Kiitos @Sijoittaja-alokas ja Mikko Mäkinen loistavasta haastattelusta! 
Kun olen keskittynyt viime aikoina intensiivisemmin sijoittamiseen, niin minulla on toisinaan heti aamulla herätessä mielessä joku idea, mitä tekee mieli lähteä toteuttamaan. Tänä aamuna se oli tämän haastattelun reflektointi. Haastattelussa oli sijoitusviisautta niin tiiviissä muodossa, että ei ole tullut aiemmin vastaan mitään vastaavaa.
Samalla se valoi luottamusta siihen, että olen tekemässä oikeita asioita ja että pitkäjänteisyydellä tämä homma viedään maaliin. Oma pitkän ajan tavoitteeni on, että voisin jossain vaiheessa elää pelkillä sijoitustuotoilla ja tehdä palkkatöitä korkeintaan harrastuksena.
1. Generalismi
Koen vahvasti, että generalismi (jokapaikanhöylyys?) ja autodidaktius (itseoppineisuus) ovat olleet avaimia elämässä pärjäämiseen omalla kohdallani. Olen oppinut arvokkaimmat asiat itse tekemällä ja omasta kokemuksesta, vaikka jotain tärkeitä työkaluja on yliopiston kursseiltakin jäänyt käteen. Generalistille on hyvin luonnollista soveltaa eri elämänalueilla hankittua osaamista toisilla elämänalueilla. Ja autodidakti oppii jatkuvasti omasta kokemuksestaan, varmentaa asiantuntijoiden tiedon kokemuksensa kautta eikä odota kenenkään toisen annostelevan tietoa itselleen tietyssä aikataulussa. Yleensä se on intuitio, joka ohjaa oikeaan suuntaan, kun jaksaa vain kuunnella.
Leonardo da Vinci on varmaan kiistaton generalismin ja autodidaktiuden huipentuma. Asenne toimii tieteen ja taiteen lisäksi ihan samalla tavoin esim. politiikassa, näyttelijänä ja urheilussa. Arnold Schwarzenegger ja kuusi menestyksen sääntöä ovat siitä hyvä esimerkki:
- Luota itseesi
- Riko sääntöjä
- Älä pelkää epäonnistumisia
- Älä kuuntele epäilijöitä
- Tee helvetisti töitä
- Anna jotain takaisin
2. Excel-mallien rakentelu
Excel-mallit ovat aika moniulotteinen juttu. Itse en koske esim. DCF-malleihin tai muuhun tarkkaan ennustamiseen. Olen joutunut myös toteamaan, että osakepoiminta pelkkien numeroiden pohjalta toimii huonosti ainakin lyhyellä tähtäimellä. Olen seurannut hieman edesmenneen salkkuni edesottamuksia (noin 35 yhtiön salkku 1.1.2024) eikä sen tuotot poikkea olennaisesti indeksistä, vaikka näin vaivaa numeronmurskaukseen. Aika on toki lyhyt. Samaan johtopäätökseen voi tosin tulla myös tarkastelemalla laatuyhtiöindeksien tuottoja suhteessa esim. S&P500-indeksiin.
Itselleni excelöinti on silti antanut paljon. Ensinnäkin satojen yhtiöiden tietojen keräily Exceliin käsin on kehittänyt erottelukykyä. Tunnistan laatuyhtiön fundamentit ja osaan erottaa laadun yhtiön osakkeen hinnoittelusta tai osakkeen momentumista. Näillä kolmella asialla on hyvin vähän yhteyttä keskenään isossa mittakaavassa, joten niitä ei kannata mielestäni laittaa myöskään samaan Excel-malliin. Jokaisella sijoittajalla on omanlaisensa oppimisprosessi, mutta minua taulukointi on auttanut hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.
Toiseksi malleista näkee välittömästi, jos jossain yhtiössä on moni asia vialla. Mielestäni Excel-malleja ei kannata käyttää osakkeiden poimintaan sellaisenaan, mutta niitä voi käyttää huonojen yhtiöiden perkaamiseen. Kun huonot yhtiöt on perattu pois rankalla kädellä, tutustuttavien yhtiöiden määrästä tulee huomattavasti pienempi.
3. Tekninen analyysi ja treidaus
Päivätreidauksesta en tiedä mitään, mutta tosi hienoa kuulla, että joku onnistuu tekemään sitäkin ilman teknistä analyysiä. Se palauttaa luottamusta siihen, että pörssissä on jonkinlaista johdonmukaisuutta myös lyhyellä tähtäimellä. Olen itsekin ostanut ja myynyt ihan ok menestyksellä momentum-osakkeita ja en koe, että siihen taitoon tarvitsee musteläikkätestejä vastaavia menetelmiä. Voihan noita menetelmiä käyttää intuition kehittämiseen, mutta en tiedä pärjääkö niillä kovin hyvin treidauksen nollasummapelissä. Ihminen alkaa nähdä helposti mitä hän haluaa nähdä, näkeväthän jotkut paahtoleivässäkin Jeesuksen kuvia.
Mustaläikkätestit ja muut projektiiviset testit ovat psykologian alalla hyvin samankaltainen kiistankysymys kuin tekninen analyysi. Niillä pyritään tulkitsemaan ihmisen persoonallisuutta epäsuorasti esim. sen pohjalta, mitä ihminen näkee mustaläikissä. Tieteellinen näyttö on näiden testien osalta hyvin kyseenalaista, vaikka jotkut kliinikot niitä innokkaasti käyttävätkin.
Itse olen luottanut treidauksissani maalaisjärkeen. Olen seulonut kohteita, joiden kurssikäyrät vihertävät. Olen etsinyt syitä, miksi ne vihertävät ja sitten ostanut, jos olen uskonut viherryksen johtuvan pätevistä syistä. Olen tarkastanut mahdollisuuksien mukaan myös, että kohde ei ole yliarvostettu, vaan arvostuskertoimet tukevat viherrystä myös jatkossa. Jos treidi on lähtenyt väärään suuntaan, olen yleensä myynyt kohteen. Jälkeenpäin olen analysoinut mikä meni pieleen. Tällaisen myynnin käsittelemättä jättäminen on mielestäni psykologinen sijoitusvirhe, koska oman alkuperäisen näkemyksen ja intuition vastainen toiminta vaatii perusteita. On yksi asia hävitä rahaa ja toinen asia tehdä hallaa omalle sijoitusprosessilleen.
4. Verotuksen psykologia
Verotus sotkee jännästi sijoittajan käyttäytymistä. Jos on esim. ottanut voittoja ulos paljon vuoden aikana, niin silloin kaikista tappioista vuoden loppuun asti saa -30 % alennuksen verovähennyksenä. Tämä kannustaa ainakin itseäni ottamaan enemmän riskiä, kun takana on paljon myyntivoittoja. Vastaavasti minusta tulee entistä defensiivisempi sijoittaja, kun takana ei ole reilusti kertyneitä myyntivoittoja. Defensiivisimmillään taidan olla siis tammikuun alussa, jos muita seikkoja kuin aika ei oteta huomioon.
5. Mieti asioita todennäköisyyksien kautta
Sijoittajat voisivat käyttää ehkä vähemmän aikaa hinnanmäärityksessä asiantuntija-arvioiden laatimiseen ja lukemiseen ja enemmän aikaa todennäköisyysmallien luomiseen historiallisen datan pohjalta. Itse tajusin tämän vasta hiljattain, Haarumilta voi käydä katsomassa esimerkin.
Suurin hyöty on mielestäni psykologinen. Tavoitehinnan voi olla laatinut karhu, härkä tai joku muu tuntematon nisäkäs. Oma hinta-arvio ankkuroituu myös helposti johonkin kurssiin tai analyysiin. Todennäköisyysmallit laajentavat näkökulmaa ja mahdollistavat sen, että näkemyksensä voi irrottaa ankkuripisteestään. Jos vaikka ajattelee, että Harvian tämänhetkinen käypä hinta on historiallisten todennäköisyysmallinnusten pohjalta 26–43 välillä, suhtautuu markkinaan aivan eri tavalla kuin tavoitehintoja, omaa ostohintaa tai DCF-malleja tuijottamalla.
Miksi useampi sijoittaja tai analyytikko ei käytä samoja menetelmiä kuin esim. vakuutustieteessä käytetään vahinkojen todennäköisyyksien laskemiseen tai terveystieteissä sairauksien riskitekijöiden kartoittamiseen? En tiedä. Esimerkiksi Walmartilla on yli 2 miljoonaa työntekijää ja voisi ajatella, että 60 vuoden aikana muodostunut toimintakulttuuri ja sen tulokset noudattavat tiettyjä säännönmukaisuuksia. Eilen listautunut kasvuyhtiö on toki aivan eri asia, mutta toisaalta sellaiset on mahdollista jättää kokonaan väliin.
6. Mieti asioita skenaarioiden kautta
Olen pohtinut ja toteuttanutkin salkkuni hedgaamista sekä todennäköisten että epätodennäköisten tapahtumien varalta. Sijoittajat ajattelevat yleensä hirveän monimutkaisesti hedgauksesta, minulle se tarkoittaa vain vakuutusta. Salkun voi hedgata esim. sodalta ostamalla puolustusteollisuuden yhtiöitä, sillä ne ovat yleensä tuottaneet hyvin sota-aikoina. Salkussani on myös kaakaofutuureita, koska suklaan suurkuluttajana ne auttavat säilyttämään ostovoimani kaakaon hinnan noustessa pilviin. 
Ja jos vakavasti puhutaan, niin olen toki tutkinut hintojen nousun taustasyitä ja arvioinut poikkeustilanteen kestoa.
Hedgauksen voi ajatella myös vakuutuksena joltain myönteiseltä asialta. Suurena saunomisen ystävänä minua harmittaisi suunnattomasti, jos Harviasta kasvaisi 10 miljardin bisnes tai 100-bagger elinaikanani enkä olisi ollut tässä kasvutarinassa mukana omistajana. Olisin laiminlyönyt intuitioni, arvoni, kiinnostukseni sekä luottamukseni kykyyni tehdä arvonmääritystä. Ja kaikki vain hetkellisen voitontavoittelun tai kurssilaskun pelon vuoksi.
7. Uuden tiedon painoarvon arviointi
Suurten yhtiöiden kurssit reagoivat välittömästi uutisvirtaan. Mutta sitten on yhtiöitä, joiden kurssit eivät liiku mihinkään suuntaan vasta kuin tulosjulkistuksen yhteydessä. Jos on esim. seurannut uutisointia, ulkomaisia somekanavia ja Google trends -käppyröitä saunojen ympärillä alkuvuodesta, niin johtopäätös on ollut, että ilmapiiri on positiivinen ja mielenkiinto kasvaa. Vaatii vain pienen uskonloikan tulla johtopäätökseen, että tämä ilmapiiri heijastuu jollain viiveellä myös Harvian kurssiin. Kysyntä nostaa tulosta ja arvostuskertoimetkin voivat kohota, kun suuri joukko sijoittajia kokee jonkun asian entistä arvokkaammaksi.
Positiivisuus ruokkii lisää positiivisuutta. Tämän ilmiön olen havainnut myös esim. Novo Nordiskissa laihdutuslääkkeen saadessa FDA:n hyväksynnän 2021. Silloin sekä tulos että arvostuskertoimet lähtivät nousuun.
8. Yli-itsevarmuus ja pienet otokset virheiden lähteinä
Täydellinen sijoittaja arvioisi asioita ainakin historiallisessa, biologisessa, psykologisessa, tilastotieteellisessä ja taloudellisessa kontekstissa ja tiedostaisi omat kognitiiviset vinoumansa, tunteensa sekä kyvyttömyytensä laatia tarkkoja ennusteita. Kellään sijoittajalla on tuskin pinkka kunnossa kaikilta osa-alueilta yhtään sen enempää kuin maailmasta löytyy täydellistä sijoituskohdettakaan. Keskimääräistä paremmaksi sijoittajaksi voi todennäköisesti kehittyä jo sillä, että ajatusmallit ja työkalut eivät rajoitu yhdelle sektorille.
9. Tee nopeasti monta päätöstä
Toistoja, toistoja, nopeasti toistoja. Tämä toimintatapa on täysin päinvastainen siihen, että yhden päätöksen takana on esim. kymmeniä tunteja työtä. Nyt tuntuu, että olen hieman virheellisesti idealisoinut tuota jälkimmäistä lähestymistapaa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä päätöksiä.
Olen ostanut ja myynyt osakkeita aika hövelisti. Olen tehnyt paljon virheitä ja käyttänyt suuren osan ajasta virheideni tutkimiseen. Kurinalaisuutta voisin parantaa, mutta prosessi itsessään on toimiva. Luonteeltani olen sellainen, että minun on saatava tehdä omat virheeni, enkä luota kenenkään toisen mielipiteeseen automaattisesti. Iloitsen siinä vaiheessa, kun huomaan päätyneeni samankaltaisiin ajatuksiin intuitiivisesti kuin mitä Pulak Prasad esittelee kirjassaan tai kun rakentamani tilastomalli antaa tukea tehokkaiden markkinoiden hypoteesille, jota en ole pitänyt aiemmin oikein minään.
Aasinsiltana tehokkaisiin markkinoihin, tämänhetkinen vajavainen arvioni on, että markkinat ovat lyhyellä tähtäimellä noin 20–40 % fundamentteja ja 60–80 % psykologiaa ja pitkällä tähtäimellä 60–80 % fundamentteja ja 20–40 % psykologiaa. Ääritapauksissa löytyy yhtiöitä, joiden mediaani-PE on noin 2 (MPC Container Ships) ja sitten niitä, joiden mediaani-PE on 80 paikkeilla (Fortnox). Vaikka kummankin yhtiön osake liikkuu varmasti tuloksen mukana, sijoittajien odotukset painavat todella paljon kertoimissa. Pitäisi syventyä tarkemmin tähän fundamentit/psykologia & aika kysymykseen, koska väärillä painotuksilla tekee keskimäärin huonoja päätöksiä.
10. Pystytkö tekemään järkeviä asioita, kun muut eivät?
Kaikilla sijoittajilla on sokeita pisteistä. Mitä vähemmän itsellä on sokeita pisteitä, sitä useammin tulee markkinoilla vastaan tilanteita, joissa todennäköisyydet ovat omalla puolella. Omien sokeiden pisteiden karsiminen taitaa olla strategia, jonka hyötysuhde on todella kovaa luokkaa.
Keskinkertainen sijoittaja tekee todennäköisesti huonompia päätöksiä etenkin stressin alla ja liiallisessa itsevarmuudessa kuin erinomainen sijoittaja. Itse tein yli 70 % vuosituoton 2021 pelkästään intuitiotani seuraten. 2022 salkusta hävisi kuitenkin -50 %. Sijoituspäätökset olivat nousumarkkinassa puhtaasti intuitiivisia, sitten mukaan astui liiallinen itsevarmuus, verotuspsykologia ja lopulta impulsiivinen reagointi.
Kurssilasku on vähän kuin viidakossa vastaan luikerteleva käärme. Kokemattoman reaktio on todennäköisesti jotain taistele-pakene-jähmety-akselilla. Eli sijoitusmaailmassa alenna keskihintaa-myy-älä tee mitään -reaktio. Kokemuksen myötä aukeaa kuitenkin rakentavia tapoja kohdata käärmeitä. Niin kuin hengittää syvään, ottaa etäisyyttä ja selvittää, mistä on kyse. Ja palata sitten kohtaamaan käärme uudelleen.