Nonni, on se enemmän kuin keskinkertaisesti palkattu korkeakoulun käyneen tuntiansio + passiivinen indeksisijoittaminen. Arvostan.
4 tykkäystä
Oletteko miettineet sellaista, että miksi sijoituskohteet pitäisi tuntea niin hyvin? Tätähän asiantuntijat toistelevat. Mutta mitä “Alphaa” se tuo, että esim. torilta repäisty Pekka illat opiskelee UPM:n strategiaa ja yrittää ymmärtää joka segmentin syvimmän olemuksen? Epäilen ettei mitään.
Sijoitusjargonin mukaan pitäisi sijoittaa niin harvaan firmaan, että pystyy tuntemaan ne läpikotaisin, ja näin saavutetaan ylituottoa (ehkä). Henk. koht. ajattelen että aina pitäisi hajauttaa, jos kahdessa kohteessa näkee saman korkean tuottopotentiaalin. Tuhansista vaihtoehdoista ei ole vaikea löytää esim. 20-30 kandidaattia, joista ei osaa sanoa miksi yksi olisi yli muiden. Muu edellyttäisikin sisäpiiritietoa, ja jos sitä on niin ei saa kauppaa käydä. Jopa vaarallisena voisi pitää oletusta, että ylituottoon pitäisi keskittää vahvasti, jos ei sitä sisäpiiritietoa ole.
Toki sen verran on hyvä tuntea, ettei murru ensimmäiseen -2% laskupäivään.
Tämä nyt on tahallaan vähän provosoiva kirjoitus. On vaan sellainen mitä joskus tulee mietittyä: ohjataanko ihmisiä harhaan antamalla ymmärtää, että kuka vain voi riittävästi perehtymällä saada kilpailuedun, jonka varaan kannattaa keskittää? Olen ollut pörssifirmassa töissäkin, ja uskonut ymmärtäväni analyytikoita & mediaa paremmin mitä siellä tapahtuu, ja mitkä todelliset näkymät on. Ei se vaan sijoitustuottoja tuonut… Sekin voisi olla ihan hyvä strategia, että tutkitaan perusfundat (kannattavuus, tase, kasvu, kilpailuetu, näkymät), sijoitetaan tarpeeksi moneen erilaiseen kohteeseen, myönnetään vain ajan näyttävän mitkä valituista sijoituksista menestyvät. Otetaan tappiot vastaan ja suunnataan resurssit voittaviin. Sitä jos jatkaa tarpeeksi pitkään niin pitäisi tulla hyvä, jopa vaikkei tuntisi erityisen hyvin yrityksiään.
27 tykkäystä
Olen itse pääosin luopunut ajatuksesta, että pääsisin ns. ylituottoon ja siksi vienyt osake/ETF-salkkua aina vaan enemmän ETF-painotteiseksi. Minulla oli vuosia sekä ns. passiivisia ETF-sijoituksia että suoria osakesijoituksia. En yleensä pärjännyt indekseille suorissa sijoituksissa. Toki tähän osaltaan vaikutti Helsingin pörssi surkea tuotto verrattuna muuhun maailman.
Siksi koko sijoitussalkku alkaa muotoutumaan seuraavasti:
- ETF:iä (mietin käytännössä vain maantieteellisen hajautuksen)
- Yhteismetsäosuudet (Metsät ammattilaisten hoidossa, sijoitan vaan vuosittaisen osingon eteenpäin. Nyt ETF:iin)
- Maatalousmaan vuokraus (Tästä käytännössä ymmärränkin jotain, koska tunnen nykyiset / potentiaaliset vuokralaiset, vaikka en asukaan paikkakunnalla. Sijoitan vuokratuoton eteenpäin. Nyt ETF:iin)
- Kaikki ansiotyöstä saadut säästöt menee nykyään ETF:iin
Helppo ratkaisu, kun noin 7% keskimääräinen osaketuotto riittää saavuttamaan tavoitteeni. Minulle pahinta olisi jo kerätyn pääoman menetys riskien realisointumisen takia ja vältän sitä nykyään tarkoin.
17 tykkäystä
Mihin ETF:ään sijoitukset menee?
Merkit merkit täyteen
Tällä hetkellä lisään seuraavia:
- iShares Core MSCI World ETF USD Acc EUR (2/3 ostoista)
- iShares Core MSCI Europe ETF EUR Acc EUR (1/3 ostoista)
Salkusta löytyy myös:
- iShares Core S&P 500 ETF USD Acc EUR
- Seligson & Co OMX Helsinki 25
- XACT OMXS30 ESG ETF
Kurssit USAssa nousseet niin paljon, että vähän vähentänyt jatkuvaa panostusta USAhan. Toki tuosta MSCI Worldissä USA paino on liki 70%
5 tykkäystä
Linkataanpa tännekin jos saataisiin keskustelua … ennen kaikkea onko joku onnistunut low P/E -strategialla tekemään onnistuneita ostoja toistettavasti?
4 tykkäystä
Ensin pakko sanoa, että pidin koko postauksesta ja sen ajatuksista. Jos tutkii yhtiötä (bottom up) muuttujien määrä on kaiken järjen mukaan mitätön verrattuna markkinoiden (top down) ymmärtämisen savottaan. On mahdoton nähdä pandemioiden, sotien tai innovaatioiden tulemista. Ainoa mitä niiden suhteen voi ennustaa, on että aina tulee pari muuttujaa. Eli sen lisäksi että aika kuluu ja tarvehierarkiananna saa elämän tuntumaan merkityksellisemmältä, yhtiöön perehtymällä homma on enemmän omissa käsissä. Onko se sitten vain psykologinen helpotus vai voiko sillä saada mitään etua keneenkään helpommin kuin vaikkapa luottamalla että markkina ylireagoi kaikessa ja sitten kontrailla niitä olettamiaan ylireagointeja… varmasti yksilökohtaista.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö hajautuksen ja kvantitatiivisen poiminnan luonteet sivua toisiaan vähän. Eli jos on sieltä täältä jonkin mitattavan määreen mukaista tavaraa, se voi hyvinkin käyttäytyä määreellä haetun luonteen mukaisesti tulevalla pitkällä aikavälillä. Toki ei siinä varmaan haittaa jos tuntee yhtiötä ja strategiaa.
Sekä tunnuslukujen tunnustuksien pitävyydessä että hajautuksessa on kyse myös todennäköisyyksistä. Jos on tunne saati proven record että osaa poimia markkinaa todennäköisemmin ne oikeat voittajat, silloinhan keskittäminen ja voittajiin vihkiytyminen kannattaa. Toisessa päässä vain luottaa että pitkässä juoksussa stonks go up, koska se on ihmiskunnan välinearvo ja ihmiskuntahan on rallatellut Nvidiaa lujempaa koko olemassaolonsa vaikka ennen oli paremmin ja kaikki on aina pielessä. Ja Helsingin pörssin porstuassa haisee kuin Pietarissa.
Mitä tulee harhaanjohtamiseen, jos myisin jäätelöä niin väittäisin itsekin ihmisille että se maistuu paremmalta kun siitä tietää enemmän. Ja kuumana kesäpäivänä se toimisi.
2 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen kukaan ei ainakaan myönnä? Minusta aika mielenkiintoista.
Tuosta Alelaarista tuli mieleen, että onko teillä tilastoja moniko / kuinka suuri osuus aiemmin, esim. vuosi sitten alelaariin päässeistä lapuista on sittemmin raketoinut?
Markkinat eivät ole tehokkaat, joten ehkä sitä käännettä arvostuskertoimissa joutuu odottamaan liian kauan, että on vaikea tuolla strategialla onnistua?
2 tykkäystä
Onhan tuo kuitenkin tutkimuksissa todennettu eri ajanjaksoina ja eri markkinoilla, että ”arvo” osakkeet, eli matalan P/E:n, P/B :n tai vastaavan matalan tunnusluvun omaavat osakkeet ovat tuottaneet paremmin joukkona kuin samalla tunnusluvulla mitattuna kalliit.
Strategia joka on ostanut ensimmäisiä ja myynyt lyhyeksi toisia on historiassa tuottanut positiivista tuottoa (nk. arvofaktori).
Toki tässä kyseessä vähän pidemmän ajanjakson ilmiö, strategian uudelleenpainotukset tiheimmillään kuukausittain. En sitten tiedä lyhyemmistä jaksoista, jotka ehkä enemmän treidaukseen tyypillisiä.
Mutta historiassa halpoihin osakkeisiin sijoittaminen on strategiana toiminut.
Tuntuu vain että kun strategialla on ollut pitkähkö heikko kausi, niin moni ei ehkä enää ”usko” tuohon ilmiöön. Itse taas en usko että markkina olisi niin paljoa muuttunut etteikö arvostrategia edelleen toimisi.
10 tykkäystä
Tässä parhaat Suomi osakkeet viimeisen 12kk ajalta.
Huomiota herättävää on että nämä kaikki on ollut alelaarissa noin reilu vuosi sitten. Eli korkealta tasolta tiputtu kunnolla alas ja sieltä pohja onginnalla on voinut saada näistä hyvät tuotot. Esim Harviasta sain useita isoja satseja jotka jo lähes 200% plussalla. Pohjalta näitä joitain oli hyvin turvallista ostaa kun bisnes vakaata se kirotun p/e:kin näytti jotain kymppiä tai alle.
16 tykkäystä
Olen miettinyt, hyvä nosto.Tästä ylianalysoinnista käytetään joskus termiä ”analysis paralysis”. Tarkoittanee sitä, että sijoituspäätöksessäsi on jo niin monta muuttujaa, ettet pysty enää rationaalisesti ottamaan kaikkia huomioon oikeilla painoarvoillaan. Suurin osa tiedosta, varsinkin makrodatasta, tavoitehinnoista, ennusteista (minun mielestä) on pitkäaikaiselle sijoittajalle vain päätöksentekoa sekoittavaa kohinaa.
Lisäksi luulen, että ylianalysointi johtaa herkästi liiallisen tunnesiteen muodostumiseen positiota kohtaan, mikä taas vaikeuttaa rationaalisia päätöksiä. Osake ei tiedä, että omistat sitä.
Tutki riittävästi, mutta keskity olennaiseen. Odota sopivaa hetkeä. Kun olosuhteet on oikeat, toimi tutkimuksesi pohjalta ja luota intuitioon.
Opportunity greets the prepared mind.
17 tykkäystä
Sijoitusstrategiani ydin on aina ollut tiiviisti “osta halvalla, myy kalliilla”. Joskus toteutuu, toisten ei.
Jotain muita ajatuksia sijoitusstrategioiden taustalla:
- Järkevä hajautus toimialallisesti.
- Keskittyminen kotimarkkinapörssiin osakepoiminnoissa - olen koittanut seurata ulkomaisia osakkeita mutta hankalampaa se on. Poikkeuksena salkussa tällä hetkellä helposti ymmärrettävät Deutsche Bank ja Vodafone.
- Kulujen pitäminen pienenä kaupankäynnistä.
- Vivun käyttäminen suhdanteen mukaan (nyt on maksimit käytössä).
- Pyrin ostamaan silloin kun yritys on hyljeksitty sekä tuntematon ja etsimään pörssistä pinnan alla piileviä helmiä (tai roskaa, jos hinta on sopiva).
Aika pitkälle pelaan intuitiolla, mutta pitäisi jatkossa tutustua ja etenkin ylläpitää tietoa sijoituskohteista (sekä niistä mihin olen sijoittanut että potentiaaliseksi havaitsemistani) jolloin voin tehdä nopeita ratkaisuja erikoistilanteissa.
12 tykkäystä
Itsellä vähän samansuuntainen strategia osakepoimintojen suhteen. Tuntuu että näihin hyljeksittyihin yhtiöihin tai “roskaan” ei useinkaan ole liikaa tunkua. Lähinnä sijoitukset herättää hämmennystä muissa - kuka tuollaiseen koskee. Mutta toisaalta - kumpi on todennäköisemmin aliarvostettu - se mihin kukaan ei halua oikeastaan koskea, vai se mitä kaikilla tuntuu olevan salkussa ja mikä on trendikästä ?
Joskus tässä viimeisen 10 vuoden aikana on minusta tapahtunut sellainen muutos, että laatusijoittajia ja hyviä yhtiöitä etsiviä on paljon enemmän kuin perinteisempiä “Graham” tyyppisiä arvosijoittajia. Omasta mielestäni tämä näkyy siinä että markkinalta löytää yllättävän halpojakin osakkeita.
Ja samalla joku Costco treidaa alle 2% FCF yieldillä. Näkyyhän tämä myös toisaalta laveana arvo-kasvu- arvostusten spreadinä.
Sen verran opponoisin, että Deutsche Bank ei kyllä mielestäni ole kovin helposti ymmärrettävä 
Mutta sijoitusteesi on sen sijaan yksinkertainen - äärimmäisen halpa - jos päästään kestävästi edes jotain lähellä 10% olevaa oman pääoman tuottoa, osakkeessa varaa vielä vaikka tuplata. (Täällä myös DB ja muita europankkeja salkussa.)
Ja minusta tällaisen melko hyvin hajauttavan arvosijoittamisen suola onkin siinä ettei minun tarvitse tietää Deutsche Bankista kaikkea, salkku kestää vaikka sieltä tulisi lunta tupaan.
1 tykkäys
Intuitiolla pelaaminen on riskialtista. Esimerkiksi Kahnemanin mukaan intuitio toimii, kun kolme ehtoa täyttyvät: säännönmukaisuus, kuten shakin kaltaisessa pelissä, toiseksi runsas harjoittelu ja kolmanneksi välitön palaute, eli on tiedettävä melkein heti, oliko ratkaisu oikein vai väärin.
13 tykkäystä
“The reason that intuition cannot be acquired in stockpicking is that there are no regularities in stockpicking to be learned. You develop intuition from successful experience… With well-functioning markets I do not see intuition having a role in investment.”
Daniel Kahneman
“All behavioural economists are against active investing — I might as well say it outright — because we think the market is unpredictable, or very, very difficult to predict. And yet we believe people who believe they can predict the market. That illusion is very important.”
Myös Daniel Kahneman
…pelaa siinä sitten osakepeliä 
Noiden pohjaltahan voisi tietysti miettiä, löytyisikö jostain toimimattomat markkinat jossa jäisi porsaanreikää intuitiolle.
6 tykkäystä
Pitäisin itse sitä nimenomaan riskittömämpänä koska huomioon otettavien asioiden määrä paljon suurempi kuin loogisessa päättelyssä jossa se on aina rajattu johonkin tiettyyn rajalliseen lähdeaineistoon.
Tutkimusten mukaan suuret yritysjohtajat tekevät kaikkein tärkeimmät päätökset lähes kokonaan intuition perusteella silloin kun kyse on monimutkaisesta ja ennustamattomasta tulevaisuudesta. Käytännössä päätökselle etsitään loogiselta kuulostavat perusteet vasta päätöksen jälkeen. Syy on se että maailman on aivan liian monimutkainen paikka syy seuraus-suhteineen loogiselle päättelylle, jos katsotan hiukankaan pidemmälle tulevaisuuteen. Intuitio ottaa sumean logiikan kaltaisesti huomioon ja jalostaa, ja yhdistelee valtavan määrän tiedostettuja, ja erityisesti tiedostamattomia näkökohtia eri yhdistelminä ja painotuksin, satoja, tuhansia jopa kymmeniä tuhansia asioita aivojen neuroverkossa, itse sitä tiedostamatta. Intuition keräämä informaatio on osin kumuloituva, eli iäkkäämmällä enemmän.
En tunne tekniikkaa tarkemmin, mutta tekoäly ilmeisesti pyrkii toimimaan osin samoin, jolla pyritään pääsemään päätöksenteossa seuraavalle levelille perinteisen loogisen numeronmurskauksen yläpuolelle.
Intuition osumistodennäköisyys on huomattavasti loogista päättelyä suurempi kun mennään todella kompleksisiin järjestelmiin joissa on mukana aika eli tulevaisuus, kuten vaikka sijoituskohteen valinta.
Ja nimenomaan silloin jos haluaa toimia toisin kuin sijoittajien massat jotka nojaa näennäisen järkevään päättelyyn konkreettisesta informaatiosta. Esimerkiksi osavuosiraporttien lukeminen on käytännössä ajan hukkaa, ne on softat ja asiantuntija tavanneet ja analysoineet joka kirjaimen lauseen ja puuttuvankin lauseen{Usein tärkeämpää on se mitä ei sanota, kuin se mitä sanotaan] osalta sekunneissa. Jos siinä haluaisi erottua muista on se löydettävä julkisen materiaalin ulkopuolelta.
Esimerkkinä intuition huomioimasta seikasta voi heittä vaikka sen paljonko talopaketteja kuljettavia rekkoja on tullut vastaan kulkiessa. Itselle viim 6kk aikana on tullut ehkä yksi, kun normaali aikana tuli viikoittain ellei päivittäin. Vastaavasti on valtava määrä muitakin pieniä ja yksittäisenä asiana merkityksettömiä havaintoja jotka liittyvät rakentamiseen, voiko rakennussektorin osakkeita alkaa ostamaan, kun intuitio yhdistää ne kaikki voi päätös olla oikea vaikka alan yritysten numerot ei sitä vielä tiedä.
Yritysten vuosiraportissa on kaikkein merkittävimmäksi informaatioksi osoittautunut toimitusjohtajan sanaton viestintä esitellessään firman raportin. Puhua voi mitä vaan maalailla ruusuista tulevaisuutta vaikka firma olisi ajamassa seinään, mutta sanatonta viestintää ei kukaan voi muuttaa muutoin kuin erittäin kovalla ammattilaisen ohjaamalla harjoittelulla.
Itsellä ollut vuosien mittaan toinen toistaan parempia pitkään hiottuja strategioita, viime aikoina olen luottanut pääosin vain intuitioon jolla saanut parhaat tulokset.
13 tykkäystä
Karkaa nyt sijoittamisesta strategisten toimintojen puolelle, mutta heitetään tästäkin Kahnemanin ja osuvan opponoijan ajatuksia ennenkuin lakkaan spämmimästä. En nyt keksi minkä tuosta referoisi tiivistäväksi keihäänkärjeksi, mutta mielenkiintoinen debaatti.
3 tykkäystä
Eli toisin sanoen mitä ilmeisimmin tulevaisuutta on erittäin vaikea, usein mahdotonta ennustaa ja intuitiolla tehdyt päätökset vertautuvat lottorivin täyttämiseen?
5 tykkäystä
kärjistysvaroitus
Jos intuitiota tarkastellaan yritysjohdon strategisten liikkeiden näkökulmasta, silloin vertailukohtana voisi pitää kaikkien kilpailevien yritysten johtoja. Strategiset liikkeet ovat suht suljettuja pelejä ja vastustajina pelissä ovat kilpailevien yhtiöiden johtajat ja heidän tuloksensa. Johtajia joutuu muutenkin vertaamaan lopulta johtajiin eikä yhtiöihin, koska johtaja on nimettävä kuitenkin kaikkien joukosta. Se on mielestäni rivien välissä monesti pointti kun puhutaan johtamisen intuitiivisuudesta.
Markkina ja talous taas on luonteeltaan ikuinen avoin peli, jossa yhtiön elinkaaren aikainen suljettu peli rajallisine kassavirtoineen tapahtuu.
Muskin kaltaisten jättien kohdalla johdon liikkeillä on enemmän väliä pelin sääntöihin. Mitä isompaa osaa taloutta yrittää alhaalta ylöspäin ymmärtää tai myötäelää sitä vaikeampaa se on. Kun talouteen nivoutuvat politiikka ja yhteiskunnan laajemmat kontekstit, sitä enemmän haasteita tulee vastaan oli Elon Musk, Netflix, TikTok tai Trump.
Itse mieltäisin että intuition haaste on sijoittamisessa enemmän tässä pohjattoman muuttujien kaivon syvyyden ymmärtämisessä, kuin itse ajattelumallien (intuitio v rationaalisuus) yleistettävän laadun vertailussa. Toisaalta muuttujien määrä kasvaa rationaalisessakin tarkastelussa, jolloin aika ja resurssit muodostuvat suorituskyvyn haasteeksi. Aika on varmasti raadollisin tekijä joka ajaa yleisesti intuitioon, vaikka intuitiivisesti siihen ennemmin laiskuuden tai tyhmyyden mieltäisi.
Orgaaninen kemia kognitiivisine nyansseineen on lopulta kaiken entropian keskellä kasino, jossa oikean pöydän valitseminen voi olla suurin avain voittamiseen. Sitten makuasia vertailla käsiä jälkikäteen, jos näin on. Ja osakepoiminnan ja johtamisen intuition vertailu olisi juuri viimeisten korttien pelaamisen jälkispekulaatiota.
2 tykkäystä