Meni tosiaan heidän aspasta → “kokeneemmalle kollegalle” (heidän sanojansa) → “täytyy selvittää asiantuntijoiden kanssa, ei ole jokapäiväisiä kysymyksiä meille, palataan puhelimitse kun saatu selvyys” (viittasin heille tuohon KVL:001/2021 dokuun myös ja painotin että “kyse lienee tulkinnasta mikä on säännelty markkina ja lasketaanko ETA-alueen ulkopuoliset normaalit pörssilistat esimerkkinä NYSE/NASDAQ niihin” [eli ei-OTC tietenkään], sanoi että sai hyvin tietoja kirjattua voidakseen setviä asiaa että voiko optioita käyttäessä vähentää tappiot pääomaverotuksesta Johdannaisten verotus | Verohallinnon ohjeet | Virallistieto | EDILEX mukaan). Tahtoisin ite mieluummin pysymään AOT:ssä ilman että täytyisi perustaa sijoitusyhtiötä moiseen… mut saa nähdä.
Siis mitä tarkkaan ottaen tässä halutaan selvittää verottajalta, pelkästään Nyse/Nasse optiota vai jotain CFD tms tuotteita? Koska optioistahan tuli jo päätös, taisin laittaa sen tähän ketjuun 1-2kk sitten.
Tuo verottajan päätös: Optiot ja futuurit jotka on listattu jenkeissä. Eli päätöksessä asetetaan Amerikkalaiset pörssit samaan asemaan eurooppalaisten kanssa. CDF:iä tämä ei mielestäni koske. Niistä pitäisi pyytää ennakkopäätös erikseen.
Päätös:
KVL:2021/1
Hakemusasiakirjojen mukaan hakijan oli tarkoitus aloittaa kaupankäynti futuureilla sekä vakioiduilla optioilla yhdysvaltalaisilla markkinapaikoilla. Kyseisten markkinapaikkojen toimintaa säänneltiin laissa, ja markkinapaikat toimivat Yhdysvaltojen hallituksen alaisen viraston sääntelyn ja valvonnan alaisina. Asiassa oli ratkaistavana, olivatko hakemusasiakirjoissa tarkemmin kuvatut johdannaisista aiheutuvat tappiot vähennyskelpoisia hakijan verotuksessa.
Keskusverolautakunta katsoi, että hakemuksessa kuvatut Yhdysvalloissa sijaitsevat markkinapaikat rinnastuivat luonteeltaan ja ominaisuuksiltaan kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettuun säänneltyyn markkinaan ja että kyseessä olleet tappiot aiheutuivat sellaisesta sijoitustoiminnasta, jota hakija saattoi valintansa mukaan harjoittaa joko Euroopan unionissa tai sen ulkopuolella sijaitsevilla markkinapaikoilla. Kun kotimaisessa pörssissä sekä muussa Euroopan talousalueen valtiossa vastaavalla markkinapaikalla harjoitetussa johdannaiskaupassa aiheutuvat tappiot olivat Suomessa tuloverolain mukaan toimitettavassa verotuksessa vähennyskelpoisia, ja kun otettiin huomioon SEUT 63 artiklan 1 kohdan mukaista pääomien vapaata liikkuvuutta koskeva Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, keskusverolautakunta katsoi, että kyseessä olevia tappioita tuli pitää tuloverolain 50 §:n 1 momentissa tarkoitettuun luovutustappioon rinnastettavina hakijan verotuksessa. Ennakkoratkaisu verovuosille 2020-2021.
Tuloverolaki 50 § 1 mom. sekä 3 mom. 1 kohta
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 63 ja 65 artikla
Mietinpä vain että mikä CFD:stä tekee sitten sellaisen ettei niistä tappioita hyväksytä…Onhan nekin samoilla markkinapaikoilla julkisesti treidattuja tuotteita?
Selvitin vahvistusta tuolle ennakkopäätökselle, sekä vaikuttaako se kuten ohjeessa kuvattu Johdannaisten verotus | Verohallinnon ohjeet | Virallistieto | EDILEX (Vuodesta 2016 alkaen syntyneet luovutustappiot vähennetään kaikista pääomatuloista. Jos verovelvollisella ei ole lainkaan pääomatuloja tai pääomatuloja on vähemmän kuin vähennettäviä luovutustappioita, vähentämättä jäänyt tappio siirtyy vähennettäväksi seuraaville viidelle vuodelle.)
Selasin nettiä ja toisessa ketjussa aihe jäi auki, niin halusin kuulla itse verottajalta “tässä tämmönen ennakkopäätös, oonhan ymmärtänyt oikein ennenku lähden sooloilemaan”. Molemminpuolinenhan etu se on etten mee verorikkoon (vararikkoon) vaan voin maksaa veroja vastedeskin osakekaupoista.
Kertokaapa kokemattomalle kuinka se on lkun vaimo peri osakkeita joista osinkoja tälle vuodelle tuli jotain 800 euroa,voiko hän siis nostaa rahastoista verottomasti vielä sen 999 euroa vai joutuuko rahaston voitoista verotettavaksi jos lunastaa enemmän kuin 199 euroa.
Verottaja ei taida asiasta kiinnostua vaikka tekisit tämän päivän sisällä, kun kyseessä on eri tilit. Varmuuden maksimoimista olisi tietenkin pitää päivä väliä myynneillä ja ostoilla.
Näin ainakin minusta asia toimisi.
Tässä taitaa olla se mikä kannattaa huomioida.
Maksat verot tuossa alussa, joten et saa samalla summalla osakkeita takaisin ja siten esim 10% nousu 1000€ ja 10000€ summista (summat vain havainnollistamista varten) ei ole sama. Häviät siis ns. korkoa korolle ilmiön tässä, kun verottaja vie 30% voitoista ja sen myötä et saa samalla summalla osakkeita enää AOT tilille.
Verottajan asiakaspalvelun vastauksen olisi voinut arvatakkin, mutta joitain uusia oivalluksia tuli. Soittivat tänään aiemmin.
Tiivistettynä, kyse oli Amerikkalaisista (NYSE ja NASDAQ) optiokaupoista. Heidän asiantuntija oli sitä mieltä ensin, että verottajan ohjeiden mukaan nämä eivät olisi vähennettävissä, mutta tuota (ketjussa linkitettyä) keskusverolautakunnan 001/2021 ennakkoratkaisua sovellettaessa päätös voisi muuttua.
Puhelimessa eivät voi sanoa “sovelletaanko tätä vai ei”, koska se ei olisi pitävä. Puhuttiin että mikäli kauppoja on jo tehty, niin yksi keino saada varmuutta ennen vuoden loppua olisi omaverosta omaa tapausta koskeva maksullinen verohallinnon päätös, joka sisältää ennakkoratkaisun. (Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista - vero.fi) Verottajan henkilö ei ollut varma kuinka pitkälle ajalle tuo pätisi, mutta sen ajan tuo olisi heidän puoleltaan sitova (jos moista varmuutta kaipaisi).
Kysyin myös “kuinka luultavaa että ohjeita selkiytetään jatkossa”, vastaus oli että riippuu täysin kyselyjen määrästä. Eli mikäli kysymykset koskisivat laajempaa väkimassaa, niin he voisivat kokea vaivan väärtiksi selkiyttää ohjeistusta (kuten esimerkiksi kryptojen verotuksessa on tehty - mainitsi esimerkin).
…eli niin kauan kunnes isompi väkimäärä alkaa hedgeemään (tai muutoin käymään optiokauppoja), ja kyselemään näistä verottajalta, niin lienee turvallisempaa/varmempaa perustaa sijoitusyhtiö ja mennä elinkeinoverotuksen mukaan.
Näin on, niistä (optioiden myynneistä) menee TLV mukaan verot. Tai “voi olla verovähennyskelpoista tuon ennakkoratkaisun puitteissa”, mut oletusarvoisesti ei ja varmuutta tälle ei ole…
(“Koska euroopan talousalueen ulkopuolinen markkina”. Ja tossa ennakkoratkaisussa oli perusteltu vähennettäviksi koska “verrattavissa säänneltyyn markkinaan”)
Osaisitteko sanoa mikä olisi “tehokkain” tapa sijoittaa muiden henkilöiden (pääasiassa perheen) varoja Oy:n kautta?
Onko olemassa muuta vaihtoehtoa kuin että perustaa esim. perheenjäsenen kanssa yhtiö, jossa suurin osa omistuksesta menisi perheenjäsenelle (koska talletus merkittävästi suurempi), mutta äänioikeus säilyisi toiminnan harjoittajalla?
Helpointa on jakaa äänet talletuksen mukaan ja sitten vain päättää, että joku toimii hallituksen puheenjohtajana, joka saa tehdä yksin päivittäiseen pyörittämiseen liittyvät asiat. Yhtiökokouksessa tietysti hallituksen puheenjohtajan voi erottaa.
Kuvaus: Kaksi henkilöä yhdessä (51/49) perustamassa Oy:n harjoittaakseen arvopaperikauppaa. Perustajien yhtiöön siirrettävät varat erisuuruiset, eli ei suhteessa omistuspohjan jakoon.
Onko tämä mahdollista?
Miten tulisi käytännössä sopia yhtiön perustamisvaiheessa siitä, että omistajien oikeus yhtiön tuottoihin ei jakaudu omistajien kesken omistuspohjan mukaan vaan suhteessa niihin talletettuihin varoihin, jotka omistajat yhtiöön on siirtänyt?
Olisiko muita vaihtoehtoja sille, että omistuspohjaa muutettaisiin joka kerta kun yhtiöön tehdään talletuksia omistajien puolesta (jotka ei ole suhteessa omistuspohjaan)?
Nyt kun toisessa keskustelussa tuli jo vähän aiheeksi verovähennys systeemi niin vääntäkääs joku tietämättömälle rautalangasta miten homma toimii?
Esimerkkinä: Myyn osakkeita -300€ tappiolla, lisäksi myyn voitolla olevia osakkeita joista täytyisi veroja maksaa 300€, niin onko lopputulos tappiollisesta osakkeesta +/-0 ja veroja ei tarvi maksaa, vai olenko ihan pihalla asian suhteen?
Macbookin näyttö tilttasi, ja haluaisin sen korjauttaa. Kone palvelee minua sijoitustoiminnassa, ja näyttää tässä vaiheessa, että sijoitustulot ovat tänä vuonna hyvin merkittävä osuus kaikista vuosituloistani. Onnistuuko tietokoneen korjauskulujen vähentäminen verotuksessa?
