Ai että, sijoitusvirheitä riittää. Aloitetaan varmaan suurimmasta ja vanhimmasta: sijoittamisen aloittamisen myöhästymisestä.
2008-09 talvella finanssikriisin aikaan innostuin sijoittamisesta ja katselin kaverin kanssa että onpa halpoja firmoja pörssissä (tuohon aikaan esimerkiksi Fiskarsin markkina-arvo oli vähemmän kuin sen tuolloin omistamien Wärtsilän osakkeiden arvo). Sijoitusvarallisuutta olisi ollut muistaakseni jotain 20 000 euroa tuohon aikaan.
No, tuumasta toimeen ja tili auki Nordnettiin. Siinä nyt kuitenkin tuohon aikaa kesti useampi viikko, piti saada printattuun hakemukseen parin kaverin nimet todistajaksi yms. hölmöä tauhkaa niin ehtivät kurssit nousta tammikuussa pohjilta jotain 20 prosenttia ennen kuin tilin sain auki.
Vitutti ja jätin sitten tilille siirtämättä rahaa kun en halunut maksaa “preemiota” fimoista. Nordnettiin avasin sitten uuden tilin 2017, enkä halua edes ajatella että paljonkohan tuo Nordnetin muinaissekoilu lopulta maksoi itselleni (2012-2015 puskettiin rahana maksimit ASP-tilille).
Farseerin viestistä tuli mieleen myös oma suurin sijoitusvirhe. Aloitin sijoittamisen joskus 2006 ja kaikki meni suhteellisen hyvin ennen finanssikriisiä. Realisoin kaikki sijoituksen nopeasti kun kriisi alkoi kun näytti siltä että maailman finanssijärjestelmä romahtaa ja työpaikka lähtee alta. Tähän aikaan sijoittui uuden työn aloittaminen sekä pari vuotta kestänyt YT-rumba sekä pk-seudulle muuttaminen joten ajatukset oli aivan muualla. Palasin markkinoille 2019 eli missasin yhden parhaista 10 vuoden ajanjaksoista pörssissä.
Sen jälkeen muita virheitä on tehty ihan riittämiin. Muutamia mainitakseni:
Lähdin liian myöhään kannabisboomiin. Tästä ei mitään kovin suurta euromääräistä tappiota tullut, mutta sama kaava toistui myös sähköautojen kanssa. Kiinassa aikaa viettäneenä minulle oli selvää että autojen sähköistyessä kiinalaisilla on mahdollisuus haastaa perinteiset merkit ja seurasin sekä Teslaa että Nio:a 2019 alkaen, mutta jätin ostamatta kun molemmat vaikutti siltä että saattaa mennä konkkaan. 2021 kun hype oli pahimmillaan fomopäissäni sitten kuitenkin ostin Nio:a ihan älyttömällä hinnalla vaikka kerroin samaan aikaan kavereille ettei valuaatiota pysty mitenkään perustelemaan. Sitä putoavaa puukkoa on ostettu aivan liian monta kertaa enkä vieläkään osaa luopua siitä. Teslaa myös seurasin ja kun aloin vihdoin uskomaan siihen hinta nousi 200->300 (ennen splittejä) ja ajattelin odottaa dippiä, mitä ei ikinä tullut.
Eli oikeastaan yksi virhe johtaa toiseen. Lähdet mukaan kasvuyritykseen ja saat näpeillesi → seuraavaksi sijoitan johonkin tylsään ja missaat seuraavan mahdollisuuden
2024 vuoden sijoitusvirhe näyttäisi 4kk revision jälkeen olevan paskalaitosten ja muiden ex.starojen hankkiminen sopulina kun on niin stnan hyvässä alennuksessa. Nousuun ei tietenkään voi ostaa helmiä kuten Harvia ja Cargo, koska ihan liian paljon noustu ja ihan liian kallista. Strategia, oi strategia
Katsoitko toteutuneen kauppahinnan? Rajahintahan on vaan yläraja; jos papereita oli tarjolla alhaisempaan hintaan niin sitten ne tuli rajahintaa halvemmalla.
Virheitä on toki tullut tehtyä paljonkin, isoimpana varmaan tämä perinteinen liian myöhään sijoittamisen aloittaminen. Pohdiskelen (haikailen) nyt tässä viestissä kuitenkin “menetettyjä” tuottoja niissä tapauksissa, kun en ole pysynyt omassa suunnitelmassa vaikka olisi ehkä kannattanut. Pari esimerkkiä alkuun:
Ostin heti Q4-osarin jälkeen ja mutuilin, että Q1 jälkeen voisi tuplata position jos markkinat säikähtää (odotetun) heikkoa tulosta ja tulee ostopaikkoja. Näin yllättäen kävikin mutta alkoi myös itsellä kädet tärisemään ja jäi lisäykset tekemättä. No mutta ehkäpä tässä tapauksessa ilmaantuu vielä hyviä ostopaikkoja, tai siis ainakin pääsee madaltamaan keskihintaa.
Position avaus 8.8.2022 hintaan 19,99 ja päätös vähintään tuplata positio jos hinta laskee alle 15 ilman erityisen dramaattisia muutoksia liiketoiminnassa
Hinta laski alle 15 ilman erityisen dramaattisia muutoksia liiketoiminnassa.
Epäusko omaan suunnitelmaan ja lisäostojen tekemättä jättäminen
Hämmennys
Päällimmäisenä pettymys itseensä mutta tuotto lohduttaa vähän
Päällimmäisenä tyytyväisyys tuotoista mutta saamatta jääneet tuotot harmittaa
Näistä ja muusta omasta sijoitushistoriasta on seurannut ristiriitaista ja kovin sekavaa ajatuksenjuoksua:
Miksi en luota omaan harkintakykyyn? Toisaalta eikö juuri se osoita hyvää harkintakykyä, että en luota omaan harkintakykyyn, sillä minulla ei ole minkäänlaista syytä uskoa olevani keskimääräistä parempi sijoittaja? Miksi en laita vaan kaikkia rahoja kustannustehokkaisiin rahastoihin sen enempää miettimättä? Toisaalta rahastoista puuttuu se “mitä jos”-elementti, eli edes teoreettinen mahdollisuus äkkivaurastumisesta. Toisaalta tätä varten olen laittanut omasta nettovarallisuudesta n.1% kryptoihin ilman sen kummempaa ymmärrystä.
Päivä päivältä olen lähempänä myöntämään itselleni, että minunkin kannattaa suosiolla kk-sijoittaa pelkästään rahastoihin. Toisaalta taas, jos osittaisella osakepoiminnalla häviäisi kokonaistuotoissa esimerkiksi vaikka vain 1-2%-yksikköä, niin johan tuon nyt maksaa saaduista opeista ja hyvistä tarinoista. Ja tietenkin siitä “mitä jos”-elementistä.
Sitä paitsi ei se rahastosijoittaminenkaan suju välttämättä sen paremmin: huhtikuussa 2023 vapautui sijoituskäyttöön vähän reilummin käteistä ja “päätin” laittaa salkuista kolmanneksen ETF:iin ajallisesti hajauttaen useammalle kuukaudelle. Tällä hetkellä tilanne on se, että salkuista 5% on ETF:issä ja katselen rannalta hölmistyneenä n.50%:n käteispainon kanssa, kun kurssit karkaa taivaisiin. No, ehkä tässä tulee vielä joku isompi romahdus ja paljastuukin, että olen sittenkin onnekas idiootti sijoittajanero.
Jospa sitä vaikka ensi viikolla istahtaisi ihan kaikessa rauhassa alas, luonnostelisi uutta suunnitelmaa ja tällä kertaa ihan oikeasti yrittäisi pysyä suunnitelmassa.
Momentum Groupin myynti vajaaseen sataseen näyttää nopeasti olleen aikaista.
Osake on kohonnut siitä melkein 180 kruunuun. Myydessä osake oli EV/EBIT 20x, mitä pidin syksyn kontekstissa kalliina (treidasihan Hesulissa laput 10x monessa tapauksessa). Nyt laatuyhtiöstä pulitetaan 30x…
Olihan tuo onnistunut sijoitus silti, mutta olisi se voinut olla vieläkin onnistuneempi ilman turhaa veivailua muihin lappuihin.
Juu, mutta oliko se virhe on täysin eri asia. Mikäli osakkeen kurssi nousee, mutta myyntipäätöksen pohjana olleet perusteet eivät, niin ainakin mun on sitä vaikea pitää virheenä.
Seuraava menee nyt sarjaan amatöörivirheet, mutta onko tosiaan niin, että pörssin järjestelmä toteuttaa ostotoimeksiannon, jolle on rajahinnaksi asetettu (virheellisesti) huomattavasti viimeisintä myyntihintaa korkeampi arvo?
Tässä on nyt käynyt keissi, että olin epähuomiossa laittanut erään ulkomaisen osakkeen rajahinnaksi 186, vaikka hinta on sinä päivänä liikkunut siellä 168 tienoilla. Nyt osto oli jo toteutunut, ja olen maksanut osakkeista noin 18 euroa ylihintaa per lappu.
Olin kuitenkin rehellisesti kuvitellut, että algoritmi täsmäyttää ostotarjoukset viimeisimmän toteutuneen myyntihinnan mukaan, eli että noin radikaalin ylihinnan maksaminen ei olisi edes mahdollista. Osaako joku asioita paremmin tunteva valaista kaupankäyntijärjestelmän toimintaa?
Suoraan sanoen v…ttaa kuin pientä oravaa ja kalliit oppirahat tuli maksettua. Onneksi ostin kyseistä lappua vain 5kpl, eli menetys on ollut n. 90€ luokkaa.
Ei kait tuolle ainakaan huutokaupan ulkopuolella ole mitään tasaussysteemiä. Jos kyse oli huutokaupasta niin kyllä siellä usein joku tarttuu jos tilaisuus tarjoutuu, hyvin pienivaihtoisissa voi ostaja/myyjä vaikuttaa tarkoituksellisesti täsmäytyksen kurssitasoon omilla toimeksiannoilla.
Itse vältän tuollaisten pidempiaikaisten toimeksiantojen voimassa tarpeettomasti pitämistä. Koska vastaavasti jos tulee posari/negari/yrityskauppa/anti/tai muu uutinen, niin sama virhe laukeaa silloinkin, ja siihen ei voi itse enää sekunnin kuluttua uutisesta vaikuttaa kun kauppa on heti toteutunut. Eli noilla ‘roikkuvilla’ ylihintaisilla/alihintaisilla toimeksiannoilla vain altistaa itsensä turhaan virheille. Joskus toki voi tehdä tilin, kuten kaupan vastapuolesi ilmeisesti teki, mutta riskianalyysiä täytyy tehdä milloin kannattaa ja milloin ei, eli milloin mikäkin tapahtumaskenaario on todennäköinen. Pienivaihtoisissa voi joskus tuolla pelata, mutta nykyään myös shorttarit vie lappuja mihin suuntaan milloinkin haluaa ja lisää riskiä.
Kaupat toteutuvat tarjouskirjan perusteella. Jokaisessa kaupassa pitää olla halukas myyjä ja ostaja. Ei mitenkään voisi olla systeemiä mikä muuttaisi sinun ostotarjouksen hinnan viimeiseen toteutuneeseen myyntihintaan jos vastapuolelta puuttuu sen hintaiset myyntitarjoukset.
Kuulostaa siltä että osakkeen ostolaita oli täysin tyhjä ja halukkaita myyjiä löytyi kuitenkin kun tarjouskirjaan tuli ylihintainen osto.
Mun isoin virhe oli se kun tässä hiljattain Microsoftia sai hintaan 223,75 $ ja mulla oli rahaa ostaa vain 10 kpl. Ei edes - jostain syystä - käynyt mielessä lainata, varastaa, myydä omaisuutta pikkuhousuja myöden.
2020 -2022 alku oli kovaa kyytiä. Hypeä, kasvua, pikkufirmoja. Tiesin, että ollaan kuplassa, joten päätin, että kun nousu tasoittuu, salkku tyhjäksi. Jäin joulukuussa 21 odottelemaan tammirallia. Sitä ei tullut, mutta ei ollut pokkaa myydä salkkua. Sen koommin sinne ei ole tullut katseltuakaan, kun mentiin 19000€ → 7000€.
Nyt on aika lähteä uudestaan harrastukseen kiinni. Pitäisi karsia vanhat surkimukset pois ja ottaa jotain kestävää tilalle.
Nesteen ja muiden “varmojen” sijoitusten muistuttaessa slinkyä portaissa, sapetti tämä juuri foorumiviestiin tarvittavalla ankaruudella. Don’t buy what you don’t understand, kuten moni muukin viisaalta kuulostava sananparsi, pitää näköjään sisäistää joskus molemman kantapään kautta.
Tuli otettua hieman reippaammin näkemystä Nvidiaan Bull-sertifikaattien avulla ennen splittiä ATH-lukemista, koska: “Stonks only go up, right?” (eikä ollut muskeleita OST:n käteispuolella ostaa useampia osakkeita). No, menin sitten perjantaina myymään hintaan, jolla kuittasin itselleni vajaat pari sataa verohyötyä, kun taas viikkoa myöhemmin olisi joutunut tukemaan verottajan pikkujoulubudjettia tappioihin verrattuna kaksinkertaisilla voitoilla. Ei tällä nappikaupalla vielä r/wallstreetbetsiin päästä, mutta itselle katkerinta kalkkia tähän viisivuotiseen sijoitusuraan, vaikka matkan varrelta löytyy harkitsematonta pääoman allokointia kryptojohdannaisista ja Kanadan kannabisfirmoista lähtien.
Pika-analyysi, mikä meni vikaan: liian isolla summalla sisään ATH-lukemista + ekstrapelote viputuotteen luonteen takia + lisämausteena AOT-saldo pakkasen puolella eli velkavipu + kurjuuden maksimointi myynnin jälkeisellä raketoivan pörssikurssin seuraamisella + sietämätön FOMO (sekä ennen ostoa että myynnin jälkeen)
Miten tästä eteenpäin: kustannustehokasta ja pitkäjänteistä indeksisijoittamista à la Martin Paasi todennäköisesti siihen asti, kunnes joku Voxturin tai Tecnotreen kaltainen tulevaisuuden tenbäggeri kutsuu jälleen. Harkinnassa myös padelin aloittaminen.
Huh, heti helpotti. Ja vaikkei tätä kukaan luekaan, niin kiitos, että on olemassa palsta, jonne tätä turhautumista saa purkaa/jakaa. Jatkoa varmasti vielä tulee, mutta onhan tämä sijoittaminen ajoittain niin lystiä, että siitä voi välillä vähän maksaakin - esimerkiksi kuukauden nistipataa syömällä.
Olen sijoittanut vuoden verran. Ekat puoli vuotta sujui hyvin, mutta jälkimmäinen puolisko on ollut kalliiden oppirahojen maksua.
Viimeiset 6 kk olen ostellut lähinnä vain kahta firmaa:
Neste (-27,6 %) ja TietoEVRY (-8,3 %)
Tunnistan ainakin seuraavat mokat:
Aivan liian isoja positioita
Ideoihin rakastumista
Omituisia päätelmiä (olin esim. jostain syystä luulossa, että Neste ei voisi mennä alle 20 euron)
Keskihinnan tiputtamista
Analyytikkojen +50 % ennustuksiin luottaminen
En silti aio (vielä) luopua osakepoiminnasta. Tappioista huolimatta tämä on sentään mielenkiintoista puuhaa.
Olen miettinyt sijoitusstrategiaani viime päivinä paljon ja valintakriteerini ovat jatkossa hieman erilaiset. Ainakin sen voin sanoa, että positiot tulevat olemaan pienempiä ja keskihintaa ei alennella loputtomasta.
Mokia tulen vielä tekemään paljon ja ehkä puhdas indeksisijoittaminen on minunkin ultimaattinen kohtaloni. Mutta en ole vielä siihen valmis.
Omat virheet ovat varmastikin siinä, että en tunnistanut kuplaa, koska saavuin sijoituskeneen kun se oli jo päällä. En ikään kuin nähnyt sitä sisältäpäin laajemman perspektiivin puuttuessa. Kallista ja hyödyllistä oppia.
Usein kuulee sanottavan virheeksi, että ei luottanut itseensä ja omaan intuitioonsa. Tavallaan kritisoin tätä ja olen myös samaa mieltä. Minusta aloittelevan sijoittajan on suorastaan narsistista väittää, että hän tekisi pitkällä aikavälillä tuottavia peliliikkeitä veivaamalla salkkuaan jonkun improvisoivan intuitionsa varassa, varsinkin jos oikeat analyysitalot sanovat ihan muuta (eivätkä nekään tahdo voittaa edes indeksiä). Oma itse ja sen kullanarvoisen intuition myytti, joka tosin arvotetaan sellaiseksi jälkikäteen. Kai se on niin, että jotta tässä sijoittamisessa ja osakepoiminnassa ylipäätään olisi mitään järkeä, tuollainen intuitio on pakko olla olemassa, oli sitä olemassa tai ei.
Olen kuitenkin myös samaa mieltä, koska itse kun olen luontaisesti vahvasti empaattinen ja elekieltä opiskellut ihminen, niin olen aina pystynyt tunnistamaan paskapuheen, kun näen sellaista. Olen myös tietoinen retoriikan ja diskurssianalyysin perusteista. Tämä on ihan hyödyllinen taito katsoessa toimareiden haastatteluja. Se mitä on mahdollista nähdä, niin a)mihin yhtiössä uskotaan b)minkä suhteen ollaan epävarmoja c)milloin puhutaan pehmoisia.
Tämä analyysi ei osu aina oikein, osuessaan se ei aina käänny tuotoksi, mutta uskon nykyään siihen, että pitkällä aikavälillä on saavutettavissa marginaalista etua, joka tulee lähinnä miinojen vältäämisen kautta. Virheeni alussa oli, että annoin nolla arvon mielipiteelleni toimarin haastatteluista.
Voin samaistua. Saavuin markkinoille myös kun homma oli kuumimmillaan. Oppirahoja on tullut makseltua.
Virheinä voi pitää rahan polttelua taskussa. Eli on aina pitänyt löytää jotain ostettavaa. Sen olen oppinut, että harvoin on kiire tehdä päätöksiä. Parhaat kohteet ovat olleet pidemmän aikavälin seurailun ja tutkimisen seurauksia.
Muiden ja kaiken maailman lehtien turhien uutisten seuraaminen, tästä seuraava fomottelu. En usko että arvon kanssasijoittajia ja analyytikkojakaan liikaa kuuntelemalla tekee hyviä päätöksiä. Tämä varsinkin totta karhumarkkinoilla.
Liika hajauttaminen. Salkun pitäminen tarpeeksi tiiviinä on osoittautunut itselleni parhaaksi tavaksi. Rahastoilla tulee harrastettua tuota hajauttamista, niin miksi tehdä sitä osakkeilla. Salkussa pari isoa sijoitusta isohkolla voitolla, useampi pieni positio pahasti tappiolla. Noista voisi hankkiutua eroon sopivassa kohtaa, kun usko loppunut.
Huipulla ostaminen. Yllätys yllätys hinta ratkaisee. Viimeiset vuodet ovat tarjonneet monia hyviä ostopaikkoja halvalla. Hankaluus halvalla ostamisessa on se että kaikkia pelottaa, mutta nämä ovat olleet parhaita hetkiä. Olisi pitänyt ostaa vielä enemmän.
Edit. Suurin virhe ehdottomasti on, etten aloittanut tätä jo reilu vuosikymmen sitten vaikka kiinnostusta oli.
Kaiken kaikkiaan olen noin 20% voitolla + osingot. Tätä voisin pitää ihmeenä ja muistutuksena ettei sitä (vielä) ole pöllöin sijoittaja.
Ainoa virheeni on että en pysy suunnitelmassa. Esimerkiksi halusin ostaa nestettä ekan kerran kun hinta on 29€. Noh se lähti sitten kipuilemaan 35 hujakoille joten iski paniikki että jään kyydistä. (Pääsin sitten kyytiin mutta väärään suuntaan)
Sen jälkeen olenkin tehnyt lisäostoja kun kurssi mennyt alas (uskokaa tai älkää mutta nukun yöni täysin levollisesti eikä häiritse juurikaan)
Joten lyhykäisyydessään virheeni oli ostaa nestettä LIIAN aikaisin. Joten nyt pitää tyytyä siihen revenge buy keskihinnan laskuun mutta luottoa on firman tekemiseen siitä huolimatta.
Toinen virhe on myydä liian aikaisin ilman tarkkaa target hintaa vaan pelkästään (nyt ollaan aika korkialla) periaatteella menty.
