ovat myös hyvä tietolähde, niissä on pureskeltu asiantuntijan toimesta lukuja auki, katsottu ulkopuolisen silmin yhtiötä ja tuodaan esiin erilaisia asioita yhtiöstä. Jos analyytikon näkemykset ja analyysi antavat yhtiöstä kovin erilaisen kuvan kuin yhtiön johdon esityksistä saa, on hyvä pysähtyä hetkeksi ja miettiä, mistä moinen ristiriita syntyy. (Hyvä johto yleensä osaa kommunikoida ja kertoa asiat niin, että ne antavat “oikean” kuvan yhtiöstä.)

Näiden kaikkien avulla kannattaa yrittää päästä “numeroiden taakse”, eli ymmärtää, miten liiketoiminta pyörii, mikä on yhtiön strategia ja “elämänvaihe” ja mihin ollaan menossa.

Kilpailukentästä yms. ulkoisista tekijöistä saa tietoa niin johdon esityksistä kuin analyyseista, lisäksi tietty on hyvä pitää silmät auki ja seurata tärkeimpiä talousuutisia, mitä kautta pysyy kärryillä yleisemmin maailman menosta.

Eli tiivistettynä ainakin seuraavia kannattaa seurata:

• Yhtiön osavuosikatsaukset, vuosikertomukset ja muut tiedotteet
• Katsoa yhtiön tulosinfot
• Yhtiöstä tehtyjä osakeanalyyseja
• Yleisemmin talousalan uutisointia ja artikkeleita

Ja ennen kaikkea muistaa, että yhtiössä on töissä paljon ihmisiä, jotka joka päivä pitävät huolta sijoittajan varallisuuden hoidosta (eli liiketoiminnan pyörittämisestä).

[Rusty_Nail]

Hyvä avaus!

Asia on juurikin noin. Valitettavasti ainakin omalla kohdalla nuo roolit menevät usein täysin sekaisin. Tilannetta tulee seurattua liian lyhyellä tähtäimellä, mutta onneksi olen tiedostanut asian ja kiusaus tehdä jotain epämääräisiä veivejä päivittäisen kurssitason perusteella on onneksi poistunut.

Osakeanalyysit sotivat usein tätä erittäin pitkälle katsovaa näkemystä vastaan. Esimerkiksi Inderesin viimeinen Fortum rapsa, kertoo aliarvostuksen purkautuneen ja antaa vähennä suosituksen. Jos katsotaan riittävän pitkällä aikavälillä, niin hetkellinen ali- tai yliarvostus ovat irrelevantteja ja jopa seuraaville vuosille Fortumin tapauksessa tehtyjen suojausten tasot merkityksettömiä.

Siksipä ehkä pitäisi erottaa treidaajan, sijoittajan ja omistajan rooli. Treidaaja miettii osto- / myyntilaidalla olevaa painetta, sijoittaja miettii osakkeen yli- ja aliarvostuksia suhteessa verrokkeihin, taseeseen, tuloskuntoon, riskiin jne. ja omistaja miettii makrotalouden tekijöitä yli syklin, toimialan tulevaisuutta, sekä sitä miten palkattu johto sovittaa yhtiön strategian näihin.

• Treidaajalle varmaankin tärkeimmät tietolähteet ovat reaaliaikaiset tarjoustasot ja reaaliaikainen tieto eri uutispalveluista.
• Sijoittajalle yritysanalyysit, johdon esitykset, vuosikertomukset.
• Omistajalle makrotalouden tapahtumat, korkotasot ja yleinen talousuutisointi sekä yritykseen liittyvät asiat kuten vuosikertomukset ja erilaiset sijoittajille/omistajille suunnatut tapahtumat kuten CMD:t. En ole ihan varma tarviiko omistajan roolissa seurata edes kvartaaliraportteja. Omistajan tehtävä on vaihtaa hallitus, mikäli toiminta ei miellytä ja siitä näkökulmasta keskustelut käydään vuosittain yhtiökokouksen läheisyydessä.

[Posinko]

Itse keskityn lähinnä nykyään yhtiön tilasta kertovaan materiaaliin eli noihin osavuosikatsauksiin ja vuosikatsauksiin ja tutkailen vähän kurssikäyrän liikkeitä. Mutta koska sijoituslinjani on pidä salkussa, niin en ihan pienestä värähdä ja ehkä enemmän vuosien mittaan tulee seurattua vain kurssikäyrää. Jos yhtiö tuottaa vuodesta toiseen osingoa eikä ole menossa konkurssiin, niin elän uskossa että johto tietää mitä tekee. Ja jos ei pariin vuoteen tiedä, niin olen toiveikas että muutaman vuoden jälkeen tietää paremmin.

Eli summa summarut. Olen huomannut että taloustietojen tutkiminen on tärkeää lähinnä ostovaiheen aikana - sen jälkeen enemmän tuudittautuu uskoon, että asiat kyllä sujuvat. Ehkä olen laiska.

Tosin jos osingon maksu alkaa yskiä, niin taidan herkästi miettiä myymistä, joten voi olla että osinko on tärkeimpiä mittareitani. Jos yhtiö ei ole kykenevä maksamaan osinkoa ja saamaan samalla hyvää taloudellista tilannetta markkinoilla, niin yhtiö ei ole kiinnostava → Osinko on tietolähteistä tärkein, ainakin minulle.

[Crazy_Train]

Pohdin tässä sunnuntai-illan ratoksi kuinka tehokkaasti käytän rajallisen aikani sijoitusjuttuihin. Ihan valtavasti tulee varmasti käytettyä aikaa ns. tyhjään haahuiluun. Löytyikin tähän sopiva ketjukin, joten naputellaanpa samointein tänne tämä löpinä.

Koitin listata eri kategorioiden alle tietolähteitä, ajatuksena että ensimmäinen kategoria olisi tärkein jne.

1. Täynnä asiaa; lue, kertaa, tee muistiinpanoja
   Tähän kategoriaan luen esim. Buffettin ja muutamien muiden sijoituskirjeet, sijoituskirjojen parhaimmiston, joitain tutkimuspapereita yms.

2. Vuosikertomukset, osavuosikatsaukset; sijoitusideoiden polttoainetta
   Ns. pakko lukea materiaalia, että voi ylipäätään löytää jotain sijoituskohteita. Näitä on luettava, selailtava, välillä syvennyttävä jos löytyy potentiaalinen sijoituskohde.

3. Inderesin laajat raportit.
   Inderesin ja muiden sijoitustutkimukset. Laajuus ja laadukkuus edellä, tähän kategoriaan en ihan joka pankin tekelettä aina nosta. Parasta materiaalia eri yhtiöiden, liiketoimintamallien ja toimialojen ymmärryksen syventämiseen. Tämä kategoria toimii usein kimmokkeena kahlata lisää kategorian kaksi asioita.

4. Yhtiöiden muut sijoitusmateriaalit, osari-webcastit ja CMD:t kalvoineen ynnä muut sijoitusmateriaalit. Inderesin yhtiöpäivitykset, muut lyhyemmät ideapaperit/osaketutkimukset. Toimari/analyytikkohaastattelut yms.

5. Ykköskategorian ulkopuoliset, satunnaisempi kirjallisuus, hyvät aikakausilehdet/toimialalehdet, kirjeet, tutkimuspaperit, toimialaraportit jne. Näistä voi saada yksittäisiä ideoita, mutta “tietotiheys” ja/tai laajuus/laatu tms. ei yllä ykköskategoriaan.

6. Laadukkaat blogipostaukset ja podit
   Voi olla yhtiöspesifiä tai erinomaisia havaintoja mistä vain sijoitusmaailman ilmiöistä. Lisää polttoainetta muuhun tutkimukseen tai vain random tiedonmurusia lisää kovalevylle.

7. Sijoitussome; parhaillaan ihan parasta materiaalia, mutta täytyy olla kyky suodattaa tätä nopeasti. Pahimmillaan melkoinen aikasyöppö ja tietotiheys on välillä valitettavan alhainen.
   En ole Twitteriin käyttäjää tehnyt, mutta väliin tiettyjä paljon hyvää materiaalia jakavia tulee käytyä tsekkailemassa.

8. Muu talousmedia. Enimmäkseen kohinaa. Itse en tähän käytä aikaa käytännössä ollenkaan.

Foorumille oma mainintansa ilman kategorisointia. Täällä voi käyttää joutoaikansa, rennompaa sijoitusaikaa. Onhan täällä myös ihan valtavasti erinomaisia kirjoituksia, havaintoja, tietoa, paljon materiaalia sijoitusideoihin, hyvää opponointia omille ideoille ja siihen sivuun puhdasta viihdettäkin. Kirjoittaminen myös terästää omaa ajattelua, joten siinäkin mielessä tämän voi ottaa yhdeksi “työkaluksi” mukaan. Sijoituspäiväkirja on kiva, mutta se ei vastaile ainakaan toistaiseksi.

Aika epämääräiset ja häilyvät näistä kategorioista nyt tuli, ei lukkiuduta näihin saatikka tähän järjestykseen. Mutta ihan hyvä harjoitus tämä oli priorisointia pohtiessa. Mihin näistä kannattaa käyttää eniten aikaa? Mihin sinä voisit käyttää enemmän aikaa? Itse olen ajatellut lisätä systemaattisuutta uusien sijoitusideoiden etsintään, ja se taas kohdallani tarkoittaa suoraan kategorian kaksi alla osareiden ja vuoskareiden penkomista. Ensimmäisen kategorian materiaali ehtynee jossain kohtaa, mutta kerrattavaa riittänee vuosiksi. Jossain kohtaa varmaan kategoria kaksi siirtyy kärkeen ajankäytön priorisoinnin saralla.