Sijoitusstrategiasi

Markkinat eivät ole tehokkaat, joten ehkä sitä käännettä arvostuskertoimissa joutuu odottamaan liian kauan, että on vaikea tuolla strategialla onnistua?

2 tykkäystä

Onhan tuo kuitenkin tutkimuksissa todennettu eri ajanjaksoina ja eri markkinoilla, että ”arvo” osakkeet, eli matalan P/E:n, P/B :n tai vastaavan matalan tunnusluvun omaavat osakkeet ovat tuottaneet paremmin joukkona kuin samalla tunnusluvulla mitattuna kalliit.

Strategia joka on ostanut ensimmäisiä ja myynyt lyhyeksi toisia on historiassa tuottanut positiivista tuottoa (nk. arvofaktori).

Toki tässä kyseessä vähän pidemmän ajanjakson ilmiö, strategian uudelleenpainotukset tiheimmillään kuukausittain. En sitten tiedä lyhyemmistä jaksoista, jotka ehkä enemmän treidaukseen tyypillisiä.

Mutta historiassa halpoihin osakkeisiin sijoittaminen on strategiana toiminut.

Tuntuu vain että kun strategialla on ollut pitkähkö heikko kausi, niin moni ei ehkä enää ”usko” tuohon ilmiöön. Itse taas en usko että markkina olisi niin paljoa muuttunut etteikö arvostrategia edelleen toimisi.

10 tykkäystä

Tässä parhaat Suomi osakkeet viimeisen 12kk ajalta.

Huomiota herättävää on että nämä kaikki on ollut alelaarissa noin reilu vuosi sitten. Eli korkealta tasolta tiputtu kunnolla alas ja sieltä pohja onginnalla on voinut saada näistä hyvät tuotot. Esim Harviasta sain useita isoja satseja jotka jo lähes 200% plussalla. Pohjalta näitä joitain oli hyvin turvallista ostaa kun bisnes vakaata se kirotun p/e:kin näytti jotain kymppiä tai alle.






16 tykkäystä

Olen miettinyt, hyvä nosto.Tästä ylianalysoinnista käytetään joskus termiä ”analysis paralysis”. Tarkoittanee sitä, että sijoituspäätöksessäsi on jo niin monta muuttujaa, ettet pysty enää rationaalisesti ottamaan kaikkia huomioon oikeilla painoarvoillaan. Suurin osa tiedosta, varsinkin makrodatasta, tavoitehinnoista, ennusteista (minun mielestä) on pitkäaikaiselle sijoittajalle vain päätöksentekoa sekoittavaa kohinaa.

Lisäksi luulen, että ylianalysointi johtaa herkästi liiallisen tunnesiteen muodostumiseen positiota kohtaan, mikä taas vaikeuttaa rationaalisia päätöksiä. Osake ei tiedä, että omistat sitä.

Tutki riittävästi, mutta keskity olennaiseen. Odota sopivaa hetkeä. Kun olosuhteet on oikeat, toimi tutkimuksesi pohjalta ja luota intuitioon.

Opportunity greets the prepared mind.

17 tykkäystä

Sijoitusstrategiani ydin on aina ollut tiiviisti “osta halvalla, myy kalliilla”. Joskus toteutuu, toisten ei.

Jotain muita ajatuksia sijoitusstrategioiden taustalla:

  • Järkevä hajautus toimialallisesti.
  • Keskittyminen kotimarkkinapörssiin osakepoiminnoissa - olen koittanut seurata ulkomaisia osakkeita mutta hankalampaa se on. Poikkeuksena salkussa tällä hetkellä helposti ymmärrettävät Deutsche Bank ja Vodafone.
  • Kulujen pitäminen pienenä kaupankäynnistä.
  • Vivun käyttäminen suhdanteen mukaan (nyt on maksimit käytössä).
  • Pyrin ostamaan silloin kun yritys on hyljeksitty sekä tuntematon ja etsimään pörssistä pinnan alla piileviä helmiä (tai roskaa, jos hinta on sopiva).

Aika pitkälle pelaan intuitiolla, mutta pitäisi jatkossa tutustua ja etenkin ylläpitää tietoa sijoituskohteista (sekä niistä mihin olen sijoittanut että potentiaaliseksi havaitsemistani) jolloin voin tehdä nopeita ratkaisuja erikoistilanteissa.

12 tykkäystä

Itsellä vähän samansuuntainen strategia osakepoimintojen suhteen. Tuntuu että näihin hyljeksittyihin yhtiöihin tai “roskaan” ei useinkaan ole liikaa tunkua. Lähinnä sijoitukset herättää hämmennystä muissa - kuka tuollaiseen koskee. Mutta toisaalta - kumpi on todennäköisemmin aliarvostettu - se mihin kukaan ei halua oikeastaan koskea, vai se mitä kaikilla tuntuu olevan salkussa ja mikä on trendikästä ?

Joskus tässä viimeisen 10 vuoden aikana on minusta tapahtunut sellainen muutos, että laatusijoittajia ja hyviä yhtiöitä etsiviä on paljon enemmän kuin perinteisempiä “Graham” tyyppisiä arvosijoittajia. Omasta mielestäni tämä näkyy siinä että markkinalta löytää yllättävän halpojakin osakkeita.

Ja samalla joku Costco treidaa alle 2% FCF yieldillä. Näkyyhän tämä myös toisaalta laveana arvo-kasvu- arvostusten spreadinä.

Sen verran opponoisin, että Deutsche Bank ei kyllä mielestäni ole kovin helposti ymmärrettävä :smile:
Mutta sijoitusteesi on sen sijaan yksinkertainen - äärimmäisen halpa - jos päästään kestävästi edes jotain lähellä 10% olevaa oman pääoman tuottoa, osakkeessa varaa vielä vaikka tuplata. (Täällä myös DB ja muita europankkeja salkussa.)

Ja minusta tällaisen melko hyvin hajauttavan arvosijoittamisen suola onkin siinä ettei minun tarvitse tietää Deutsche Bankista kaikkea, salkku kestää vaikka sieltä tulisi lunta tupaan.

1 tykkäys

Intuitiolla pelaaminen on riskialtista. Esimerkiksi Kahnemanin mukaan intuitio toimii, kun kolme ehtoa täyttyvät: säännönmukaisuus, kuten shakin kaltaisessa pelissä, toiseksi runsas harjoittelu ja kolmanneksi välitön palaute, eli on tiedettävä melkein heti, oliko ratkaisu oikein vai väärin.

13 tykkäystä

“The reason that intuition cannot be acquired in stockpicking is that there are no regularities in stockpicking to be learned. You develop intuition from successful experience… With well-functioning markets I do not see intuition having a role in investment.”

Daniel Kahneman

“All behavioural economists are against active investing — I might as well say it outright — because we think the market is unpredictable, or very, very difficult to predict. And yet we believe people who believe they can predict the market. That illusion is very important.”

Myös Daniel Kahneman

…pelaa siinä sitten osakepeliä :man_shrugging: :laughing: Noiden pohjaltahan voisi tietysti miettiä, löytyisikö jostain toimimattomat markkinat jossa jäisi porsaanreikää intuitiolle.

6 tykkäystä

Pitäisin itse sitä nimenomaan riskittömämpänä koska huomioon otettavien asioiden määrä paljon suurempi kuin loogisessa päättelyssä jossa se on aina rajattu johonkin tiettyyn rajalliseen lähdeaineistoon.

Tutkimusten mukaan suuret yritysjohtajat tekevät kaikkein tärkeimmät päätökset lähes kokonaan intuition perusteella silloin kun kyse on monimutkaisesta ja ennustamattomasta tulevaisuudesta. Käytännössä päätökselle etsitään loogiselta kuulostavat perusteet vasta päätöksen jälkeen. Syy on se että maailman on aivan liian monimutkainen paikka syy seuraus-suhteineen loogiselle päättelylle, jos katsotan hiukankaan pidemmälle tulevaisuuteen. Intuitio ottaa sumean logiikan kaltaisesti huomioon ja jalostaa, ja yhdistelee valtavan määrän tiedostettuja, ja erityisesti tiedostamattomia näkökohtia eri yhdistelminä ja painotuksin, satoja, tuhansia jopa kymmeniä tuhansia asioita aivojen neuroverkossa, itse sitä tiedostamatta. Intuition keräämä informaatio on osin kumuloituva, eli iäkkäämmällä enemmän.
En tunne tekniikkaa tarkemmin, mutta tekoäly ilmeisesti pyrkii toimimaan osin samoin, jolla pyritään pääsemään päätöksenteossa seuraavalle levelille perinteisen loogisen numeronmurskauksen yläpuolelle.

Intuition osumistodennäköisyys on huomattavasti loogista päättelyä suurempi kun mennään todella kompleksisiin järjestelmiin joissa on mukana aika eli tulevaisuus, kuten vaikka sijoituskohteen valinta.
Ja nimenomaan silloin jos haluaa toimia toisin kuin sijoittajien massat jotka nojaa näennäisen järkevään päättelyyn konkreettisesta informaatiosta. Esimerkiksi osavuosiraporttien lukeminen on käytännössä ajan hukkaa, ne on softat ja asiantuntija tavanneet ja analysoineet joka kirjaimen lauseen ja puuttuvankin lauseen{Usein tärkeämpää on se mitä ei sanota, kuin se mitä sanotaan] osalta sekunneissa. Jos siinä haluaisi erottua muista on se löydettävä julkisen materiaalin ulkopuolelta.

Esimerkkinä intuition huomioimasta seikasta voi heittä vaikka sen paljonko talopaketteja kuljettavia rekkoja on tullut vastaan kulkiessa. Itselle viim 6kk aikana on tullut ehkä yksi, kun normaali aikana tuli viikoittain ellei päivittäin. Vastaavasti on valtava määrä muitakin pieniä ja yksittäisenä asiana merkityksettömiä havaintoja jotka liittyvät rakentamiseen, voiko rakennussektorin osakkeita alkaa ostamaan, kun intuitio yhdistää ne kaikki voi päätös olla oikea vaikka alan yritysten numerot ei sitä vielä tiedä.

Yritysten vuosiraportissa on kaikkein merkittävimmäksi informaatioksi osoittautunut toimitusjohtajan sanaton viestintä esitellessään firman raportin. Puhua voi mitä vaan maalailla ruusuista tulevaisuutta vaikka firma olisi ajamassa seinään, mutta sanatonta viestintää ei kukaan voi muuttaa muutoin kuin erittäin kovalla ammattilaisen ohjaamalla harjoittelulla.

Itsellä ollut vuosien mittaan toinen toistaan parempia pitkään hiottuja strategioita, viime aikoina olen luottanut pääosin vain intuitioon jolla saanut parhaat tulokset.

13 tykkäystä

Karkaa nyt sijoittamisesta strategisten toimintojen puolelle, mutta heitetään tästäkin Kahnemanin ja osuvan opponoijan ajatuksia ennenkuin lakkaan spämmimästä. En nyt keksi minkä tuosta referoisi tiivistäväksi keihäänkärjeksi, mutta mielenkiintoinen debaatti.

3 tykkäystä

Eli toisin sanoen mitä ilmeisimmin tulevaisuutta on erittäin vaikea, usein mahdotonta ennustaa ja intuitiolla tehdyt päätökset vertautuvat lottorivin täyttämiseen?

5 tykkäystä

kärjistysvaroitus

Jos intuitiota tarkastellaan yritysjohdon strategisten liikkeiden näkökulmasta, silloin vertailukohtana voisi pitää kaikkien kilpailevien yritysten johtoja. Strategiset liikkeet ovat suht suljettuja pelejä ja vastustajina pelissä ovat kilpailevien yhtiöiden johtajat ja heidän tuloksensa. Johtajia joutuu muutenkin vertaamaan lopulta johtajiin eikä yhtiöihin, koska johtaja on nimettävä kuitenkin kaikkien joukosta. Se on mielestäni rivien välissä monesti pointti kun puhutaan johtamisen intuitiivisuudesta.

Markkina ja talous taas on luonteeltaan ikuinen avoin peli, jossa yhtiön elinkaaren aikainen suljettu peli rajallisine kassavirtoineen tapahtuu.

Muskin kaltaisten jättien kohdalla johdon liikkeillä on enemmän väliä pelin sääntöihin. Mitä isompaa osaa taloutta yrittää alhaalta ylöspäin ymmärtää tai myötäelää sitä vaikeampaa se on. Kun talouteen nivoutuvat politiikka ja yhteiskunnan laajemmat kontekstit, sitä enemmän haasteita tulee vastaan oli Elon Musk, Netflix, TikTok tai Trump.

Itse mieltäisin että intuition haaste on sijoittamisessa enemmän tässä pohjattoman muuttujien kaivon syvyyden ymmärtämisessä, kuin itse ajattelumallien (intuitio v rationaalisuus) yleistettävän laadun vertailussa. Toisaalta muuttujien määrä kasvaa rationaalisessakin tarkastelussa, jolloin aika ja resurssit muodostuvat suorituskyvyn haasteeksi. Aika on varmasti raadollisin tekijä joka ajaa yleisesti intuitioon, vaikka intuitiivisesti siihen ennemmin laiskuuden tai tyhmyyden mieltäisi.

Orgaaninen kemia kognitiivisine nyansseineen on lopulta kaiken entropian keskellä kasino, jossa oikean pöydän valitseminen voi olla suurin avain voittamiseen. Sitten makuasia vertailla käsiä jälkikäteen, jos näin on. Ja osakepoiminnan ja johtamisen intuition vertailu olisi juuri viimeisten korttien pelaamisen jälkispekulaatiota. :man_shrugging:

2 tykkäystä

Jotenkin tuntuu, että noilla makro-asioilla on paljon enemmän väliä. Tyyliin koroilla, sodilla, politiikalla. Siinä ei paljon yhden yrityksen tilanne paina. Tietenkin hyvät pärjää heikkoja paremmin, jotkut on todellisia voittajia jne, mutta en minä ainakaan niitä voittajia löydä yrityksiä tuntemalla

1 tykkäys

Taisit juuri saattaa sanomasi ristiriitaan :wink:

Makro heiluttaa lyhyellä aikavälillä kursseja. Kuitenkin yrityksen kyky tuottaa viimeiselle riville on pitkällä aikavälillä lopulta se ainoa tekijä, joka todella saa kurssit alas tai ylös. Muuten se on yleistä heiluntaa, arvostustason heittelyä eri tekijöiden muodossa ym. ym.

Sanotaan, että markkinat voivat pysyä irrationaalisena pitempään kuin sijoittaja rationaalisena. Tuollainen irrationaalinen markkinoiden toiminta, joka on ristiriidassa yhtiön loistavien fundien kanssa, voi kestää vuosiakin. Siinä voi olla usko koetuksella kerran jos useamminkin ja alkaa luulemaan makron olevan ainoa vaikuttava tekijä

3 tykkäystä

Tulevaisuuden ennustaminen loogisella päättelyllä on käytännössä mahdotonta muuttujien liian suuren määrän vuoksi, tämän vuoksi tulevaisuustutkijatkin hahmottelee vain erilaisia mahdollisia skenaarioita kehityskulusta. Intuitio kykenee käsittelemään huomattavasti suurempaa tietomäärää ja antaa aina kaikissa tilanteissa jonkinlaisen yhden todennäköisimmän likiarvon, joka on paljon parempi kuin ei mitään tai monta vaihtoehtoa. Lotossa siitä ei ole apua kun ei ole suurta määrää lopputulokseen vaikuttavia tietoja. Toki kioski jossa on täytetty edellisen viikon päävoittoarpa sitä mainostaa, mutta se ei vaikuta seuraavan kierroksen lopputulokseen mitenkään.

Mulla on salkusta maksimissaan 70% kasvulapuissa. Ostot ainostaan nouseviin kursseihin oikeista setupeista oman teknisen analyysin mukaan. Omistusaika muutamasta päivästä (stop-loss tms.) yli vuoteen.

Haen karkeasti 20% voittoja per lappu. Isoimmat voitot vaatii toki istumista (aikaa). Kun mokaan otan tappiot mieluusti keskiarvona alle 5%. Luuserit ulos säälittä (aina!).

Salkusta noin 30% on muutamassa osinkolapussa (“hyvin tylsiä ja suhtellisen turvallisia”), jotka pysyy salkussa mukana kaikissa kurssilaskuissa. En omista koskaan enempään kuin 10 osaketta kerrallaan.

Karhumarkkinaan menen 70% cash. Palaan (kasvu) markkinoille, kun analyysin perusteella on oikea aika (laput sallii ostot). En koita ostaa osakkeita mahdollisimman halpaan hintaan, vaan mahdollisimman oikeaan aikaan.

Voin tehdä lisäoston vain, jos laput on jo voitollisia (ja set up on oikea). Exit on mietitty aina ennen kuin ostan jotain. Pääomaa tulee puolustaa.

17 tykkäystä

Tein analyysin ostoistani ja myynneistäni kehittääkseni sijoitusstrategiaani. Tarkoituksena oli selvittää osakeveivaamisen tuottoihin vaikuttavia tekijöitä.

Aineisto

Otoksena oli 62 ostotapahtumaani 53 yhtiön osakkeilla ajalta 1.11 - 31.12.2023 sekä niitä seuranneet myyntitapahtumat. Osakkeet poimin melko tasaisesti Suomen, Ruotsin ja Usan markkinoilta sekä vähemmissä määrin Tanskan, Saksan, Norjan ja Britannian pörsseistä. Ostopäivämäärien mediaani oli 24.11. Keskimääräinen pitoaika oli 32 kalenterivuorokautta ja mediaanipitoaika oli 26 kalenterivuorokautta.

Mitattavat muuttujat

Mittasin myyntitapahtumien toteutunutta prosentuaalista kokonaistuottoa, alimman ja ylimmän 20 persentiilin toteutunutta prosentuaalista kokonaistuottoa sekä voitollisten kauppojen prosentuaalista osuutta.

Lisäksi laskin jokaiselle muuttujalle vertailumuuttujan, jossa käytin toteutuneen myyntikurssin sijaan kurssia 3kk päästä ostopäivämäärästä.

Viimeisenä mittasin vaihtuvuutta tuottavimman 20 persentiilin ja vähiten tuottavan 20 persentiilin osakkeissa todellisen pitoajan ja 3kk pitoajan välillä.

Tulokset

Keskimääräinen toteutunut myyntituotto 32 vuorokaudelle oli 3,9 % ja mediaanituotto 1,6 %. 3kk pitoajalla keskimääräinen myyntituotto olisi ollut 13,2 % ja mediaanituotto 8,8 %.

Ylin 20 persentiiliä tuotti keskimäärin 20,6 % ja alin 20 persentiiliä keskimäärin -8,9 %. 3kk pitoajalla ylin 20 persentiiliä olisi tuottanut keskimäärin 47,6 % ja alin 20 persentiiliä keskimäärin -11,9 %.

Voitollisten kauppojen osuus oli 69,4 %. 3kk pitoajalla voitollisten kauppojen osuus olisi ollut 74,6 %.

50,0 % myyntihetken suurimmista laskijoista oli suurempia laskijoita myös 3kk pitoajalla. 41,7 % myyntihetken suurimmista nousijoista oli suurimpia nousijoita myös 3kk pitoajalla.

Vertailuindeksi kolmelle kuukaudelle

24.11–24.2 aikavälin indeksituotot olivat seuraavat:

  1. NASDAQ100 12,3 %
  2. OMXHS30GI 9,4 %
  3. OMXH25GI 2,2 %

Vertailukelpoinen indeksituotto oli noin 8,0 %.

Pohdinta

Toteutuneet tuotot olivat merkittävästi alemmat kuin 3kk pitoajalle lasketut tuotot. Nousumarkkinalta poissaolo vaikuttaa tärkeimmältä syyltä alempiin tuottoihin. Jos 3,9 prosentin tuotto ekstrapoloidaan kolmelle kuukaudelle, saadaan tuotoksi 3,9 % ^2,875 = 11,6 prosenttia. Toinen merkittävä syy alempiin tuottoihin lienee johdonmukaisen exit-strategian puute. Myyntipäätökset ovat olleet allekirjoittaneen moninaisista syistä johtuvia päähänpistoja.

Pidempi pitoaika vaikutti huomattavasti enemmän ylimmän 20 persentiilin tuottoihin (+27 prosenttiyksikköä) kuin alimman 20 persentiilin tuottoihin (-3 prosenttiyksikköä). Pitoaika vaikutti huomattavasti myös voitollisten kauppojen osuuteen, jossa ero oli pidemmän pitoajan hyväksi 5,2 prosenttiyksikköä. Vaihtuvuus oli hyvin suurta sekä eniten että vähiten tuottaneiden osakkeiden osalta verrattaessa todellista myyntihetkeä ja 3kk pitoajalle laskettua myyntihetkeä. Pitostrategian edut suhteessa veivaamiseen alkoivat näkyä tuotoissa jo lyhyellä aikajänteellä.

Johtopäätökset

  • Uskottavin selitys suurelle erolle toteutuneen tuoton ja 3kk vertailutuoton välillä on aika markkinoilla. Pitoajan pidentäminen nostaa tuottoja korkoa korolle -ilmiön mukaisesti.

  • Jo noin kahdella kuukaudella pidempi pitoaika ilmeni ylimmän 20 persentiilin voimakkaasti kasvaneina tuottoina ja voitollisten kauppojen osuuden lisääntymisenä.

  • Vaihtuvuus suurimpien nousijoiden ja laskijoiden keskuudessa oli suurta todellisen myyntihetken ja 3kk pitoajan välillä.

  • Veivaamisella on vaihtoehtoiskustannus. Pitostrategiaan verrattuna veivaamiseen liittyy mm. markkinoilta poissa olemisen riski, voitollisten osakkeiden korkoa korolle -ilmiön katkaisuriski, myynnin ajoitusriski ja muu kohonnut riski reagoida kohinaan, myyntivoittoverot sekä suuremmat kaupankäyntikulut.

  • Veivaamisen riskisyyden voi todeta myös tilastoista. 70–90 prosenttia aktiivisista treidaajista häviää rahaa ja päivätreidaajista jopa 97 prosenttia. Osakemarkkina sen sijaan on tuottanut pitkällä aikavälillä noin 4–10 prosenttia vuodessa.

Käytännön toteutus

Alustukseksi vielä yksi asia. Tein pari viikkoa sitten analyysin, jonka mukaan tuottoni olisivat prosentuaalisesti paremmat, jos en olisi tehnyt mitään edelliseen viiteen vuoteen. Yhdessä nämä pitkän ja lyhyen aikajänteen analyysit piirtävät selkeän kuvan: osakeveivaus ei sovi minulle. Toistaiseksi en ole löytänyt täysin toimivia keinoja pysytellä siitä erossa. Olen pohtinut tapoja rajoittaa pääsyäni kaupankäyntiin. Minulla ei ole esimerkiksi puhelimessani kaupankäyntisovellusta. Työkoneeltani taas voisin estää pääsyn Nordnettiin. Ehkä se on seuraava asia mitä kokeilen.

Pyörittelen myös ajatusta lukitusajasta jokaiseen ostamaani yhtiöön. Tänä aikana en antaisi itselleni lupaa myydä osaketta esimerkiksi kolmeen kuukauteen tai ennen seuraavaan osavuosikatsaukseen tutustumista.

Aion myös miettiä sijoituksilleni exit-strategioita. Exit-strategioiden on perustuttava todellisen maailman tapahtumiin eikä instrumentin volatiliteettiin. Vain painavat syyt ovat riittäviä exitille. Pyrin suhtautumaan pörssiyhtiöiden omistamiseen niin kuin yritys olisi listaamaton.

Sijoitusstrategiani on yksinkertainen. 1. Osta laatua 2. Pidä. Indeksisijoittaja, arvosijoittaja tai kasvusijoittaja en ole, koska en tahdo enää salkkuuni sekundaa. Treidaajaksi taas en tahdo tulla, koska olen liian kuumapäinen siihen hommaan. Olenpa siis laatuyhtiöholdaaja.

23 tykkäystä

Tossa on pitkälti kuvattu se miten itsekin haluaisin toimia. Oon vaan liian laiska esim noiden stop-lossien kanssa, vaikka niillä just sais karsittua turhaa pakkasta.
Mut jos 70 % on kasvulapuissa, joissa usein on isojakin (päivä)heilahteluja, niin eikö 5 %:n keskiarvolla tule aika tiuhaan noita hyvinkin lyhyen ajan pitoja kun osakkeet lähtee jo myyntiin? Kurinalainen tapa kyllä.

2 tykkäystä

Täysin vailla muuta tietoa kuin edellinen viestisi, niin voisiko ydin/satelliitti-mallista olla apua? Suuri osa sijoituksista olisi passiivisessa strategisessa ydinsalkussa ja pieni osa sitten “pelisalkussa”, jolla treidaisit.

Ko. mallista löytyy paljon tietoa googlaamalla.

1 tykkäys

Tervehdys arvon foorumilaiset!
Flip Flop :upside_down_face: eli Nesteen osto ennen pääsiäistä ja onko strategiani muuttunut (viittaan yllä 02.3.24 kirjoitukseni), mainitsin sanoin ”palaan kun taas olen alkanut sitä Nestettä ostaa”

Onko Helsingin nousu alkanut/pohjan merkkejä?: esim osinkodippi otetaan melko nopeasti kiinni; esim Neste, Fortum, Valmet, Dovre….
Huonot uutiset eivät enää jaksa painaa kurssia (Nokian renkaat), hyvät uutiset jopa yllättävän rivakastikin nostavat kurssia (Neste), pienyhtiöt alkaneet kerätä kiinnostusta (Orthex, Glaston…)

Aivan loistava kirjoitus tämä, vahva suositus lukea:

Salkuissa yhdysvaltalaiset osakkeet pysyvät, mutta mihin katseeni kiinnittyy kevät 24:

Kuparin uusi sykli (joka jäi piippuun 2022-23), Helsingissä tuohon osuisi mm Metso, sitten esim kuparimainarit, esim etf kautta

Helsingin isoista mm Orion, Neste, Nokian tyres… (osinko, arvotus…)

Pienistä Nightingale (joku tässä vain on, intuitio?)

Ruotsi: Intrum (lotto?)

Kiina; ETF ja pickina esim BABA (Michael Burry)

Yhdysvallat jota voisin lisätä edelleen: Tesla (kun jopa MeetKevin on tämän hyljännyt), Palantir (SP500 sisäänotto lähestyy), Sofi (kun nuo korot joskus laskisivat) , ennenkaikkea ”sleeping dragon” Russell 2000 (Tom Lee ennustus tälle vuotta kieltämättä mehukas…ja markkinat jo luopuneet toivosta että tämä joskus nousisi kun korot eivät laskekaan) ja jos sitten se odotettu korjausliike alkaisi edelleen lisää mm Nvidia, Micron…

ja sitten ensiviikon CPI luvut ja Lähi-idän eskalaatio, ja kaikki muuttuu…Mutta eihän näitä voi ennustaa, mutta jnklaista strategiaa tässä kuitenkin on yritettävä luoda…

Nämä tällaiset kirjoitukset ovat tunnetusti erittäin vaarallisia, sama kuin ottaisi banaanin veneeseen…
Nämä ovat pienellä huumorilla heitelty, ja eivät sisällä sen kummempia hienoja analyyseja, näitä varten on foorumilla ansioikkaita ammattimaisia kirjoituksia, joita suuresti arvostan…
Mutta uskon että moni muukin tätä pohdintaa käy mielessään ja tuon oman tuulipukumaisen päivityksen strategiaani, näitähän on mukava sitten jälkeenpäin lukea (ja tuntea häpeän puna poskillaan :smile:)
Olen ylpeä kuuluessani Inderesin foorumiin ja odotan vielä päivää jolloin pääsisin Osinkopuolueeseen, tämän matkan olen jo aloittanut mm Neste… Päiväni ensimmäisiiin rutiineihini kuuluu Inderesin foorumin avaus ja surkeassakin laskupäivässä se tuo uskoa tulevaan…

Toivon hyvää kevättä Teille kaikille arvon sjjoittajakollegat! -Kunnioittaen Largantil

31 tykkäystä