Ikiholdaaminen ei ole sen jalompaa kuin treidaaminenkaan. Jos salkussa on kestävän kilpailuedun yhtiö, joka pystyy kasvamaan kannattavasti syrjäyttäen kilpailijoita markkinoilta niin sellaisen firman osakkeilla saa paremman tuoton todennäköisesti holdaamalla niitä. Sitten on syklisiä firmoja, kuten raaka-aineyhtiöt ja konepajat joiden kurssit liikkuvat voimakkaasti suuntaan ja toiseen markinasyklien mukana. Näistä yhtiöistä voi olla perusteltua luopua syklin ollessa kuumana. Oma lukunsa on sitten hypeosakkeet, joiden hinnoittelu ei perustu mihinkään liiketoiminnan fundamenttiin, vaan sijoittajien valtavaan innostukseen osakekurssin ympärillä.
Hypeosakkeet on onneksi aika helppo tunnistaa. Niistä puhutaan paljon, keskustelu on keskittynyt osakekurssin kehitykseen ja näkymistä puhutaan hyperbolisesti. Yhtiö on kuin jumalainen messias, joka ratkaisee jonkun ihmiskunnan suurista ongelmista eikä silloin jollain P/E:llä ole mitään väliä. Jos ostat tällaista yhtiötä ajatuksena myydä se myöhemmin jollekulle muulle, kenelle meinaat myydä, kun innostus on jo tapissa? Kun suuri joukko ihmisiä haluaa ostaa, kurssi nousee. Kun tämä joukko haluaakin sitten myydä ja kotiuttaa voittonsa, kurssi laskee. Pitäisi olla askeleen edellä. Mutta kuka haluaa myydä osakkeen josta saa huomenna paremman hinnan? Kuka haluaa ostaa osakkeen joka on huomenna halvempi?
Sijoittamisen noidankehistä ja sudenkuopista ei oikein pääse eroon muuten kuin ymmärtämällä liiketoimintaa. Tilannetta mutkistaa sekin, että maailman paras yhtiö voi olla huono sijoitus jos yhtiöstä maksaa liikaa. Toisaalta epäsuosittu firma voi olla hyvä sijoitus, jos vaikeudet osoittautuvat väliaikaisiksi. Pitää siis analysoida sekä yhtiön laatu että arvostus. Tuotto osakemarkkinoilla on oikeastaan “Toteuma - odotukset”. Markkinoiden odotukset voi laskea kurssista ja analyytikot sitten pukevat nämä odotukset sanoiksi. Toteuman näyttää vain aika.
Kiitos @Perttu_Hamalainen ja @Juippi kannustavista ja ymmärrettävin esimerkein selitetyistä vastauksistanne. Niistä huokuu kärsivällisyys aloittelijaa kohtaan. Taas foorumin ansiota, että oppii uutta🙏
Ps. Salkkuni oli siis jo 5-numeroinen, mutta nyt syksyn myötä 4-numeroinen😊
Yksi lähestymiskulma mitä itse olen miettinyt, on palata rahastosijoittajaksi. Sulla on kerralla käsissä läjä lasvuyhtiöitä eikä tarvitse niin stressata sitä, mihin suuntaan se yksi yhtiö menee. Ei tule ylimääräisiä kuluja veivaamisesta ja jokainen näistä on tuottanut historian valossa hyvin.
Esimerkiksi:
Evli suomiyhtiöt B, josta löytyy muun muassa QT.
Spiltan småbolagsfond, jossa löytyy samoja yhtiöitä mitä analyytikkotalo red eye top pickssin mallisalkusta.
Sijoittaa rahoitusyhtiöhin, jotka taas sijoittavat pienyrityksiin. Todella laaja hajautus ja siitä huolimatta historian valossa korkea tuotto.
Spiltan Investmentbolag
Tätä pidin myös mielenkiintoisena kun aloin tutkia näitä pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja:
Handelsbanken pohjois Pien A1
Moni myös tasapainottaa salkkuaan pappa osakkeilla. Seligsonin OMX 25 ETF:llä saa kerralla koko suomalaisten suosiman setin pienemmillä kuluilla. Ei toki sovellu, jos haluaa nauttia osingoista.
Yksi pahimmista virheistäni on se että synnyin aikanaan homo sapiens sapiens -lajin enkä jonkin robottilajin vanhemmille.
Ihmiseen on ohjelmoitu se että melkein kaikkea lähestytään lähtökohtaisesti tarinoiden kautta.
Nähtävästi tarinamuoto on ollut täysin ylivoimainen kun savannilla on prosessoitu, muokattu ja tallennettu yksittäisen ihmisen mieleen ja kymmenien sukupolvienkin yli hyödyllistä elinympäristöön liittyvää tai elämän jatkumisen mahdollistavaa tietoa:
metsästys- ja keräilymahdollisuuksien kirjo eri tilanteissa
vaarat
toiminta joka edistää yksilön ja heimon tulevaisuutta vs. toiminta joka kaivaa maata alta
henkinen jaksaminen epävarmassa maailmassa
Ihmisellä ei ole luonnostaan mitään edellytyksiä kehittää todennäköisyyksiin ja kertoimiin perustuvaa maailmankuvaa. Tarvitaan jokin oman luontaisen ajattelun ulkopuolelta tuleva ärsyke jotta edes teoriassa on mahdollista päästä tuon kehittämisessä alkuun. Kapasiteettia on loistavasti mutta ei luontaista entryä sellaiseen maailmankuvaan. Vertautuu siihen että Amerikoissa ei keksitty pyörää.
Sijoittamisessa se ihmiselle luontaisin kovasti tarinoihin perustuva maailmankuva takaa että
menestys pitkällä aikavälillä on korkeintaan keskinkertainen
ja
se altistaa katastrofille
Jos näkee että hyvin harvoin mikään on täysin varmaa ja että sijoituskeissit ovat vain todennäköisyyksiä ja kertoimia, siltä pohjalta:
oppii nöyryyttä siinä miten vaikeaa todennäköisyyksiä ja kertoimia on useimmissa tapauksissa edes saada selville
menestyy pitkällä aikavälillä hyvin ja voi eliminoida katastrofin mahdollisuuden
Se on totta, että harva syntyy mestarisijoittajaksi.
Yms:n listaamien johtopäätösten saattelemana voi myös tehdä konkreettisia valintoja. Indeksirahastoihin kuukausisäästäminen on yksi keino sijoittaa täysin mekaanisesti, ilman todennäköisyyksien pähkäilyä. Ei pöllömpi idea.
Sitten jos on intohimoa, voi opiskella ja opetella osakepoimintaa. Riittävä määrä työtä ja toistoja takaa parempia tuloksia, ennemmin tai myöhemmin. Pätee muuten ihan kaikkeen. Harjoitus tekee mestarin. Oppimiskyky on yksi homo sapiensin isoin vahvuus.
Ei siis kannata heittää kirvestä kaivoon.
Tässä kirjoituksessa mainitaan rahastosijoittajan keskimääräiseksi tuotoksi 5,2 %. Mutta tilastossa saattaa myös olla mukana kalliita rahastoja, joiden hallinnointipalkkio verottaa lisäksi osaltaan tuottoa. Se on totta, että jos strategia on kk-säästää eikä myydä, niin sitten siinä suunnitelmassa olisi syytä pysyä silloinkin, kun osakkeet laskee. Kaikki rahastosijoittajat ei ole kehittäneet omaa prosessiaan riittävästi tässä suhteessa (valitettavasti). Ei kaikilla ole sijoitussuunnitelmaa laisinkaan, koska ei ole riittävästi motivaatiota asiaan.
Tämähän ei pidä kuitenkaan tutkimusten mukaan paikkaansa. Ihmiset onnistuvat rahastosäästämisenkin sössimään kun tunteisen valloissa myyvät pohjallla ja ostavat huipulla. Keskimäärin rahastosijoittajat tekivät jotain 2% tuottoa vaikka rahastot puskivat 10% per annum samassa ajassa.
Edit: oikeat luvut 5.2% vs 9.85%. Ei ihan niin raflaavaa.
Jokin tässä logiikassa heittää. Kulut voivat olla 1-4%, mutta kenen omistuksessa ne rahastot olivat, kun 2% + 1-4% jättää 10% tuotolla 4-7% selittämättä. Minne tämä osuus meni, jos ei rahastosijoittajille? Toisille rahastosijoittajille? Mutta kun myös he kuuluvat siihen 2% voiton keskiarvoon.
Meneekö tässä nyt vertailut sekaisin? Osakerahastot puskee 10% mutta retail tunkee rahojaan johonkin korkorahastoihin joissa suurin prosentti on hallinnointikulussa?
Rahaston koko on 100 rahaa, se nousee 3-kertaiseksi, eli 300 rahaan, tällöin iskee myös sijoitusbuumi ja rahaston koko nousee 3 kertaiseksi (osuuksien määrä). Sitten lasketellaan takaisin 200 tasoille ja kaikki paitsi alkuperäiset ottavat -33% häviöt ja lopettavat sijoittamisen.
Lopputulos: rahasto tuottanut 100%. 100 omistajaa saanut 100% voitot, 600 omistajaa tehnyt 33% (200 rahaa) tappiota. Yhteensä sijoittajat saaneet 700 sijoitetulla rahalla 500 takaisin (-30%) eli vaikka rahasto tuplannut.
PS. rahasto-osuuksia voi tehdä lisää tai vähentää sitä mukaan kuin sijoittajia tulee ja menee, toisin kuin osakkeet.
Otetaan esimerkin vuoksi kuluton indeksi rahasto. Rahasto tuottaa tasan indeksi verran mutta siihen sijoittavat voivat ostaa ja myydä sitä milloin vain. Jos aina ostetaan huipulta ja myydän pohjalta niin sijoittajat eivät saa samaa tuottoa kun indeksirahasto. Tähän kun yhdistää faktan että sijoittamisen suosio aina kasvaa markkina ollessa korkealla ja laskee kun lasketellaan niin soppa on valmis.
En löytänyt tähän hätään oikeaa kaavio eikä luvut varmaan ihan noin raflaavia ollut. Mutta nämä on saman suuntaisia. https://www.google.fi/amp/s/seekingalpha.com/amp/article/4108688-investor-returns-vs-market-returns-failure-endures
@Verneri_Pulkkinen jossain videollasi oli tälläinen kuvaaja. Muistatko sen lähdettä?
Heeros, kasvu näytti vahvalta, yhtiö listautui ja kasvu pysähtyi kuin seinään Robit, kasvu näytti vahvalta, se hyytyi, eräs kvartaali-video näytti kummeli-sketsiltä Fellow Finance, kasvu näytti vahvalta, se alkoi yskiä
Yhteistä näillä kaikilla sijoitus-virheillä on ollut se, etten ole ostanut parasta tuotetta/kilpailua-etua, vaan kasvunäkymää ja prosentteja. Ainahan tämä lähestyminen ei tietenkään mene metsään ja kasvu jatkuu.
@lazyway löysi jutun kyseisestä tutkimuksesta. Ulkomuistista käytin vääriä lukuja. Oikeat luvut 5.2% ja 9.85% mutta selitys sentään oli oikein.
Dalbar vertaili rahastosijoittajien ja indeksin tuottoja myös tuoreemmalla datalla. Vuosien 1996 – 2015 ajanjaksolla USA:n S&P 500 -osakeindeksin keskimääräinen vuosituotto oli 9,85 prosenttia. Tällainen pitkän aikavälin vuosituotto kelpaisi useimmille sijoittajille, sillä esimerkiksi yhdeksän prosentin vuosituotolla pääoma kaksinkertaistuu joka kahdeksas vuosi.
Keskimääräinen rahastosijoittaja ei kuitenkaan yltänyt samaan, vaan vuosituotto jäi alle 5,2 prosenttiin.
Miten on siis mahdollista että rahastosijoittajien riskikorjatut tuotot alittivat noinkin reilusti rahastojen tuotot?
Selitys on yksinkertainen: sijoittajat myivät rahasto-osuuksia sen jälkeen, kun markkinoilla yleisindeksi oli laskenut. Rahastosijoittajat myivät osuuksia selvästi sen jälkeen, kun institutionaaliset sijoittajat olivat myyneet. Vastaavasti rahastosijoittajat ostivat rahasto-osuuksia vasta sitten, kun indeksi oli jo noussut jonkin aikaa.
Rahastosijoittajat siis ostavat rahasto-osuuksia kalliilla ja myyvät halvalla.
Rahastosijoittajien alituoton ja markkinalle häviämisen tärkein syy ei ole rahastojen kulut. Tärkein syy alituottoon tulee sijoittajien psykologisista tekijöistä . Sijoittajien tunteista johtuvat käyttäytymisharhat selittävät tutkimuksen mukaan peräti 50 prosenttia alituotosta.
Otsikkoon viitaten.
Oma virheeni on ollut se että töitä on painettu liikaa. Uupumukseen saakka.
Kaikki on jäänyt työn varjoon.
Työmiehen selkänahasta revityt säästöt on sijoitettu, ja niiden hoitoon ei ole riittänyt aikaa ja jaksamista. Markkinat on jäänyt seuraamatta japarhaat mahdollisuudet käyttämättä.
Toki hävitty ei ole mitään. kaikki on tallella ja jopa tullut kasvua. tosin maltillista.
Mutta osta ja unohda on toteunut huolella. Olipa se siten strategiaa tai ei,
Toisaalta, jos uupuneena olisit käyttänyt vielä energiaa sijoitusten tai “menetettyjen mahdollisuuksien” seuraamiseen ja mahdollisesti murehtimiseen, se olisi saattanut pahimmillaan vielä syventää kuoppaa tai lisätä virheratkaisuja. Hienoa että olet havahtunut tilanteeseen ja toivottavasti olet saanut, tai saat jaksamisen paremmin hallintaan
Seuraava on paitsi yleistä höpinää, myös kivuliaan henkilökohtainen tilitys. Tähän vakavaan virheeseen olen syyllistynyt. Samoin melkein kaikki muut tällä foorumilla ovat tähän syyllistyneet tai tulevat syyllistymään. Aika harva poikkeusyksilö tämän välttää. Suomessa esimerkiksi Kim Lindström on taitanut olla sellainen poikkeusyksilö vuodesta 1967 alkaen.
Virhe on se että ajoittain ollaan markkinoista ja osakkeista liian kiinnostuneita ja ajoittain liian vähän kiinnostuneita.
Mr. Market tarjoaa joka päivä loputtoman määrän kertoimia. Se ei riipu siitä kuinka paljon tai vähän joku yksilö on sinä päivänä kiinnostunut osakkeista ja markkinoista.
Silloin kun sijoittaja on liian intensiivisesti kiinnostunut markkinoista, hänellä on pakottava tarve omilla rahoillaan joka hetki ottaa aktiivisesti kantaa johonkin Mr. Marketin kertoimienasetteluun.
The stock market is designed to transfer money from the active to the patient.
-Buffett
Silloin kun sijoittaja on liian vähän kiinnostunut markkinoista, häneltä saattaa jääda huomaamatta joitakin Mr. Marketin asettamia sijoittajan kannalta loistavia kertoimia.
Mitä tehdä jos markkina ja osakkeet kiinnostavat liikaa?
Pitää päättäväisesti ohjata itseään kaiken mahdollisen muun sillä hetkellä mielekkäämmän elämänsisällön pariin.
Mitä tehdä jos markkina ja osakkeet kiinnostavat liian vähän?
Ihan ekaksi kannattaisi yrittää hahmottaa onko taustalla joitakin esimerkiksi kyllästymisen, turhautumisen tai pettymyksen tunnelmia. Niitä voi usein rakentavasti käsitellä kunhan ne tunnistaa.
Tämä viimeisin ohje ei ehkä nyt tunnu kenestäkään ajankohtaiselta mutta nykyisten kuplien jälkeen se tulee ajankohtaiseksi.
. Sympatiapisteet tästä!
jos ongelmani on liika pelokkuus ja itseluottamuksen puute.
