Mielestäni kuulostaa erinomaiselta, indeksillä voitat oikeasti suuren osan sijoittajista. Tuloksella olet keskimääräinen, mutta kulujen jälkeen olet pärjännyt hyvin.
Olen Kaptahin kanssa samaa mieltä, että kannattaa tehdä suunnitelma. Sen ei tarvitse olla mitään avaruustiedettä vaan yksinkertainen kertomus mitä tavaoittelet ja miten olet ajatellut siihen päästävän. Pörssi on joka tapauksessa tunteiden vuoristorataa ja on hyvä, jos mietit etukäteen, että jos käy näin niin toimin näin. Sitten seuranta, että kurinalaisesti seuraat suunnitelmaa. Kuukausisäästössä on kohtuullisen helppo käyttää dollar cost averaging menetelmää.
Viestistä tulkitsin, että haluat mielellään pelata kaupoilla ja jos salkun päällä istuminen on haastavaa niin suosittelen tutustumaan esimerkkinä Seligsonin sivulta löytyvään ydin-sateelliitti malliin. Tee indeksiydin ja sitten sateelliitti peliaslkku, jossa voit veivata ja kokeilla. Erota arhat toisitaan jotenkin. Aika yksinkeratinen tapa on tehdä niille erilliset salkut.
Kiitos hyvistä vastauksista. Käy järkeen ihan hyvin ajatukset ja veivatessa olen tajunnut että ainoa keino itselle saada isommat rahat markkinoille on suunnitellusti isot indeksit. Yksittäisiin minusta ei ole laittamaan tarpeeksi rahaa, kun ei niin hyvää osaamista. Veivaamista voi muutamilla tonneilla harrastaa, ei yhtään enempää. Pääpotti olisi hyvä saada kohtuullisessa ajassa tuottamaan ja “unohtaa” sinne.
Olet mielestäni jo aika pitkällä, kun tiedät mikä sopii itselle. Itse pidän tärkeänä, että oman salkun kanssa on hyvä olla. Toisten antamat “hyvät ideat” eivät sitten välttämättä kanna pörssin pahasti myllerätessä vaan se oma usko asiaan on löydyttävä. Indeksiin sijoittamisessa on hyväksyttävä, että saa “vain indeksituoton” ja suuret ylituotot on unohdettava. Säännöllisessä kuukasuisäästämisessä saa niitä ostoja hyvään hintaan , sitä kautta onnisutumisia ja uskoa tekemiseen. Kun katsoo listoja sijoitusvirheistä niin suuressa osassa löytyy ennustaminen liian lyhyistä aikasarjoista ja liian lyhyt sijoitushorisontti. Eli unohdetaan katsoa sinne pidemmälle ja epäilen jokaisen sijoittajan siihen syyllistyvän, vaikka sitä ei myönnetä.
Jos sijoitussuunnitelma on tehty huolella, ei salkulle tarvitse kovin usein tehdä yhtään mitään, lukuun ottamatta säännöllisiä ostoja.
Boglen sananlaskun “Don’t do something, just stand there” tulisi minusta olla sijoittajien default - moodi.
Mutta ainakin itse olen huomannut, että se ettei tekisi mitään, on yllättävän vaikeaa Aina tekisi mieli jotain säätää. Markkinoiden, kurssien ja uutisten päivittäinen seuraaminen tuskin auttaa asiaa.
Nimenomaan tästä säätämisestä pitää päästä pois ja lyödä se raha indeksiin vaikka mikä olisi. Aina jostakin takaraivosta tulee muuten joku syy että kyllä nyt näyttää niin pahalta ettei kannata vielä ja niin kurssit jatkaa nousuaan
Ehkä olen optimistinen, mutta uskon kotimaastakin löytyvän arvoyhtiöitä jotka maksavat vuodesta toiseen tuo 5% osingon? Osa tällä hetkellä jopa selvästi ylikin.
Tämä on totta ja hieman niitä ottanutkin viime aikoina mukaan. Mutta saattaa olla että ei rohkeus riitä poimimaan kaikkea pelkkien osinginmaksajien varaan. Mutta ei varmaan olisi huono jos näitä ottaisi esim 1/4 osan verran salkusta hajauttamaan. ja loput indeksejä?
Ja tullut huomattua että aika tarkasti saa osinko osakkeitakin ostella ettei ole sijoitukset -20% pakkasella ei tahdo 5% osinko lämmittää.
Sitten se vasta lämmittääkin kun sama osinko on yhtiön 80 % arvolle 6,25 %. Siinä saa aika nätisti osinkoa osingolle. Toki suomalaisten firmojen osinko saattaa kyllä herkemmin tipahtaa, jos viivan alle alkaa jäämään vähemmän nettoa.
Ai että, sijoitusvirheitä riittää. Aloitetaan varmaan suurimmasta ja vanhimmasta: sijoittamisen aloittamisen myöhästymisestä.
2008-09 talvella finanssikriisin aikaan innostuin sijoittamisesta ja katselin kaverin kanssa että onpa halpoja firmoja pörssissä (tuohon aikaan esimerkiksi Fiskarsin markkina-arvo oli vähemmän kuin sen tuolloin omistamien Wärtsilän osakkeiden arvo). Sijoitusvarallisuutta olisi ollut muistaakseni jotain 20 000 euroa tuohon aikaan.
No, tuumasta toimeen ja tili auki Nordnettiin. Siinä nyt kuitenkin tuohon aikaa kesti useampi viikko, piti saada printattuun hakemukseen parin kaverin nimet todistajaksi yms. hölmöä tauhkaa niin ehtivät kurssit nousta tammikuussa pohjilta jotain 20 prosenttia ennen kuin tilin sain auki.
Vitutti ja jätin sitten tilille siirtämättä rahaa kun en halunut maksaa “preemiota” fimoista. Nordnettiin avasin sitten uuden tilin 2017, enkä halua edes ajatella että paljonkohan tuo Nordnetin muinaissekoilu lopulta maksoi itselleni (2012-2015 puskettiin rahana maksimit ASP-tilille).
Farseerin viestistä tuli mieleen myös oma suurin sijoitusvirhe. Aloitin sijoittamisen joskus 2006 ja kaikki meni suhteellisen hyvin ennen finanssikriisiä. Realisoin kaikki sijoituksen nopeasti kun kriisi alkoi kun näytti siltä että maailman finanssijärjestelmä romahtaa ja työpaikka lähtee alta. Tähän aikaan sijoittui uuden työn aloittaminen sekä pari vuotta kestänyt YT-rumba sekä pk-seudulle muuttaminen joten ajatukset oli aivan muualla. Palasin markkinoille 2019 eli missasin yhden parhaista 10 vuoden ajanjaksoista pörssissä.
Sen jälkeen muita virheitä on tehty ihan riittämiin. Muutamia mainitakseni:
Lähdin liian myöhään kannabisboomiin. Tästä ei mitään kovin suurta euromääräistä tappiota tullut, mutta sama kaava toistui myös sähköautojen kanssa. Kiinassa aikaa viettäneenä minulle oli selvää että autojen sähköistyessä kiinalaisilla on mahdollisuus haastaa perinteiset merkit ja seurasin sekä Teslaa että Nio:a 2019 alkaen, mutta jätin ostamatta kun molemmat vaikutti siltä että saattaa mennä konkkaan. 2021 kun hype oli pahimmillaan fomopäissäni sitten kuitenkin ostin Nio:a ihan älyttömällä hinnalla vaikka kerroin samaan aikaan kavereille ettei valuaatiota pysty mitenkään perustelemaan. Sitä putoavaa puukkoa on ostettu aivan liian monta kertaa enkä vieläkään osaa luopua siitä. Teslaa myös seurasin ja kun aloin vihdoin uskomaan siihen hinta nousi 200->300 (ennen splittejä) ja ajattelin odottaa dippiä, mitä ei ikinä tullut.
Eli oikeastaan yksi virhe johtaa toiseen. Lähdet mukaan kasvuyritykseen ja saat näpeillesi → seuraavaksi sijoitan johonkin tylsään ja missaat seuraavan mahdollisuuden
2024 vuoden sijoitusvirhe näyttäisi 4kk revision jälkeen olevan paskalaitosten ja muiden ex.starojen hankkiminen sopulina kun on niin stnan hyvässä alennuksessa. Nousuun ei tietenkään voi ostaa helmiä kuten Harvia ja Cargo, koska ihan liian paljon noustu ja ihan liian kallista. Strategia, oi strategia
Katsoitko toteutuneen kauppahinnan? Rajahintahan on vaan yläraja; jos papereita oli tarjolla alhaisempaan hintaan niin sitten ne tuli rajahintaa halvemmalla.
Virheitä on toki tullut tehtyä paljonkin, isoimpana varmaan tämä perinteinen liian myöhään sijoittamisen aloittaminen. Pohdiskelen (haikailen) nyt tässä viestissä kuitenkin “menetettyjä” tuottoja niissä tapauksissa, kun en ole pysynyt omassa suunnitelmassa vaikka olisi ehkä kannattanut. Pari esimerkkiä alkuun:
Ostin heti Q4-osarin jälkeen ja mutuilin, että Q1 jälkeen voisi tuplata position jos markkinat säikähtää (odotetun) heikkoa tulosta ja tulee ostopaikkoja. Näin yllättäen kävikin mutta alkoi myös itsellä kädet tärisemään ja jäi lisäykset tekemättä. No mutta ehkäpä tässä tapauksessa ilmaantuu vielä hyviä ostopaikkoja, tai siis ainakin pääsee madaltamaan keskihintaa.
Position avaus 8.8.2022 hintaan 19,99 ja päätös vähintään tuplata positio jos hinta laskee alle 15 ilman erityisen dramaattisia muutoksia liiketoiminnassa
Hinta laski alle 15 ilman erityisen dramaattisia muutoksia liiketoiminnassa.
Epäusko omaan suunnitelmaan ja lisäostojen tekemättä jättäminen
Hämmennys
Päällimmäisenä pettymys itseensä mutta tuotto lohduttaa vähän
Päällimmäisenä tyytyväisyys tuotoista mutta saamatta jääneet tuotot harmittaa
Näistä ja muusta omasta sijoitushistoriasta on seurannut ristiriitaista ja kovin sekavaa ajatuksenjuoksua:
Miksi en luota omaan harkintakykyyn? Toisaalta eikö juuri se osoita hyvää harkintakykyä, että en luota omaan harkintakykyyn, sillä minulla ei ole minkäänlaista syytä uskoa olevani keskimääräistä parempi sijoittaja? Miksi en laita vaan kaikkia rahoja kustannustehokkaisiin rahastoihin sen enempää miettimättä? Toisaalta rahastoista puuttuu se “mitä jos”-elementti, eli edes teoreettinen mahdollisuus äkkivaurastumisesta. Toisaalta tätä varten olen laittanut omasta nettovarallisuudesta n.1% kryptoihin ilman sen kummempaa ymmärrystä.
Päivä päivältä olen lähempänä myöntämään itselleni, että minunkin kannattaa suosiolla kk-sijoittaa pelkästään rahastoihin. Toisaalta taas, jos osittaisella osakepoiminnalla häviäisi kokonaistuotoissa esimerkiksi vaikka vain 1-2%-yksikköä, niin johan tuon nyt maksaa saaduista opeista ja hyvistä tarinoista. Ja tietenkin siitä “mitä jos”-elementistä.
Sitä paitsi ei se rahastosijoittaminenkaan suju välttämättä sen paremmin: huhtikuussa 2023 vapautui sijoituskäyttöön vähän reilummin käteistä ja “päätin” laittaa salkuista kolmanneksen ETF:iin ajallisesti hajauttaen useammalle kuukaudelle. Tällä hetkellä tilanne on se, että salkuista 5% on ETF:issä ja katselen rannalta hölmistyneenä n.50%:n käteispainon kanssa, kun kurssit karkaa taivaisiin. No, ehkä tässä tulee vielä joku isompi romahdus ja paljastuukin, että olen sittenkin onnekas idiootti sijoittajanero.
Jospa sitä vaikka ensi viikolla istahtaisi ihan kaikessa rauhassa alas, luonnostelisi uutta suunnitelmaa ja tällä kertaa ihan oikeasti yrittäisi pysyä suunnitelmassa.
Momentum Groupin myynti vajaaseen sataseen näyttää nopeasti olleen aikaista.
Osake on kohonnut siitä melkein 180 kruunuun. Myydessä osake oli EV/EBIT 20x, mitä pidin syksyn kontekstissa kalliina (treidasihan Hesulissa laput 10x monessa tapauksessa). Nyt laatuyhtiöstä pulitetaan 30x…
Olihan tuo onnistunut sijoitus silti, mutta olisi se voinut olla vieläkin onnistuneempi ilman turhaa veivailua muihin lappuihin.
Juu, mutta oliko se virhe on täysin eri asia. Mikäli osakkeen kurssi nousee, mutta myyntipäätöksen pohjana olleet perusteet eivät, niin ainakin mun on sitä vaikea pitää virheenä.
Seuraava menee nyt sarjaan amatöörivirheet, mutta onko tosiaan niin, että pörssin järjestelmä toteuttaa ostotoimeksiannon, jolle on rajahinnaksi asetettu (virheellisesti) huomattavasti viimeisintä myyntihintaa korkeampi arvo?
Tässä on nyt käynyt keissi, että olin epähuomiossa laittanut erään ulkomaisen osakkeen rajahinnaksi 186, vaikka hinta on sinä päivänä liikkunut siellä 168 tienoilla. Nyt osto oli jo toteutunut, ja olen maksanut osakkeista noin 18 euroa ylihintaa per lappu.
Olin kuitenkin rehellisesti kuvitellut, että algoritmi täsmäyttää ostotarjoukset viimeisimmän toteutuneen myyntihinnan mukaan, eli että noin radikaalin ylihinnan maksaminen ei olisi edes mahdollista. Osaako joku asioita paremmin tunteva valaista kaupankäyntijärjestelmän toimintaa?
Suoraan sanoen v…ttaa kuin pientä oravaa ja kalliit oppirahat tuli maksettua. Onneksi ostin kyseistä lappua vain 5kpl, eli menetys on ollut n. 90€ luokkaa.
Ei kait tuolle ainakaan huutokaupan ulkopuolella ole mitään tasaussysteemiä. Jos kyse oli huutokaupasta niin kyllä siellä usein joku tarttuu jos tilaisuus tarjoutuu, hyvin pienivaihtoisissa voi ostaja/myyjä vaikuttaa tarkoituksellisesti täsmäytyksen kurssitasoon omilla toimeksiannoilla.
Itse vältän tuollaisten pidempiaikaisten toimeksiantojen voimassa tarpeettomasti pitämistä. Koska vastaavasti jos tulee posari/negari/yrityskauppa/anti/tai muu uutinen, niin sama virhe laukeaa silloinkin, ja siihen ei voi itse enää sekunnin kuluttua uutisesta vaikuttaa kun kauppa on heti toteutunut. Eli noilla ‘roikkuvilla’ ylihintaisilla/alihintaisilla toimeksiannoilla vain altistaa itsensä turhaan virheille. Joskus toki voi tehdä tilin, kuten kaupan vastapuolesi ilmeisesti teki, mutta riskianalyysiä täytyy tehdä milloin kannattaa ja milloin ei, eli milloin mikäkin tapahtumaskenaario on todennäköinen. Pienivaihtoisissa voi joskus tuolla pelata, mutta nykyään myös shorttarit vie lappuja mihin suuntaan milloinkin haluaa ja lisää riskiä.
Kaupat toteutuvat tarjouskirjan perusteella. Jokaisessa kaupassa pitää olla halukas myyjä ja ostaja. Ei mitenkään voisi olla systeemiä mikä muuttaisi sinun ostotarjouksen hinnan viimeiseen toteutuneeseen myyntihintaan jos vastapuolelta puuttuu sen hintaiset myyntitarjoukset.
Kuulostaa siltä että osakkeen ostolaita oli täysin tyhjä ja halukkaita myyjiä löytyi kuitenkin kun tarjouskirjaan tuli ylihintainen osto.
Aina tekisi mieli jotain säätää. Markkinoiden, kurssien ja uutisten päivittäinen seuraaminen tuskin auttaa asiaa.
