Sijoitusstrategiasi

Osakkeet
990

Rakentelen tässä strategiaani, yritän pitää sen aika yksinkertaisena ja loogisena, että olisi helppo toteuttaa sitä. Laitan tähän nyt luonnoksen tämänhetkisistä ajatuksistani:

Yleistä:

  • Älä sijoita mihinkään, mitä et ymmärrä tai mihin et usko
  • Oma osaamisalue on rajallinen, ulkoista osa sijoituksista rahastoille
  • Yhtiöiden määrä on hyvä pitää suhteellisen pienenä. (Rahastoilla saa laajennettua hajautusta helposti sopivan laajaksi)

Omat sijoitukset - yhtiöiden valintakriteerit

  • Valinnoissa panostetaan laatuun, on parempi ostaa laadukasta yhtiötä kohtuuhintaan kuin kohtuullista yhtiötä halvalla
  • Yhtiöllä tulee olla kilpailuetuja, jotka ovat luonteeltaan pysyviä
  • Yhtiöllä tulee olla todennettua tuloksentekokykyä useammalta vuodelta, ns. käänneyhtiöt tai sellaiset yhtiöt, joilla ei vielä ole tuloksentekokykyä vaan arvostus perustuu ennusteisiin tulevista tuotoista ovat turhan riskialttiita
  • Yhtiön pääoman tuoton tulee olla hyvä ja velkaa ei saa olla liikaa (toimialan ominaispiirteet huomioiden)

Ulkoistetut sijoitukset:

  • Voi olla aktiivinen tai indeksirahasto
  • Rahaston pitää tuoda jotain uutta ulottuvuutta salkkuun
  • Aktiivisen rahaston salkunhoitajalla on mielellään hyvä olla merkittävä määrä omaa varallisuuttaan sijoitettuna rahastoonsa

Tällaisia ajatuksia tällä hetkellä, tästä se pikku hiljaa alkaa muotoutumaan. Merkittävin muutos aiempaan on se, että oma osaamisalueeni on selvästi aiempaa pienempi - olen yliarvioinut omat kykyni ja nyt yritän keskittyä sellaisiin asioihin, mitä oikeasti hallitsen.

20 tykkäystä
991

Tarkoitatko mahdollisesti, että 2/3 salkun arvosta on realisoimatonta arvonnousua?

Vai pidät erikseen kirjaa vuosien varrella syntyneiden myyntivoittojen summasta?

1 tykkäys
992

Tuo onkin hyvä pointti, mitä en ole tajunnut miettiä. Voiko tuota seurata tai nähdä jostain?

993

En oikein tiedä, minulla on kahta rahastoa ja olen niistä kummastakin saanut tiedon eri lähteistä. Seligson Phoebus -rahaston salkunhoitajalla on kaikki listatut omistukset rahastonsa kautta, seitsemännumeroinen summa. Sama PYN Eliten salkunhoitajalla, (vähintään) seitsemännumeroinen summa rahaa kiinni.

Muista rahastoista en tiedä, muistan kyllä nähneeni juttuja muistakin, joilla on oikeasti rahaa kiinni rahastossaan. Nämä ovat yleensä olleet pienempien rahastoyhtiöiden rahastoja, jonkun isomman pankin kohdalla en muista nähneeni tällaista.

994

Realisoimattomasta arvonnoususta nimenomaan puhun

1 tykkäys
995

Erittäin paljon sijoitusstrategiastani ja foorumin laadukkuudesta kertoo viestini nolla tykkäystä, mutta lähden nyt sitä silti tarkentamaan, koska olen nyt kehittänyt uusia lukuarvoja päästäni, joilla pyrin peittämään strategiani heikkoudet.( Vitsini vanheni nopeasti kun Sijoittaja-alokas kävi tykkäämässä :smiley:)

Keskeisintä on osta/omista -strategia. Tavoitteena on lähtökohtaisesti omistaa pitkäaikaisesti yhtiöitä. Pyrin ostamaan osakkeita keskimääräiseen hintaan ajallisesti hajauttaen. Vanha koira ei opi uusia temppuja. Lyhytaikainen spekulointi ei sovi minulle, sillä omistajamoodi kytkeytyy päälle kuitenkin. Spekulointi vaatii täsmällistä suunnitelmaa, jota pitää noudattaa ilman varaumia.

Nykyään yksi vaikeimmista asioista on allokaatio. Korkoinstrumentit tarjoaa lähinnä miinusta ja siksi on hyvin vaikeaa löytää osakkeille tasapainottavia elementtejä. Siksipä itseni käyttämä osakepaino satamiinusikä on käynyt auttamattomasti vanhanaikaiseksi. Silti laskin tämän perinteisen kaavan mukaan. Lopputulos oli odotettu – Osakkeiden keventäminen noin 6200 eurolla tai korkosijoitusten lisääminen noin 3000 eurolla. Käytin myös SPAC:ia korkona toki ostohinnalla. Itselläni ei siis ole käytössä perinteisiä korkoinstrumenttejä vaan osuuskuntien osuuksia ja tuotto-osuuksia sekä USD coineja Coinmotionin ja Tesseractin korkoratkaisussa.

Toinen ongelma sijoittamisessani on likviditeetti. Minulla on salkussa omaisuuseriä, joilla on huono likviditeetti. Esimerkiksi Metsäliitto-osuuteni ovat käytännössä jäsenmaksu. Vasta ensi keväänä ne kerryttävät korkoa, jonka voin nostaa ilman eroa jäsenyydestä. Mikäli haluan nostaa kyseisen koron pitää vielä odottaa vuoteen 2023. Lisäksi ongelmana on listaamattomat yhtiöt, joihin olen sijoittanut Invesdorin kautta. Niiden likviditeetti huononi entisestään, kun Privanetin palvelu suljettiin. Olen nyt laskenut tällaisen likvidoimisprosentin, joka on 79 %.

Moni voi nyt kysyä, että miksi olen huolissani likviditeettistä, jos käytössäni on osta ja omista -strategia. Valitettavasti taloudellinen tilani ei ole niin vakaa, ettei myyntejä voisi kokonaan välttää. Alustavasti ensi vuosi vaikuttaa taloudellisesti erittäin surkealta, mutten ajatellut vaipua pessimismiin vielä. Päätavoitteena on pitää salkun koko ennallaan ja sijoittaa osingot takaisin, mutta en voi sulkea pois vaihtoehtoa, jossa salkkua voi joutua merkittävästi keventämään.

Toinen kysymys voi liittyä siihen, että onko allokoinnissa mitään järkeä - kaikki vain osakkeisiin ja kryptoihin. Näitä voisi sitten tasapainottaa kunnon käteispuskurin avulla. Ammattini tulovirta on hyvin epätasainen. Keräämäni käteispuskuri lähinnä tasapainottaa tätä. Haluan että salkkuni kaikki varat lähtökohtaisesti tuottavat jotakin. Toisaalla voisin ajatella käyttää muuta varallisuutta allokaation huomioimiseen. Toisaalla sitten pitäisi huomioida velat ja velanmaksukyky. Huolestuttavaa on myös velkani kaksinkertaistuminen tänä vuonna. Ostin velalla erittäin huonosti tuottavan omaisuuserän (ajoneuvon).

Allokaatiossani päädyin suojauksen pienentämiseen. Minulla on salkussa omaisuuseriä, jotka ovat kertyneet vähäisellä riskillä varsin merkittäviksi kuten Cro coin. Miksi ihmeessä minun täytyisi suojata sitä, jos tuotto on tullut tyhjästä. Laskin suojauksen ostohinnoista viiden prosentin tuotolla. Lisäksi pienensin indeksirahastojen suojausta 25 prosentilla. Tästä muodostui suojaamattomuusarvo salkun kokonaisarvosta – 25 prosenttia. Koska vähensin salkkuni suojausta, niin päädyin laskemaan myös suhdeluvun osinkoa maksavista yhtiöistä. 72 prosenttia yhtiöistä maksaa osinkoa huomioiden yhtiöiden painotus salkussa. Laskin mukaan myös listaamattomat yhtiöt.

Lyhyesti miten jatkan sijoittamista:

  • Keskityn Helsingin pörssiin. Nykyinen yhtiömäärä Helsingissä 10 kpl on ehdoton maksimi.
  • Tukholman pörssistä voin hankkia yhden yhtiön osakkeita Synsamin lisäksi esim Cibus. Tarkoituksena on myydä indeksirahasto Ruotsi.
  • New Yorkin pörssistä voin hankkia yhden yhtiön osakkeita Teslan lisäksi esim. Berkshire Hathawayn. Pohdittava kuinka paljon kannattaa maksaa Elon Muskin fanittamisesta.
  • Kolminkertaistaa kuukausisäästösumma Seligsonin Global top 25 brands rahastoon. Tarkastelen säästösummaa uudelleen heinäkuussa. Tavoitteena saada tämä rahasto suurimpien omistusten joukkoon.
  • Jatkaa sijoittamista OP-Aasia indeksiin.
  • Osakkeita myydessä on päätettävä kuinka alhaiseksi yhtiön painoarvon kannattaa laittaa. Hyviä yhtiöitä ei yleensä kannata myydä.
  • Salkkuni tasapainottamiseksi ostan USD coineja 1100 eurolla ja laitan ne Coinmotionin korkoinstrumenttiin. Likviditeetti menee nyt luotettavuuden edelle.
  • Mikäli saan perintöä niin kaikki kryptoihin.:joy:
  • Salkun tasapainottaminen marraskuussa.

Lopuksi pohdin miksi yleensä sijoitan kyseisiä instrumentteja käyttäen. Suurin osa sijoituksista on suorissa osakeomistuksissa, koska se on luontevinta minulle. Syynä on jonkinlainen tunnereaktio. Minun on yksinkertaisesti vaikeampaa luopua yhtiöstä kuin rahastosta. Korkea kryptopaino varmaan myös hämmästyttää, mutta ole ollut kryptoissa mukana kauemmin kuin suorissa osakkeissa. Bitcoinpositio on lähinnä pilkkuvirhe, joka jäi salkkuun ja kasvanut myöhemmin arvostuksen kasvaessa.

7 tykkäystä
996

Tuo on aivan totta, nykyisin nuo pankin salkkutiedot kertoo yhdellä vilkaisulla mikä se tuotto esim. vuoden
alusta on ollut, nykyaikana monesti on vain niin, että nämä vanhat “arvoyhtiöt” mörnivät, eli sieltä saa sen 4-6% osinkotuoton kohtuullisen pienellä riskillä, mutta seuraavalla rivillä on joku nykyajan digifirma, joka on noussut 25% lyhyessä ajassa, niin kyllä on selvää missä ne tuotot tehdään nykyisin, tietysti noita osinkoyhtiöitä voi olla riskiä tasaamassa. Katselin omia sijoitusrahastotuottoja aikaväli on 3.2. -19- 18.8.-21
+26,32%
+61,32%
+73,23%
+16,06%
+61,50%

997

Ehkä nykyään joo, mutta isoja tuottoja voi tulla IT-alan ulkopuoleltakin. Mietin tuossa oikeasti isoja tuottojani, niin kaikki ovat tulleet perinteisemmiltä sektoreilta. Salkussani on ollut kolme arvopaperia, jotka ovat muutamassa vuodessa yli kymmenkertaistaneet arvonsa, eli ns. ten-baggereita. Arvopaperit, joissa sijoitukseni ovat yli kymmenkertaistuneet ovat:

  1. Seligsonin Venäjä-rahasto
  2. Ingersoll-Rand
  3. Harvia

Kaikille yhteistä on se, että näiden arvonnousu on tullut aika “puskista”, juurikin sellaisia, mistä ei etukäteen olisi arvannut näin hurjaa kehitystä. Jos mietitään mielikuvia niin Venäjä oli aikoinaan vähän eksoottinen markkina, nuo kaksi yhtiötä sen sijaan olivat sijoitushetkellä tylsiä perinteisiä yhtiöitä, joissa ei ollut mitään ihan ihmeellistä (Harvia oli ja on toki hyvä osingonmaksaja).

Pointtini on, että todella hyviä tuottoja voi tulla yllättävistäkin paikoista, niin eksoottisilta markkinoilta kuin myös sopivassa muutosvaiheessa olevista tylsistä osinkoyhtiöistäkin.

2 tykkäystä
998

Venäjälle voi antaa potkua öljyn ja kaasun korkea hinta, myös se kun pakotteet ovat pakottaneet venäjän kehittämään omaa tuotantoa, kun tiettyjä tavaroita ei voi ostaa enää öljyrahoilla lännestä. Jos venäjällä löytyy viisautta ja yhteiskuntarakenne taipuu, niin öljyn ja kaasun varaan ei voi ehkä tulevaisuutta laskea, vaan on saatava omaa laadukasta tuotantoa. Venäjä on siitä ihmemaa, ettei ole oikein mitään brändiä, ellei oteta huomioon Kalasnikovia ja kaviaaria. :grinning:

999

Yritin selkeyttää vielä strategiaani, se on suorien osakesijoitusten laatuyhtiöstrategia yhdistettynä rahastoihin. Kriteereitä olen miettinyt itseäni (huomattavasti) viisaampien sijoittajien kriteerien pohjalta ja päätynyt viiteen peruskriteeriin.

Salkunhoidon periaatteet:

  • Ei sijoita sellaiseen, mitä ei ymmärrä tai mihin ei usko
  • Tavoitteena taloudellisesti vahva rahastoista ja osakkeista koostuva salkku
  • Salkun tuotto voi poiketa merkittävästikin markkinatuotosta
  • Periaatteena on ostaa laadukkaita yhtiötä kohtuuhintaan:
    • Yhtiöllä pitää olla pysyviä kilpailuetuja
    • Yhtiöllä tulee olla todennettua tuloksentekokykyä
    • Käänneyhtiöt tai yhtiöt, joilla ei vielä ole tuloksentekokykyä ovat liian riskialttiita
    • Hyvä tuotto toimintaan käytetylle pääomalle, ei liikaa velkaa
    • Kannattavan kasvun potentiaalia ja resurssit kasvuun (esim. vahva tase)
  • Rahastojen tehtävä on tuoda aitoa hajautusta salkkuun

Tällä hetkellä salkussa on kahta rahastoa ja yhden yhtiön osakkeita. Tarkoitus on aloittaa salkun hajauttaminen lisäämällä suoria osakesijoituksia (uusia yhtiöitä).

10 tykkäystä
1000

En nyt ota kantaa tässä sijoitusstrategiaan vaan ylipäätänsä tämän kaltaiseen ajatteluun joka tuntuu yleistyneen viimeisen vuoden aikana huimasti.

“Mennyt ei ole tae tulevasta kehityksestä”-lause tuntuu unohtuvana kokonaan. Toisaalta pelataan pitkää peliä, mutta sitten ollaan hylkäämässä “arvomörnijöitä” vuoden tai kahden aliperformoinnin takia.(Huom. hylkäämisellä en tarkoita tässä pelkästään myyntiä tai keventämistä, vaan ostopäätöksissä kasvuyhtiöiden suosimista jolloin paino koko salkussa saattaa heilahtaa kasvuyhtiöpainoitteiseksi.)

Sijoituspäätöksissä tuotto-odotus erittäin hallitsevana ja RISKIEN painoarvo todella matala tai olematon. Pääomien menettämisen riskiä ei tunnu olevan. Riski on tällä hetkellä lähinnä kurssiraketin kyydistä pois jääminen.

Howard Marks Memo (tai Podcastina) The Route To Performance alunperin 1990 julkaistu, mutta sisältää paljon hyviä (ja ajattomia) ajatuksia pitkäjänteisestä sijoittamisesta. Miten yksittäinen huippuvuosi tai kaksi ei välttämättä takaa vielä menestystä pitkällä aikavälillä varsinkaan jos sitä seuraa selkeää aliperformointia kolmantena vuotena.

Tämä nyt tälläistä pohdintaa. Itse ajattelen ja sijoitan sen mukaisesti että arvomörnijöillä on paikkansa salkussa kun markkinat kääntyvät karhumaisempaan suuntaan syystä X. Yritän ainakin pelata peliä vuosikymmenien päähän ja siihen kuuluu olennaisesti riskin pitäminen keskiössä ja sen mukaan varmasti tuottoja jää saamatta juuri nyt, mutta mahdollisesti 1) kurssipudotus ei ole myöskään ole sama kuin korkeita arvostuskertoimia sisältävällä salkulla. 2) tämän seurauksena psykologisesti helpompaa pysyä pitkäjänteisesti markkinoilla, nukkua yönsä paremmin.

9 tykkäystä
1001

Kyllähän tuo on totta, mutta on vähän turhauttavaa, kun joku arvoyhtiön osake mörnii ja on osingon kanssa ±0, toinen myöhemmin ostettu kasvuyhtiö heittää lautaan kaksinumeroisen nousun kevyesti.
Monet näistä arvoyhtiöistä on pettänyt myös pahasti viimevuosina, Stocmann, Nokia, Outokumpu, Lehto jne…
Itsellä on 5 ulkomaille sijoittavaa sijoitusrahastoa, oikeastaan 13 vähäriskisempää ja 4 suuri riskistä kasvuyhtiötä. Tuossa vähäriskisten osakkeiden joukossa riskitaso vaihtelee, mutta kaikki ovat enemmän, tai vähemmän voitollisia yhtiöitä.

1 tykkäys
1002

Todella hyvää pohdintaa. Mä luulen, että nämä keskustelupalstat ja sosiaalinen media ovat muuttaneet sijoittamisen ja siihen suhtautumisen aivan erilaiseksi. Aikajänne on muuttunut lyhyeksi. Pitkä pito taitaa tarkoittaa monelle paria kuukautta. Täällä on myös helppoa innostua ja lähteä joukon mukana kaikenlaiseen hypeen, vaikka ei itse ymmärrä mihin rahojaan laittaa. On helppoa luottaa palstan asiantuntijoihin. Vaikka tämä Inderes on palstoista poikkeus siinä mielessä, että keskustelu on todella asiallista ja asiantuntevaa.

Olen itsekin matkan varrella “höyrähtänyt” mukaan moniin osakeralleihin, lähtien vaikka Talvivaarasta. Siitä viisaudesta olen kuitenkin pitänyt kiinni, että pelaan vain sen mitä kärsin hävitä. Oma sijoitusstrategiani onkin monien seikkailujen ja hävittyjen tuottojen jälkeen tiivistynyt lopulta indeksisijoittamiseen. Ikä on myös vaikuttanut merkittävästi harkintakyvyn kasvuun.

Nykyisin kasvatan omaa pottiani Sepessä ja Nassessa. Ne tuottaa hyvin ja heiluu vähän. Lisäksi minulla on pieni pelikassa, jolla voin välillä höyrähtää johonkin hypeen. Inderesin palstaa lueskelen mielelläni ja yritän oppia viisammiltani.

10 tykkäystä
1003

Riskienhallinta on olennainen osa salkunhoitoa, tuottoihin ei hirveästi voi vaikuttaa (markkina antaa mitä antaa) mutta riskeihin voi itse vaikuttaa merkittävästi.

Itse vähän vierastan nykyään arvo-/kasvujaottelua. Perinteinen arvosijoittaminenhan on etsiä “aliarvostettuja” yhtiöitä, joita saa halvalla ja myydä ne pois, kun hinta on korjautunut oikeaksi. Modernimpi arvosijoittaminen keskittyy enemmän matalien arvostuskertoimien avulla tehtävään sijoittamiseen.

Viimeisin sijoitukseni täytti sijoitushetkellä arvoyhtiön kriteerit aika hyvin, tasaisen kasvun yhtiö, jolla oli matalat kertoimet, esim. P/E 15,8 / 13,6e ja osinkotuotto 5,2%. Sitten yhtiö alkoi kasvaa voimakkaammin ja muuttui enemmän kasvuyhtiöksi. Osakekurssi kymmenkertaistui ja osingot ovat kasvaneet mukavasti. Nyt yhtiön arvostus on selvästi noussut, P/E 31,8 / 26,0 ja osinkotuotto 2,0%. Kysymys kuuluu, mitä nyt pitäisi tehdä?

Perinteisen arvosijoittajan kohdalla vastaus on helppo, hän olisi myynyt osakkeet pois jo aikaa sitten, kurssin kohotessa tietyn arvostustason yli. Modernin arvosijoittajan osalta en sitten tiedä, miten he käsittelevät muuttuneita yhtiöitä. Itse laatusijoittajana tyydyn omistamaan osakkeita ja nauttimaan kasvavista osingoista. Mutta yhtiön riski on muuttunut, koska kasvu tuo mukanaan kohonneita riskejä.

Eli kaikilla näillä em. sijoittajatyypeillä salkun riski muuttuu. Perinteinen arvosijoittaja ostaa tilalle jotain “alihinnoiteltua” yhtiötä, jonka todellinen riski voi olla paljon tätä yhtiötä suurempi (esim. ns. arvoansa). Moderni arvosijoittaja joko hyväksyy riskitason nousun tai sitten kompensoi riskin nousun keventämällä positiotaan tai muilla sijoituksillaan. Itse ajattelen, että yritän kompensoida yhtiöriskin nousua muilla sijoituksilla, mutta kurssiriskiä vastaan en tee mitään, koska emme voi tietää minkään yhtiön todellista kurssiriskiä. Yhtiöriski on noussut hieman, joten pieni hienosäätö salkkuun riittää.

Summa summarum pitkään tekstiin: riskienhallinta on tärkeää ja on hyvä miettiä etukäteen, miten aikoo riskiä hallita. Osakepoimijalle olennaista on ymmärtää yhtiön omat riskit, kuinka riskialtis yhtiö on. Kurssiriskiä ei voi luotettavasti selvittää etukäteen, sen kanssa on vain opittava elämään. Tulevaisuus on aina epävarmaa.

9 tykkäystä
1004

Ei sijoittaminen tai sen lainalaisuudet mihinkään ole muuttuneet. Koska sijoittamisesta ja sen aloittamisesta on tehty helppoa, on markkinoille tullut paljon lyhytkatseista, asioihin perehtymätöntä, kenties nuorempaa porukkaa, joiden suhtautuminen sijoittamiseen on samanlainen kuin hedelmäpeleihin. Lyödään panos sisään ja kilautetaan mahdolliset voitot laariin. Sitten, viimeistään kun kolikot ovat lopussa, vaihdetaan maisemaa.

Eikös se Saariokin kirjoitellut tästä, että joka kerta nousukauden huipentumassa, kun “kaikki” ovat markkinoilla, huudetaan suurta muutosta ja julistetaan uutta aikakautta ja vanhat lainalaisuudet kuolleiksi.

Ihan kaikkea netistä luettua ei siis kannata uskoa todeksi!

6 tykkäystä
1005

Lainaus:
" Uutistoimisto Reutersin mukaan yhdysvaltalaisten osakkeiden keskimääräinen pitoaika oli vuosi sitten vain viisi ja puoli kuukautta. Vielä vuosituhanteen vaihteessa pitoaika oli yli vuoden ja vuonna 1990 yli kaksi vuotta. Alle puolen vuoden sijoitus ei ole ”actual investingia”."

Lyhytjänteinen sijoittaminen on lisääntynyt kovasti. Kokeilin myös itse. Ei sopinut minulle. Nykyään säästöille on vaikea löytää tuottoa osakemarkkinoiden ulkopuolelta. Siksi monet aloittelijat tulevat markkinoille.

8 tykkäystä
1006

@Vanerihands Tätä sivuten. Evolutionin Todd esityksessään ajan henkeen liittyen:

5 tykkäystä
1007

Nyt tosiaan suunnitelmissa että alkuvuodesta kun osakkeet yleensä ovat korkeissa hinnoissa (?) pistän suorat osakkeet myyntiin ja jatkan rahastojen kuukausisäästämisellä ja ehkä perehdynkin niihin vähän laajemmin. Noin 1,5 vuotta sillon tulee suoraan osakkeisiin sijoittamisesta kokemusta ja varmaan tuotto niistä melkolailla +/-0e… Saatan toki myydä jo aiemminkin jos vaikuttaa järkevältä.

3 tykkäystä
1008

Tämä on viestisi keskeisin osa, jonka rinnalla yksityiskohtaiset pohdinnat ja nyanssit salkun allokaatiosta ovat toissijaisia. Mikäli taloudellinen tilanteesi on ensi vuonna hyvin epävakaa, mielestäni ennen mitään allokaatiopohdintoja sinun pitäisi analysoida, onko sinulla varmasti juuri nyt riittävä käteispuskuri kattamaan koko ensi vuoden alijäämäinen taloutesi. Jos ei ole, sinulla on mielestäni liikaa riskejä osakkeissa.

Kaikki tietää että pidämme markkinoita nyt kalliina, mutta tällä kommentilla ei ole tekemistä sen kanssa, sanoisin saman vaikka pitäisin markkinatilannetta täysin normaalina.

17 tykkäystä
1009

Samaa mieltä, jos oikeasti tietää tarvitsevansa ensi vuonna säästettyjä rahoja, on niiden syytä olla pankkitalletuksia. Toki jos osinkoja on tulossa runsaasti, ne voi huomioida mutta yhteensä näiden pitäisi kattaa ensi vuoden tarpeet. Muuten voi tulla rumaa jälkeä, jos markkinat laskisivat rajusti ja olisi pakko myydä omistuksiaan huonoon hintaan.

3 tykkäystä