Jos yhtään lohduttaa niin möin itse niistä alkuperäisistä 118k GRN lapuista 80% pois. Hirvittää laskea mikä arvo olisi tämän päivän kurssilla.
En kuitenkaan voi laskea sitä sijoitusvirheeksi, ensimmäinen myynti oli maltillinen (20k lappua) ja yli 100% tuotolla. Tuli myös veivailtua edestakaisin suht. isoa kasaa (40k) lappuja hyvällä voitolla kunnes eräs päivä kurssi karkasi taivaisiin eikä koskaan palannutkaan. Viimeiset myynnit tein 1.8$ hintaan ja nykyinen positio on vielä n. 30% koko salkun arvosta.
En tiedä onko tästä mitään opittavaa, ei kukaan odottanut näin jyrkkää nousua ja koko position holdaaminen tähän päivään saakka vaatisi kyllä jonkinlaisia profeetan lahjoja. En myöskään pysty perustelemaan tämän päivän hintaa vaan odotin että nykyinen hinta nähtäisiin kenties vuoden 2021 lopussa jos kaikki menee hyvin.
Kai tätä pitää muistella ensi kerralla kun myyntinappi houkuttelee.
Mä täällä kirjoittelen ekaa kertaa ja haluaisin avata teille sydäntä ja kertoa omasta typeryydestä.
Oon aloittanut sijoittamaan nyt viime kesänä. Oon 26v. Tiedän että on ihan hyvä ikä ja hyvä että tajusin aloittaa kuitenkin jotenkuten ajoissa. Mutta oman tyhmyyden tässä oon tajunnu ku on alkanu oppimaan asioita. Mua niin vituttaa ja kaduttaa oma tyhmyys.
Ensimmäisenä se että olen asunu MELKEIN 4 VUOTTA äidin luona ja tienannu vielä ihan ok hyvin. Olisin siis voinu saada isoja summia säästöön ja sijoituksiin!!! Mutta ei, oon kuluttanut melkeinpä kaiken. (Reissuihin suurimman osan…)
Myös harmittaa se että en ole saanut minkäänlaista rahakasvatusta eikä ole lähipiirissä ketään joka olis voinut ohjata raha-asioissa. Ei ole tarkoitus muita syytellä, mutta harmittaa.
Isäni kuoli kun olin 18v ja sain 15 000€. Se tuntui järkyttävän isolta teininä. Kaikki suli kuitenkin johonkin eikä kukaan ohjeistanut. Kunpa olisin tiennyt silloin mitä tiedän nyt…
Joo, tiedän että nuoruuteen kuuluu mokailut ja niiden kautta opitaan. Mutta sitä häpeän suuresti että tässä olisi aikuisena ollu mahdollisuus isoihin säästöihin ja sijoituksiin, mutta oon ollu tyhmä kuluttaja. Onneks nyt kuitenkin (viime kesänä) tajusin tyhmyyteni ja oon saanut 10k salkun aikaseks. Salkku vois kuitenkin olla yli 100k, jos olisin aloittanut nuorempana. Mutta jossittelu on turhaa, I KNOW…
Tarviin siis vertaistukea. Haluatteko kertoa teidän omista mokailuista ja älyttömästä rahankäytöstä. Onko vastaavia tarinoita?Helpottais tätä kun tunnen itteni niin tyhmäksi Tiedän että tilanne vois olla paljon pahempi, pikavippivelat yms… Mutta en vaan pääse tästä tyhmyyden ja häpeän tunteesta eroon…
Mjaa… nuorempana parempi ryypätä ja reissata mikäli mahdollista. Onhan sitä itsekin vielä kolmessakymmenissä, mutta ei noista irti saa enää iloa samaan tapaan kuin vielä nuorempana. Jälkikasvun kanssa on sitten tietty hieman eri kuviot
Se on muutenkin elämänkoulun ohella sitä henkistä pääomaa, joka on pykälää arvokkaampaa kuin joku euro sijoituksissa. Olisi vain pitänyt juhlia ja reissata vielä enemmän mikäli jälkikäteen kysyttäisiin
En mäkään voi pitää sijoitusvirheenä millään muotoa. Mikäli ei voi löytää järjellisiä syitä vallitsevaan kurssitasoon, saati nousuun, niin ei myymistä voi pitää millään tavalla virheenä, vaikka tulevaisuus osoittaisikin kurssinousun jatkuneen.
Moni pitää virheenä rahan tuhlaamisen nuorena. Itse taas syyllistyin nuorena siihen, että raha oli itselle pakkomielle. Tämä näkyi opiskelujen ohessa oli pakko työskennellä illat ja viikonloput. Mihinkään kalliiseen harrastukseen ei ollut “varaa” ja kauimmaksi tehty lomamatka suuntautui halpalennoilla Hampuriin. Oli monenlaisia exceleitä, millä seurattiin varallisuuden kasvamista jne.
Oikeastaan oma herääminen tapahtui jossain 27-vuotiaana, kun aloin pohtia miten persaukisilla kavereillani on varaa matkustella ja ostella kalliita autoja. Itselle jäi tässä vaiheessa sijoitettavaksi kohtalaisen iso summa kuukaudessa, mutta elämä tuntui tylsältä. Excelit kertoivat, että tulen olemaan taloudellisesti riippumaton viimeistään 50-vuotiaana, mutta tuntui kaukaiselta, että vasta tuolloin saisin nauttia rahasta. Annoinkin itselle luvan nauttia rahasta nyt ja heti. Yhtään reissaamiseen, harrastuksiin, elämyksiin kulutettua euroa en ole katunut (no ehkä muutama auto-ostos olisi voinut perustua järkeen eikä tunteeseen)! Elin monta vuotta siten, että kuukaudessa ei sijoitettavaksi jäänyt kuin muutama sata euroa, mutta kaikki ne saadut muistot ja kokemukset ovat jälkikäteen arvioituna arvokkaampia kuin rahat säästötileillä, osakkeissa tms.
Kahden ääripään kokeilun jälkeen, olen löytänyt tasapainon. Rahaa jää säästöön kuukaudessa mukavasti, mutta silti en tingi harrastuksista ja elämän muista nautinnoista/kokemuksista. Kerranhan täällä ollaan ja ainakaan itsellä ei riitä kärsivällisyys odottaa niitä aikoja jolloin olen taloudellisesti riippumaton.
Tämä nyt täysin off-topic, anteeksi. Täytyy joskus kirjoitella niistä oikeista sijoitusvirheistä…
Täytyy myös tulla komppaamaan ja todeta, ettei nuoruutena tuhlatut rahat matkusteluun ja ryyppäämiseen todellakaan ole hukkaan heitettyjä. Toki jotkut nyt kavahtavat termiä ryyppääminen, niin sanotaan vaikka sitten kaveriden kanssa hauskanpito alkoholin sävyttämänä. Näin hieman vanhemmallakaan iällä en kyllä kaikkea ylimääräistä tunge osakkeisiin, vaan kyllä edelleen pitää rahaa käyttää myös elämiseen.
@Lohis mainitsema tasapaino tuossa on avainasemassa. Kokemuksia ihminen tarvitsee ja elämää kyllä kannattaa elää. Muuta ohjetta vaikea kenellekään antaa.
Tuo lause ehkä avaa sitä “pakkomiellettäsi” koska onhan tuokin jo aika hyvä tilanne vaikka “päätit repäistä” Itselläni on ollut myös välillä turhan nuuka suhtautuminen rahaan ja olen elänyt säästäväisesti mutta silti pitänyt mielessä sen, että ikinä et tiedä mitä huominen tuo tullessaan joten rahoja on myös käytetty järkevästi matkusteluun, mieluisiin autoihin ym. Usein kuulen ihmisten haaveilevan että “sitten eläkkeellä ollaan etelässä” mutta mä olen halunnut viettää siellä aikaa jo nyt. Itsellänikin tavoite on käyttää noin puolet säästöön jäävistä rahoista nyt ja noin puolet sijoittaa “pahan päivän varalle”. Mainitsemasi tasapaino on hyvä juttu.
Kaikenlaista voi ostaa kun on varallisuutta, mutta elämättä jäänyttä elämää, nuoruutta ja älyttömiä tempauksia ihan omaa harkitsemuutta ei millään hinnalla saa takaisin.
Hyvää keskustelua tärkeästä aiheesta. Koittakaa hyvät ihmiset ymmärtää elää tätä elämää. Jotkut saa perintöä tai muuta rahaa, mitä sijoittaa ja toiset saa neuvoja sijoittamiseen jo nuorena. Toiset ovat valmiimpia vastaanottamaan näitä neuvoja, toiset eivät. Kaikkien persoonallisuuspiirteet, eletty elämä ja kokemukset vaikuttavat oppimiseen ja päätöksentekoon. Itse olen kaiken rahan, mitä olen saanut, tienannut tekemällä palkkatöitä. Kyllä sillä pärjää. Nettona saan nykyään n. 2300e/kk. Ei töistä tartte jäädä pois nauttimaan elämästä joskus, kun se voi loppua koska tahansa tai voi tapahtua jotain muuta, mikä muuttaa elämän suunnan. Mennyttä elämää ei kannata katua mutta harmitella voi ja ottaa opiksi.
Jos saa muutaman satasen kuussa säästöön ja käyttää siitä termiä “vain muutaman satasen” niin pidän tilannetta poikkeuksellisen hyvänä. Itse en saisi mitään jos en tekisi harrastusluonteisesti lisätöitä. Ja lasken rahankäyttöön kaiken lapsista, autosta ja asunnosta elämiseen, siksi vuoden aikajänteellä kaikki menisi. Nyt saan muutaman satasen kuussa säästöön ja se on mielestäni paljon. Tuo liiikkumavaraa huomattavan paljon, koska en tarvitse niitä mihinkään. Sijoitusten arvo on noussut tänä vuonna 35% ja se on mielestäni myös paljon. Kyllä moni tippuu korkealta jos ei turvaa selustaa. Koittakaa nyt ottaa se järki käteen ja lopettaa valittaminen ja nauttia olemassaolosta. Kuka haluaa odottaa asumista etelässä joskus käyränä, kun ei tiedä elääkö edes silloin. Ja kannattaako sinne edes silloin muuttaa. Säästäkää kaikki mitä irti lähtee ja enemmänkin mutta vasta sen jälkeen, kun olette allokoineet riittävään elämästä nauttimiseen tässä ja nyt. Ei me kaivata masentuneita eläkeläisiä pohtimaan, viittiikö tästä hoitopaikasta tai etelän asunnosta maksaa nyt näin paljoa. Ja älkää nyt myöskään loukkaantuko tästä tekstistä.
Ja sijoitusvirheistä, kun puhutaan niin opettakaa jälkikasvulle tai muille säästämistä/sijoittamista jossakin muodossa, joku saattaa siitä ottaa oppia. Minulle ei ole sitä opetettu mutta koen nyt 39v iässä ehtiväni hyvin säästellä rauhassa ja opettaa muillekin. Ja lisävinkkinä vastustakaa internetin mukanaan tuomaa lyhytjänteistä ja katkeavaa ajattelua, jotta päätökset mitä ikinä teettekin ovat parempia. Kaikille entistä parempaa virheistä (omien ja toisten tekemien) oppimisen vuotta! Nauttikaa itsestänne ja läheisistänne ja tehkää hyviä (sijoitus)päätöksiä!
Eläminen ei ole koskaan sijoitusvirhe. Itse pistin nuorempana suurimmaksi osaksi rahat matkusteluun, kokemuksiin ja ihan puhtaaseen huvitteluun ja rällästykseen. Useamman kerran esim. kiertänyt maapallon (melko ekologisesti kylläkin, mielensäpahoittajille huomioksi) ja en vaihtaisi kokemuksiani mihinkään turvallisen säästämisen elämään tulevaa varten. Kuitenkin nyt +40 iässä velattomat asunnot, autot ja osakesalkut, koska osannut myös tasapainottaa, eli järkevällä suhteella saa syödä kakun ja säästää sen😊 Nykyään rummutetaan jo hiukan liikaa säästämisestä ja firetyksen ihannoinnista tullut jo hiukan sairasta, kun tyyliin 35-40v pitäis saada jo pistää jalat pöydälle. Voin nuoremmille vihjata, että tuossa kohtaa on ne ihan parhaat vuodet sitten jo menneet😉
Oma vinkkini on, että hommatkaa mahdollisimman nopeasti se oma asunto ja makselkaa sitä veke rauhallisesti, koska nyky koroilla se on todella parempi vahtoehto, kuin vuokralla asuminen ja jossain kohtaa kun se on maksettu jääkin sitten kivasti ylimääräistä hanskaan. Hyvästä paikasta ostetun asunnon hintakaan eri romahda pörssin tavoin 2v välein. Tärkeimpänä neuvona on eläkää, nauttikaa ja rakastakaa joka hetki.
Hyvää Joulua ja sijoitusvirheetöntä uutta vuotta 2021 kaikille.
Jos saa muutaman satasen kuussa säästöön ja käyttää siitä termiä “vain muutaman satasen” niin pidän tilannetta poikkeuksellisen hyvänä.
Tällä varmaan viitataan minun kertomukseni mainintaan… Kirjoitukseni ei tainnut kaikilla aueta, joten tarkennetaan sitten. Eli nuoruuteni elin hyvin tarkkaa elämää. Koko opiskeluajan olen tehnyt täysipäiväisesti töitä ja samalla suorittanut tutkinnon ihan normaaliajassa. Tämä opiskeluaikainen ja työelämän alkuvuosien tulot sijoitettiin suurelta osin tarkan markan elämän takia. Kun sitten päätin hieman löysätä elämää, saatoin koko kuukausipalkan pistää sileäksi, mutta en koskenut kertyneeseen pesämunaan. Tällöin tämä “muutama satanen kuukaudessa” oli osaltaan niitä pääomatuloja kertyneistä säästöistä.
Näin on, eläminen ei ole mikään virhe, rahoja ei hautaan mukaan saa. Tälläkin palstalla on liikaa niitä tuottoprosenttejansa esille tuovia henkilöitä, en viitsi nyt nimeltä alkaa mainitsemaan. He ketkä esittelevät niitä satumaisia tuottojaan näillä hypelapuilla niin ottakaa nyt huomioon että voi olla asia niinkin että ne rassukat ketkä eivät ole arponeet oikein niitä lottolappujaan niin heille kyllä saattaa käydä hieman huonomminkin. Mutta Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille!
Itselleni näin käy, jos ei ole tarpeeksi vahvaa omaa näkemystä taustalla. Silloin saattaa keskittyä epäolennaiseen asiaan, kuten päivän sisäisen hinnan heiluntaan.
Nykyään pyrin laskemaan tunnuslukujen kautta ennen osakkeen hankintaa / myyntiä potentiaalin niin, että näkemys perustuisi vahvan oloiseen tuntumaan ja laidasta osto on helppoa.
Mun mielestä kaverin sijoitusvinkin huomiotta jättäminen ei ole virhe. Saattaa kaverisuhteet mennä äkkiä, jos yhtiövinkkejä kuuntelee ja ei asiat menekään niinku strömssöössä.
Kokemuksista ja “elämättömyydestä” meuhkaaminen on niin tätä päivää. Ei kukaan kysy Buffetilta, Muskilta tai Gatesilta onko elämä jäänyt elämättä kun on noin paljon hilloa kertynyt Ja esim. Gates lahjoittaa omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen.
Yksi perustanut Microsoftin ja lanseerannut Windowsin ja toinen lennättelee omia sähköautojaan avaruuteen ja polttelee pilveä Joe Roganin kanssa maailman katsotuimmassa podcastissa. Veikkaan ettei tuolta rikkaimpien joukosta löydy järin tylsiä elämäntarinoita. En välttämättä vertaisi suoraan parikymppiseen tavikseen joka työskentelee Kokkolan Siwan kassalla ja harmittelee kun ei laittanut tästä palkkatyöstä kaikkea säästöön vaan käytti sen rellestämiseen. On totta että jotkut varmasti reissaa tai ostaa muotilaukkuja koska niin “kuuluu” tehdä, mutta jos on oikeasti halunnut nuorena tehdä hölmöilyjä niin ei sitä kannata katua koska voi hyvin olla ettei vanhempana enää halua/jaksa tehdä mitään mistä saa samanlaisia adrenaliini kiksejä.
Kyllä se elämä voi oikeasti jäädä elämättä jos odottaa aina sitä “oikeaa” hetkeä. Varsinkin Suomessa jos pysyy lain kaidalla tiellä niin on hankala pilata elämää niin ettei sitä voisi myöhemmin viisastua.
Edit. Löytyy kyllä kasa asioita joita olisi sillon aikanaan tehnyt toisin, mutta nyt kun viimeisistä hölmöilyistä aikaa se 10v niin en kyllä jaksa katua yhtään mitään. Läiskinyt korttia Vegasissa ja Macaolla, betsaillut jockey hevosia Aasiassa pelkästään hienojen nimien perusteella, ostanut timantteja naiselle josta erosin 6kk päästä, ostanut kahdet liput NHL:n konferenssifinaaleihin koska huomasin että ekat paikat oli jossain piippuhyllynpiippuhyllyllä ja lahjoitin ne jollekkin Chicagon kadun miehelle, ryypännyt jatkolennon ohitse ja maksanut maltaita jatkolennosta, laattaillut jossain kalastusaluksella kun venähti yö aamuun kun oli aikainen matka kannella…
Lieventävänä asianhaarana tuon esiin, että jos nuorempana jää ryyppääminen ja matkustelu tekemättä, niin ehtiihän sitä vanhempanakin. Ikä on loppupeleissä numero, niin kauan kuin terveyttä piisaa. Ihmiset tykkää myös erilaisista asioista, pääasia että löytää oman jutun. Tulihan sitä dokailtua nuorena mutta nousuhumalaa lukuunottamatta en itse kaipaa sitä touhua. Jos olisi ollut raivoraitis, mikään ei estäisi tarttua pulloon nytkään ja kokeilla miltä se tuntuu.
Koronakeväänä tuli kevennettyä Reveniota turhan suurella osuudella kun halusin käteisvarantoa varmuuden vuoksi. Ei olisi kannattanut.
Tulee mieleen Soroksen lentävä lause: "Kyse ei ole siitä ettetkö oletko sijoittajana olisi joskus väärässä ja joskus taas oikeassa. Kyse on siitä millaisen tuoton saat silloin kun olet oikeassa ja millaisen tappion kärsit kun olet väärässä. "
Tiedän että tilanne vois olla paljon pahempi, pikavippivelat yms… Mutta en vaan pääse tästä tyhmyyden ja häpeän tunteesta eroon…
Itselläni on ollut myös välillä turhan nuuka suhtautuminen rahaan ja olen elänyt säästäväisesti mutta silti pitänyt mielessä sen, että ikinä et tiedä mitä huominen tuo tullessaan joten rahoja on myös käytetty järkevästi matkusteluun, mieluisiin autoihin ym. Usein kuulen ihmisten haaveilevan että “sitten eläkkeellä ollaan etelässä” mutta mä olen halunnut viettää siellä aikaa jo nyt. Itsellänikin tavoite on käyttää noin puolet säästöön jäävistä rahoista nyt ja noin puolet sijoittaa “pahan päivän varalle”. Mainitsemasi tasapaino on hyvä juttu.
Ja esim. Gates lahjoittaa omaisuuttaan hyväntekeväisyyteen.