Myyntien “oikea” ajoittaminen on todella vaikea pähkinä. Vaikeaa se on sekä tappiollisten että voitolla olevien osakkeiden myynnin suhteen. Parhaat laskelmat käyvästä arvosta ovat nekin parhaimmillaankin pelkkiä valistuneita arvioita. Olen myös tässä miettinyt, oliko viime vuoden tappiollisten omistusten myyminen sittenkään paras liike, vaikka sitten varat sijoitinkin lyhyellä tähtäimellä paremmin tuottaviin osakkeisiin. Tappiot siinä tuli kuitenkin lunastettua ja potentiaaliset tulevat osingot menetettyä, kun ei enää jaksanut katsoa yli kaksi vuotta jatkunutta matalaa arvostusta. Kuitenkin vuosien pidolla se arvostuskin lähtee useinmiten lopulta nousuun, kunhan yhtiön fundamentit tuottaa tulosta. Kyllä se tuppaa arvostuksessakin aikanaan näkyä, vaikka siihen voikin joskus kulua vuosia.
Nämä on vaikeita juttuja, mutta vaikka olisi maksanut nykymarkkinahinnassa ylihintaa jostakin yhtiöstä niin välttämättä se tappiolla myyminen ei luovuttaminen ei ole pitkällä aikavälillä järkevin siirto. Mutta ihan yhtälailla niitä myyntivoittoja on toisinaan uskaltauduttava lunastamaan. Siinäkin tulee usein rumaa jälkeä salkkuun, jos ei osaa myydä voitolla olevia lappuja pois ennenkuin alan buumit menevät ohi ja arvostukset romahtaa pahimmillaan kymmeniä prosentteja.
Melkein itselleni sanoisin, että kannattaa ennemminkin harkita myös niiden vihreiden lappujen myymistä kuin tappiolla olevien. Hilloa tässä on kuitenkin tarkoitus tehdä. Isosti voitolla olevien rivien katselu ruudulta lämmittää mieltä, mutta voitto ei ole voittoa ennenkuin sen on muuttanut rahaksi.
Wulffin kanssa tuli näin jälkikäteen töpeksittyä oikein huolella.
Tuli 3.5-4€ tasoilta ostettua ja roikuttua alavireisessä kurssissa mukana negariin, jossa sitten rysäytettiin jonnekin 1,7€ tasoille. No sinne pohjille tietysti myynti, ja sieltä kurssi noussut tähäb päivään jo ihan rapeat 60-70%.
Oikein oppikirjaesimerkki täydellisestä hönöilystä.
Ei …tana näin
On tullut muutan vuoden aikana tehtyä useita virheitä, mutta onnekseni olen dokumentoinut omaa ajatteluani ostohetkellä ja myyntihetkellä. Yhteenvetona voi sanoa, että olen saanut hyvän idean miksi jonkun yhtiön kurssin pitäisi korjata 20-40% ylös. Sitten vaan ostamaan ja tämän jälkeen olen pitänyt keskimäärin 3-6kk. Usein ollaan tultu sen 10-15% vielä alas ostohetkeltä, jonka jälkeen paperikädet ovat usein pettäneet. Jälkeenpäin voidaan todeta, että yli puolet kerroista alkuperäinen teesi on toteutunut pidemmällä noin 6-12kk aikajänteellä ostosta. Johtopäätös on, että suurin virheeni on ollut myynti liian aikaisin.
Oman mielenterveyden takia olen suosinut viimeiset 1,5v hyvien suorittajien ostamista säännöllisesti ja olen jättänyt myymisen lähes kokonaan pois
Virheitä on tehty. HK Scan. Myin kaikki pois suorastaan juhlavalla tappiolla, kun en vain näe nousua suosta. Iso erä tuli ostettua 14 vuotta sitten. Hinta oli korkea mutta jotenkin vain pikkusokea usko suomalaiseen ruokaan vei minut ostonapille. Sormihalvaus olisi silloin ollut toivottava…tai koneen hajoaminen…tai…tai…
Toisena vaihtoehtona oli Atria, jota nykymenon valossa olisi kannattanut ostaa.
Mutta…mitäpä näistä. En varmaankaan ole ollut enkä ole ainoa Hk:n turskatiskillä…
Eihän tuo Atriankaan kurssikäyrä ainakaan Googlen datalla näytä hääviltä? Kurssi mataa samalla tasolla kuin 2015 huhtikuussa ja 14 vuodessa lukema on ~20% pakkasella. Toki huippuostos, jos vertaa HK Scanin -83%.
Tunnistan, että myynnin ajoittamisen vaikeus on vallitseva ilmiö omissa sijoitusvirheissäni. Ainakin oli, vaikka tietynlaista kärsimättömyyttä ja lyhytnäköisyyttä sijoittamisessani edelleen tunnistan. Vaikuttaa siltä, että itselläni on huomattavasti helpompaa katsoa pitkälle, analysoida ja löytää tulevaisuudessa pärjääviä yrityksiä ostovaiheessa, kun taas sitten notkahduksen kohdalla unohtuu tuo kauemmas katsominen ja alkaa epäilemään koko ostopäätöstään. Suomi-osakkeet on ainoita, joita olen myynyt ja useita (ainakin tässä kohtaa tarkasteltuna) oikeaan aikaan, mutta sitten vaikkapa Harvia on hyvä esimerkki aivan liian hätiköidystä toiminnasta. Ostin sitä huipuilla (n. 50 hintaan) ja luovuin viime syksynä puoleen hintaan ajatellen että “Ei tämä tästä enää ikinä mihinkään nouse, miksi nousisi? Ei maailmaa niin paljoa kiinnosta enää mikään saunominen…” 1.5 vuotta kärvistelin ja sitten usko loppui. Tunnistin itsessäni ärsyttävän piirteen, että kun päähän oli iskostunut ajatus, että tästä osakkeesta pitää luopua, niin sitten en enää Harviaan liittyen “muuta nähnytkään” kuin niitä seikkoja ja trendejä, jotka puoltavat luopumista.
Iso virhe ollut julmettu tulokseton veivaaminen parin vuoden aikana ja satasten noukkiminen pitkäjänteisyyden sijaan. Tavoite olisi saada viimeinkin iskettyä kaikki ylimääräinen Maailma/Suomi/Amerikka indeksiin ja istua vain odottamaan 20 vuodeksi. Korkotilillä makaa 200k ylimääräistä, mutta en ole pystynyt ostamaan mielestäni kalliisiin maailman indekseihin. Mulle riittäis 5% vuodessa turvaamaan tulevaisuus, mutta vaikeaa tuntuu olevan eikä jatkuva seuraaminen ole todellakaan oma laji mielenterveyden kannalta. Ajattelinkin että alan laittamaan kylmästi esim. 10000e kuussa usa/maailma indekseihin niin kauan kuin riittää. Tavallaan P on jo housuissa kun en viime vuonna älynnyt iskeä, mutta takaisin on paha kelata. Miltä taktiikka kuulostaa foorumilaisista?
Suosituksia ei saa antaa, joten sitä en tee. Muutaman ajatuksen voin kumminkin jakaa, jos niistä olisi hyötyä.
Mennyt on mennyttä, joten älä mieti vanhoja tuottoja. Keskity asioihin joihin voit itse vaikuttaa, eli esimerkiksi valitsemaasi sijoitussuunnitelmaan, jota alat toteuttamaan.
Maailmarahasto on turvallinen vaihtoehto, johon itse laitan suurimman osan varoistani, koska en tiedä mihin markkinat tulevat etenemään. Tiedostan kuitenkin sisälläni olevan spekulantin, jonka mielestä Usa-rahastoon ei voi olla sijoittamatta, koska Usa on maailmantalouden primus motor. Tästä syystä hyväksyn, että laitan pienen osan varallisuudesta tähän korttiin. Tämä senkin tiedon jälkeen, että tästä syntyy ylipainotusta.
Myös säästötilit tarjoavat noin 4% varmaa tuottoa, mikä on aina varmaa. Lisäksi tarjonnasta kannattaa katsoa rahamarkkinarahastot, esim. Seligson. En itse käytä kyseistä instrumenttiä, mutta kokeneempi foorumiväestö tätä näyttää suosivan.
Lopulta kaikessa on kiinni siitä, mikä takaa sinulle parhaimmat yöunet. Kannattaa kirjoittaa suunnitelma paperille ja jäsennellä, miltä se kuulostaa.
Loppuun vielä toistamiseen korostus. Nämä eivät ole sijoitussuosituksia, enkä suosittele ketään tekemään näin. En ota vastuuta mistään. Nämä ovat vain omia ajatuksiani. Riittäisiköhän tämä disclaimeriksi
Mielestäni kuulostaa erinomaiselta, indeksillä voitat oikeasti suuren osan sijoittajista. Tuloksella olet keskimääräinen, mutta kulujen jälkeen olet pärjännyt hyvin.
Olen Kaptahin kanssa samaa mieltä, että kannattaa tehdä suunnitelma. Sen ei tarvitse olla mitään avaruustiedettä vaan yksinkertainen kertomus mitä tavaoittelet ja miten olet ajatellut siihen päästävän. Pörssi on joka tapauksessa tunteiden vuoristorataa ja on hyvä, jos mietit etukäteen, että jos käy näin niin toimin näin. Sitten seuranta, että kurinalaisesti seuraat suunnitelmaa. Kuukausisäästössä on kohtuullisen helppo käyttää dollar cost averaging menetelmää.
Viestistä tulkitsin, että haluat mielellään pelata kaupoilla ja jos salkun päällä istuminen on haastavaa niin suosittelen tutustumaan esimerkkinä Seligsonin sivulta löytyvään ydin-sateelliitti malliin. Tee indeksiydin ja sitten sateelliitti peliaslkku, jossa voit veivata ja kokeilla. Erota arhat toisitaan jotenkin. Aika yksinkeratinen tapa on tehdä niille erilliset salkut.
Kiitos hyvistä vastauksista. Käy järkeen ihan hyvin ajatukset ja veivatessa olen tajunnut että ainoa keino itselle saada isommat rahat markkinoille on suunnitellusti isot indeksit. Yksittäisiin minusta ei ole laittamaan tarpeeksi rahaa, kun ei niin hyvää osaamista. Veivaamista voi muutamilla tonneilla harrastaa, ei yhtään enempää. Pääpotti olisi hyvä saada kohtuullisessa ajassa tuottamaan ja “unohtaa” sinne.
Olet mielestäni jo aika pitkällä, kun tiedät mikä sopii itselle. Itse pidän tärkeänä, että oman salkun kanssa on hyvä olla. Toisten antamat “hyvät ideat” eivät sitten välttämättä kanna pörssin pahasti myllerätessä vaan se oma usko asiaan on löydyttävä. Indeksiin sijoittamisessa on hyväksyttävä, että saa “vain indeksituoton” ja suuret ylituotot on unohdettava. Säännöllisessä kuukasuisäästämisessä saa niitä ostoja hyvään hintaan , sitä kautta onnisutumisia ja uskoa tekemiseen. Kun katsoo listoja sijoitusvirheistä niin suuressa osassa löytyy ennustaminen liian lyhyistä aikasarjoista ja liian lyhyt sijoitushorisontti. Eli unohdetaan katsoa sinne pidemmälle ja epäilen jokaisen sijoittajan siihen syyllistyvän, vaikka sitä ei myönnetä.
Jos sijoitussuunnitelma on tehty huolella, ei salkulle tarvitse kovin usein tehdä yhtään mitään, lukuun ottamatta säännöllisiä ostoja.
Boglen sananlaskun “Don’t do something, just stand there” tulisi minusta olla sijoittajien default - moodi.
Mutta ainakin itse olen huomannut, että se ettei tekisi mitään, on yllättävän vaikeaa Aina tekisi mieli jotain säätää. Markkinoiden, kurssien ja uutisten päivittäinen seuraaminen tuskin auttaa asiaa.
Nimenomaan tästä säätämisestä pitää päästä pois ja lyödä se raha indeksiin vaikka mikä olisi. Aina jostakin takaraivosta tulee muuten joku syy että kyllä nyt näyttää niin pahalta ettei kannata vielä ja niin kurssit jatkaa nousuaan
Ehkä olen optimistinen, mutta uskon kotimaastakin löytyvän arvoyhtiöitä jotka maksavat vuodesta toiseen tuo 5% osingon? Osa tällä hetkellä jopa selvästi ylikin.
Tämä on totta ja hieman niitä ottanutkin viime aikoina mukaan. Mutta saattaa olla että ei rohkeus riitä poimimaan kaikkea pelkkien osinginmaksajien varaan. Mutta ei varmaan olisi huono jos näitä ottaisi esim 1/4 osan verran salkusta hajauttamaan. ja loput indeksejä?
Ja tullut huomattua että aika tarkasti saa osinko osakkeitakin ostella ettei ole sijoitukset -20% pakkasella ei tahdo 5% osinko lämmittää.
Sitten se vasta lämmittääkin kun sama osinko on yhtiön 80 % arvolle 6,25 %. Siinä saa aika nätisti osinkoa osingolle. Toki suomalaisten firmojen osinko saattaa kyllä herkemmin tipahtaa, jos viivan alle alkaa jäämään vähemmän nettoa.
Ai että, sijoitusvirheitä riittää. Aloitetaan varmaan suurimmasta ja vanhimmasta: sijoittamisen aloittamisen myöhästymisestä.
2008-09 talvella finanssikriisin aikaan innostuin sijoittamisesta ja katselin kaverin kanssa että onpa halpoja firmoja pörssissä (tuohon aikaan esimerkiksi Fiskarsin markkina-arvo oli vähemmän kuin sen tuolloin omistamien Wärtsilän osakkeiden arvo). Sijoitusvarallisuutta olisi ollut muistaakseni jotain 20 000 euroa tuohon aikaan.
No, tuumasta toimeen ja tili auki Nordnettiin. Siinä nyt kuitenkin tuohon aikaa kesti useampi viikko, piti saada printattuun hakemukseen parin kaverin nimet todistajaksi yms. hölmöä tauhkaa niin ehtivät kurssit nousta tammikuussa pohjilta jotain 20 prosenttia ennen kuin tilin sain auki.
Vitutti ja jätin sitten tilille siirtämättä rahaa kun en halunut maksaa “preemiota” fimoista. Nordnettiin avasin sitten uuden tilin 2017, enkä halua edes ajatella että paljonkohan tuo Nordnetin muinaissekoilu lopulta maksoi itselleni (2012-2015 puskettiin rahana maksimit ASP-tilille).
Farseerin viestistä tuli mieleen myös oma suurin sijoitusvirhe. Aloitin sijoittamisen joskus 2006 ja kaikki meni suhteellisen hyvin ennen finanssikriisiä. Realisoin kaikki sijoituksen nopeasti kun kriisi alkoi kun näytti siltä että maailman finanssijärjestelmä romahtaa ja työpaikka lähtee alta. Tähän aikaan sijoittui uuden työn aloittaminen sekä pari vuotta kestänyt YT-rumba sekä pk-seudulle muuttaminen joten ajatukset oli aivan muualla. Palasin markkinoille 2019 eli missasin yhden parhaista 10 vuoden ajanjaksoista pörssissä.
Sen jälkeen muita virheitä on tehty ihan riittämiin. Muutamia mainitakseni:
Lähdin liian myöhään kannabisboomiin. Tästä ei mitään kovin suurta euromääräistä tappiota tullut, mutta sama kaava toistui myös sähköautojen kanssa. Kiinassa aikaa viettäneenä minulle oli selvää että autojen sähköistyessä kiinalaisilla on mahdollisuus haastaa perinteiset merkit ja seurasin sekä Teslaa että Nio:a 2019 alkaen, mutta jätin ostamatta kun molemmat vaikutti siltä että saattaa mennä konkkaan. 2021 kun hype oli pahimmillaan fomopäissäni sitten kuitenkin ostin Nio:a ihan älyttömällä hinnalla vaikka kerroin samaan aikaan kavereille ettei valuaatiota pysty mitenkään perustelemaan. Sitä putoavaa puukkoa on ostettu aivan liian monta kertaa enkä vieläkään osaa luopua siitä. Teslaa myös seurasin ja kun aloin vihdoin uskomaan siihen hinta nousi 200->300 (ennen splittejä) ja ajattelin odottaa dippiä, mitä ei ikinä tullut.
Eli oikeastaan yksi virhe johtaa toiseen. Lähdet mukaan kasvuyritykseen ja saat näpeillesi → seuraavaksi sijoitan johonkin tylsään ja missaat seuraavan mahdollisuuden
Aina tekisi mieli jotain säätää. Markkinoiden, kurssien ja uutisten päivittäinen seuraaminen tuskin auttaa asiaa.