Sijoittamisen- ja yrityksen verotus

Kysymys ei ole tyhmä, mutta kyllähän miljoonasalkun pitäminen yhtiössä voi olla jo ihan järkevää.

Huomauttaisin kuitenkin, että kun moni tuntuu laskevan nettoavansa verot yksityishenkilönä-verot yhtiönä, että edes sijoitusyhtiö ei lähtökohtaisesti pyöri 0€:lla eurolla ja vaatii monesti vähän vaivaakin, jos ei ole kirjanpitäjiä sun muita valmiina.

Passiivisena sijoittajana ei toki tarvitse tilkkaria, jos liikevaihto (tämänkin osalta riippuu mihin omaisuuteen osakkeet lyö, mutta sijoitusyhtiössä lähtökohtaisesti kyllä vaihto-omaisuutta) ei ylitä rajaa, mutta moni ei välttämättä ilman apuja kyllä saa kaikkea tarpeellista ilmoituksia varten tehtyä itse. Jokseenkin tapauskohtaista siis kannattavuus. Miljoonasalkun kanssa toki jää helposti voitolle.

Toki tilitoimistolle ym. juoksevat kulut pitää maksaa mutta noistahan ei kerry vuositasolla kuin tonni tai kaksi joka ei juurikaan vaikuta lopputulokseen.

Mutta kiitos tästä tiedosta, pitää vakavasti harkita tämän toteutusta. Verohyöty on kuitenkin tuhansia euroja vuodessa vaikka pääoma onkin sidottu firmaan.

Pystyisitkö selittämään miten ”verottomien” osinkojen määrä pysyisi lopulta samana niinkuin mainitsit? Eli jos liiketoimintayhtiön ennustetulla tuottarvolla saa holdingyhtiön nettovarallisuutta kasvatettua niin eikös se nettovarallisuus säily korkealla tasolla tulevaisuusessakin → enemmän huojennettuja osinkoja = vähemmän veroja

1 tykkäys

Koska osinkoja voi maksaa vain kassasta. Tuottoarvon mukaan laskettu nettovarallisuus liiketoimintayhtiön osakkeista ei kasvata kassaa senttiäkään.

Kun kassa on tyhjä, loppuu osinkojen maksu, vaikka nettovarallisuutta olisi.

5 tykkäystä

Pitäisi siis perustaa liiketoimintayhtiö ja erikseen sen omistava holdingyhtiö. Kirjanpidot, tilinpäätökset, hallituksen kokousten pöytäkirjat, veroilmoitukset tehtävä joka vuosi, pankin kulut juoksevat kummankin yhtiön pankkitileistä, pahimmillaan tilintarkastajan vuotuinen palkkio lisäksi. Himmelin rakentamiseen tarvitaan verojuristi, jotta pienen sanamuotovirheen takia et tee vahingossa jotain väärin ja muutaman vuoden kuluttua päädytkin syytetyn penkille jos rakentamasi systeemi ei olekaan tarkasti laissa määritellyn sanamuodon mukainen.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Kirjanpitolaki ja -asetukset, niiden tulkintaohjeet, verottajan yleisohjeet, oikeusasteiden päätökset muuttuvat ajoittain, tästä kaikesta pitäisi pysyä kärryillä (valtava työmäärä vuosien aikana). Teetkö sen itse tai sitten ostat asiantuntevan neuvonnan kalliilla vuosittain alan asiantuntijalta. Maallikko tekee helposti jotain väärin jos luulee tietävänsä, mutta ei tiedä tarkasti. KHO:n päätös on pysyväisluonteinen, mutta kun taseen paisuttamisen epäkohdat ovat nyt julkisessa keskustelussa, tuleeko lakimuutos muutaman vuoden kuluttua sitten kun olet suurella vaivalla tällaisen himmelin itsellesi rakentanut…

Melkoinen savotta siinä mielessä. Nykyhetken tiedon valossa isoilla euromäärillä taloudellisesti perusteltu rakennelma, mutta konsernirakenteen ylläpitovaihe tulevina vuosina tuo päänvaivaa ja kuluja. Suosittelisinko tällaista järjestelyä naapurilleni? Vain jos oikeasti tietää mitä tekee ja ymmärtää varautua siihen, että 5-10 vuoden kuluttua maailma ja Suomen verolainsäädäntö voi olla taas muuttunut johonkin suuntaan.

1 tykkäys

Ehkä tähän ketjuun sopii Sepen tarina. Inderesin foorumisti, nuori Sepe perustaa Säästö Oy. Ensin tarkoitus on vain ostaa ja myydä pörssiosakkeita. Sepe opiskelee lääkäriksi.

Vuosien uurastuksen jälkeen Sepe valmistuu lääkärin ammattiin, jossa työtä voi tehdä asiakkaille yhtiön kautta. Sitä varten Sepe perustaa Duuni Oy. Luontevinta on, että Säästö Oy omistaa Duuni Oy:n. Näin sijoitusyhtiöstä Säästö Oy onkin tullut holdingyhtiö. Duuni Oy maksaa Sepelle pientä palkkaa ja verotonta osinkoa Säästö Oy:lle, josta Sepe nostaa osinkoja vain sen verran kuin hyvä elämä vaatii.

Vuodet vierivät ja Duuni Oy palkkaa henkilökuntaa. Sepestä on tullut työnantaja. Sepe on tästä onnellinen ja ylpeä. Sepe innostuu myös asuntosijoittamisesta. Sekin hoituu mukavasti Säästö Oy:n kautta.

Kymmenen vuoden kuluttua Sepe saa kollegoidensa kanssa idean uudesta mullistavasta tuotteesta Lavan vitkutin, ja he perustavat Susi Oy:n tuotteen lanseeraamista varten. Luontevinta on, että Säästö Oy tulee Susi Oy:n osakkaaksi.

Lavan vitkutin ei vakuuta muita lääkäreitä ja Susi Oy menee konkurssiin. Velkaakin jää, mutta Säästö Oy ei niistä vastaa, koska ei ole ollut takaajana.

Taas kuluu vuosia ja osaavana heppuna tunnettu Sepe on mukana perustamassa useita yhtiöitä. Säästö Oy tulee jälleen näihin kaikkiin osakkaaksi. Sepen lapsen sijoitusyhtiö Sukupolvi Oy tulee myös osakkaaksi varoilla, jotka Säästö Oy on lainannut sille. Näistä uusista yhtiöistä Kultamuna Oy menestyy ja maksaa pientä verotonta osinkoa Säästö Oy:lle. Vuosien menestyksen jälkeen Kultamuna Oyj listataan ja Säästö Oy jää pääomistajaksi yli 10% osuudellaan. Osingot Kultamunalta Säästölle ovat edelleen verottomat, mutta Sepe ei nosta osinkoja Säästö Oy:sta. Sepe haluaa kerryttää eläketurvaa ja perintöä seuraaville sukupolville.

Sepe jää eläkkeelle, mutta Sepen lapset ovat töissä muilla aloilla. Duuni Oy myydään henkilöstölle.

Sepe menehtyy korkeassa iässä, ja Sepen lastenlapset perivät Säästö Oy:n osakkeet, jolla on merkittävä omaisuus. Julkisuudessa se tunnetaan 5000 henkilöä työllistävän Kultamunan suuromistajana. Ja tarina jatkuu seuraavassa sukupolvessa.

:green_heart:

13 tykkäystä

Säästääkö täällä kukaan yrittäjä vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen? Firman kuluksi voi laittaa 8500€/v eli tässä ”säästää” yhteisöveron verrattuna verotetulla voitolla sijoittamiseen. Meneekö tämä säästö kuitenkin eläkevakuutukseen tarjoajien kuluihin ja onko se liian iso hinta siitä, että säästöt saa käyttöön vasta 70 vuotiaana. Onko jollain valistunutta mielipidettä asiasta?

4 tykkäystä

On myös ryhmäeläkkeitä, joissa ei ole mitään ylärahaa. Niistä saa myös ryhtyä nostamaan rahaa aikaisemmin ja ovat sitten aikanaan ansiotuloa(joka voi olla etu tai sitten ei). Toisaalta ryhmässä pitää olla vähintään kaksi.

Henkilökohtaisesti suhtaudun tuohon ryhmäeläkkeeseen ‘siirrettynä palkkana’ l. jos firma meinaisi muuten tehdä tulosta, vähennän tällä verotusta yrityksessä. Palkkakin olisi tietysti vähennyskelpoinen mutta nyt sijoitustuotot ikäänkuin kompensoivat aikanaan tulevan oman verotuksen. Tavallaan siis siirrän rahaa verottomana firmalta itselle mutta toki huomattavasti viivästettynä. Mahdollisesti rahalle voisi saada paremman tuoton ja/tai sille olla liiketoiminnallistakin käyttöä tänä odotteluaikana. Siksi olen laittanut tuonne aika maltillisesti rahaa.

Näiden kulut ovat ongelma, joka helposti syö tuottoa aika paljon. Koska palkan maksamisessakin kuitenin olisi kulunsa(sotut yms.), en ole näistä liiemmin murehtinut. Toki ns. vuosipalkkiohan näissä helposti on. En ole tätä kunnolla selvittänyt, että miten paljon nuo kulut oikeasti vaikuttavat. Pitäisi varmaan hommaa aidosti laskea auki ja tehdä valistuneita sijoituspäätöksiä eri vaihtoehtojen suhteen.

1 tykkäys

Osingoista maksetaan vain 85% pääomatulosta ja 34% vero alkaa vasta 30 000 jälkeen. 2 miljoonan salkku 4% osinkotuotolla on bruttona 80 000e. Tästä verotettava osuus on 68 000 euroa. Verotettava summa on 30k * 0.3 + 38k * 0.34 = 21 920e eli veroprosentti on 27.4%.

2 tykkäystä

Maksan itse tuollaisen summan firman kautta, mutta kyseessä on ryhmäeläke. Sitä varten pitää olla joku ryhmä ja ryhmän sisällä maksettava summa on jotenkin suhteessa tuloihin. Minulla on näitä kaksi erilaista, toisessa alkaa maksut minulle 60v ja toisessa 63v. Siirrettyä tuloahan se on, mutta jos joskus tuon varaan jään, on veroprosentti varmasti pienempi kuin nyt.

Klikinsäästäjä. Älä muuta työtuloasi itse tai muuten lakisääteinen 4000 euron maksimaalinen korotusraja työtuloon ei ole enää voimassa.

10 tykkäystä

Tunnustan: en lukenut koko ketjua läpi, mutta osaisiko joku selventää miksi OST antaa outoja voitto/tappio -summia OST:lla, kun valuuttana on SEK?

Esimerkki (noin arvoja):

Yritys A:
Value 37’000 SEK
Return +5’500 SEK / +7,2% / +220 EUR

Yritys B:
Value 24’300 SEK
Return +13’800 SEK / +105% / +1’100 EUR

Yritys C:
Value 18’700 SEK
Return -15’900 SEK / -51,2% / -1’700 EUR

Kysymys:
Minne häviää noin +300 EUR yritys A ja B voittoa, koska 1 EUR = ~10 SEK?

e: ekat sijoitukset tehty 2020 - 2021. Kummastuttaa siis miksi häviää 300 EUR tuotoista, tuotosta riippumatta ja tappioissa ei näy vastaavaa “gäppiä”.
Kyseessä Nordnet

Vaikea sanoa kun ei ole tarkempaa tietoa koska olet yrityksiin sijoittanut ja mitkä yhtiöt ovat. Ainakin valuuttakurssisi on pielessä kun viimeisen 2v aikana eur-sek-kurssi on vaihdellut 10-12 välillä.

3 tykkäystä

Homma selittyi ihan vain valuuttakursseilla. Sinänsä oli vaan jännä tilanne, kun useammassa oli samaan aikaan tuo n.300e erotus. Nyt arvot ovat jo mitä sattuu erilaisia.

Itse meinasin ruveta veivaan indeksi futuureja luultavimmin trade nation lafkassa niin sehän on virallisesti kai termiini nimikkeen alla eikö totta? Oletteko saanu onnistuneesti siis vähennettyä verotuksessa futuuri/termiini tappiot? Tästä ketjustahan on jo pari vuotta aikaa ni varmaan on kokemuksia kertyny. Pitääpä selailla keskustelu loppuun asti…

LVMH listattu ranska, rinnakkaislistaus (kai): saksa ja jenkit

Pientä osinkoa maksaa.

Onkohan sama mistä tuota ostaa osinkkojen puolesta? (verotusmielessä lähinnä - ei jaksa alkaa palautusten haku rumpaan muutamien kymppien takia)

Osta sijoitusvakuutukseen, niin ei tarvitse veroja pähkäillä.

1 tykkäys

Älä ainakaan saksasta osta.

Yhtiön kotipaikka ratkaisee osinkoverokohtelun. listautumispörssillä ei merkitystä.

2 tykkäystä

Nyt on tiukkaa tekstiä ja kattava Excel-taulukkokin ex P.Ohattalta. Pakko arvostaa!

8 tykkäystä