Onko muka noin kuten Asikainen mainitsi, että esim. liikearvon poistoon on IFRS:ssa määrätty tuollainen tiukka aikataulu? Eikös se “testata” vaan vuosittain? Eihän edes Suomen kirjanpitolaissa ole noin tiukkaa aikataulua…
Ei sillä, erittäin hyvä käytäntö Smilelta. Voisi ottaa muutama muukin pörssiyhtiö mallia. Jotenkin antaa kirjanpitopuolelta paljon jämptimmän kuvan, kun otetaan löysät pois nopeasti ja kovalla kädellä. Jos “testatessa” liikearvon kuranttiutta pitää jompaan kumpaan suuntaan “tulkita kyseenalaisesti”, niin ehdottomasti näin päin. Yleinen käytäntö tuntuu olevan että puhalletaan vaan palloon lisää ilmaa ja annetaan olla. Vähän luulenkin, että ei ole yks eikä kaks firmaa jotka joutuvat huonolla hetkellä rysäyttämään massiivisia alaskirjauksia aineettomista eristään. Ja nuohan menevät tuloksen ja sitä kautta yhtiön oman pääoman kautta.
Sieltä poistetaan mm. “asiakassuhteita, tuotemerkkejä ja kilpailukieltosopimuksia” ja muuta pilipalia.
Käsittääkseni, tämä on vain oma vaatimaton taloushistorioitsijan näkemys, että tässä on vähän tulkinnanvaraa yhtiöllä ja CFO:lla, miten tehdä. Varmaan maailman harmaimpaan pukuun pukeutuva tilkkari 200 vuoden kokemuksella osaisi sanoa viimeisen sanan.
Goodwill on sit se liikearvo jota testataan vuosittain ja jota ei poistella.
Saatiihan se pakolaiskeskustelu tällekkin foorumille
Itseasiassa jos taloudellisesti ajatellaan, niin jokainen suomeen otettu pakolainen on resurssien epätehokasta käyttöä. Samalla rahalla voitaisin auttaa huomattavasti enemmän, jos apu toimitettaisiin lähemmäs kriisialuetta. Aina kritisoidaan epätasasta tulonjakoa, mutta nythän kehittyneet länsimaat kasvattavat tuloeroja pakolaisperheiden välillä. Parhaimmassa asemmassa olevat pakolaiset saavat eniten apua ja lähelle kriisialueita annettavalle avulle jää se mikä sattuu jäämään. Onko siis oikein, että kriisialueiden parhaimassa asemassa olevat nielee budjetista suurimman osan?
Pakolaiskeskustelussa unohtuu aina se, että resursseista on niukkuutta. Eikö olisi parasta käyttää olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti eikä pyrkiä optimoimaan tietyn pienen joukon hyvinvointia? Pysyvä ratkaisu ei voi olla se, että maailman tiheimmin asutulle aluelle (Eurooppa) otetaan lisää ihmisiä. Varsinkin kun tulevista monen on sanottu olevan korkeasti koulutettu. Kriisialueilta tapahtuu siis jatkuvaa aivovuotoa ja sehän ei voi olla hyväksi alueen tulevaisuudelle. Asutus ja hyvinvointi keskittyy siis entistä enemmän jo sinne, jossa väestö aiheutta jo entuudestaan painetta. Pitkällä tähtäyksellä ainut ratkaisu on pitää maahanmuutto euroopaan kurissa ja keksiä muunlaisia ratkaisuja.
Voisin kuitenkin olettaa, että vuokrafirmat hyötyvät suhteessa eniten pakolaisista. Mitä enemmän saadaan potentiaalisia työtä tekeviä ja vielä sellasia, joiden erityisosaaminen ei ole optimoitu suomalaiseen ympäristöön, niin sen enemmän vuokrafirmoilla on tarjottavia työntekijöitä yksinkertaisiin työtehtäviin. Vuokrafirmathan elää lyhyillä keikkaluontoisilla töillä, jotka eivät vaadi suurtakaan osaamista mm. varastointi, logistiikka ja siivous. Samalla jos tulee yrityksen/johdon mainekuvaa kiillotettua, niin sen parempi
Tiivistetysti, olemme aiemmin todenneet analyysissämme Smilen velattoman käyvän arvon olevan 105 MEUR, joka oli hyvin linjassa alkuperäisen listautumishinnan kanssa (noin 100-110 MEUR). Tätä arvoa olemme käyttäneet Smilestä, kun olemme arvioineet Restamaxin käypää arvoa. Näkemyksemme Smilen käyvästä arvosta ei ole oleellisesti muuttunut IPO:n kautta parantuneen läpinäkyvyyden myötä.
Yksittäisessä tapauksessa emme lähde avaamaan miksi emme ole jossain tietyssä IPO:ssa mukana. Tyypillisin syy miksi emme ole IPO:issa mukana on se, että meitä ei pyydetä mukaan. Tämä on ihan luonnollista, jos esim. pääjärjestäjällä on analyysi omasta takaa. Muita syitä olla osallistumatta listautumisanalyysiin ovat mm. aikataulut (meitä pyydetään välillä liian myöhään mukaan), valuaatio (yhtiön/pääjärjestäjän näkemys valuaatiosta liian korkea), emme usko caseen (koskee etenkin liiketoimintoja joita emme ymmärrä) tai meidän sisäinen resurssipula (jos sektoria seuraavalla analyytikolla on muita projekteja työn alla).
Toisin kuin yleisesti luullaan, meillä on listautumisten suhteen varsin tiukat kriteerit ja aika monta casea sivuutetaan ja jätetään rahaa pöydälle suojellaksemme sijoittajien etuja. Virhearvioita sattuu myös meille, mutta selkeä enemmistö IPO:ista joissa olemme olleet mukana ovat tuottaneet sijoittajille hyvin. Oheisella videolla puhutaan aiheesta tarkemmin Vernerin kanssa (käsitellään mm. meidän palkkiorakennetta ja prosessia miten valitsemme caset mihin lähdetään mukaan). https://www.inderes.fi/fi/videot/milloin-osallistumme-listautumiseen-sij…
Vastaus kysymykseesi siitä, että tarkoittaako Smilestä analyysin tekemättä jättäminen sitä, että kyseessä on huono case? Ei tarkoita, meillä linjana on, että kommentoimme vain niitä caseja mistä meillä on tehty analyysi. Ilman syvällisen analyysin tekoa, emme voi muodostaa kohteesta kokonaisvaltaista käsitystä mikä on ehdoton edellytys kommenttien antamiselle. Näin ollen olemme kommentoineet Smileä vain osana Restamaxia."
“Vai teittekö te raportin, mutta se ei ollut annin kannalta sellainen, että sitä kannattaisi julkaista?”
Tuohon vielä pakko kommentoida sen verran, että meidän asiakkailla ei ole veto-oikeutta meidän analyysien jakeluun tai sisältöön. Meidän tekemistä ohjaa sijoittajien intressit ja sijoittajien saama tuotto. Eli jos olisi hypoteettinen tilanne jossa analyysi näyttää, että yhtiön arvo 10 rahaa ja listautumishinta on 20 rahaa, tulisimme kyllä julkistamaan analyysimme sijoittajien etuja suojellaksemme. Käytännössä näin ei ole koskaan käynyt, koska näin rajut näkemyserot tulevat esiin jo ennen sopimuksen allekirjoitusta. Kannattaa katsoa toiseen kommenttiin linkittämäni video jossa käydään meidän prosessia tarkemmin läpi.
Sijoittajien intresseissä olisi saada myös analyysia kalliisti hinnotelluista listautumisanneista. Taitaa tää teiän valitsema valuaatio-kriteeri perustua siihen, että Inderesin maine säilyy uusien asakkaiden suhteen, kun järjestäen kaikki uudet listautumisanalyysit ovat olleet positiivisia. Toki ihan ymmärrettävä asia, mutta kyllä senkin voi kertoa
Mä sinäänsä ymmärrän. En haluaisi nähdä Inderesiä samanlaisena kuin joku Kauppalehti joka huutelee IPOista “Onpa kallis!!” Tai “Onpa halpa…” ilman kunnon perusteluja ja arvonmääritystä. Tällainen radiohiljaisuus on niin ikään salainen tapa viestiä mielipide ilman että annin järjestäjän lakimiehet tulee perään
Optimitilanteessa olisi toki tehdä analyysit myös niistä caseista jotka eivät meidän mielestä ole houkuttelevia. Tämä on kuitenkin liiketoiminnallisesti todella hankala yhtälö. Tässä on tärkeä muistaa se, että me kommentoidaan yhtiöitä vasta, kun meillä on tehty kunnon laaja analyysi yhtiöstä. Se alkuperäinen karkea valuaatio/casearvio jonka teemme päättäessämme lähdetäänkö yksittäisiin caseihin mukaan vai ei, ei missään nimessä ole riittävän syvä, jotta voisimme luotettavasti seistä sen takana ja tehdä suosituksia sijoittajille. Ylipäänsä mielestäni on todella epäreilua, että jotkut kommentaattorit mediassa tuomitsevat (hyvässä tai pahassa) uusia pörssitulokkaita hyvin pintapuolisen “analyysin” perusteella.
Korostan tässä vielä, että radiohiljaisuutta/analyysin tekemättä jättämisestä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä miksei olla mukana/mitä mieltä ollaan. Esimerkiksi isojen pankkien järjestämissä IPO:issa ollaan todella todella harvoin mukana, koska pankeilla on omat analyysit.
Voitte muuten kertoa Smilen ja Restamaxin kavereille Sauli, kun niitä varmaan joskus tapaatte, että merkintäproggis Nordealla oli pas%#n ikinä.
Säästöpankista ei voinut merkata ja kun meni Nordean tunnareilla sisään, niin piti merkata Nordean arvo-osuustilille ja aika usein piti käydä konttorissa, mitä kauppalehden foorumia lueskelin. Usein kun menet konttoriin, niin kukaan siellä ei tajua mistän mitään ja aina menee joku 2 h, että jotain tapahtuu, kun firman merkinnät pitää lähes poikkeuksetta hoitaa siellä, koska nämä isot pankit ei luota fakseihin, kuten pienemmät järkkärit.
Isot pankit järjestäjinä tekee elämästä vaikeaa piensijoittajille ja jätin tämän vuoksi firmalle merkkaamatta.
Toi suhdanne on noista pahin uhka ja syy miksi jätin tän annin väliin. Analyytikkojen ja ekonomistien ennusteista alkaa näkymään jo suhdanteen heikkeneminen tuleville vuosille rakennusalalla ja Smilella on juuri niitä rakennusalan vuokratyöläisiä palkkalistalla. Ne lentää silloin heti pihalle. Toimari yritti kierrellä pois tosta kysymyksestä, mutta välistä pysty kyl lukemaan että on iso riski tälle tarinalle.
Kysymys liittyi Restamaxin osuuteen Smilen liikevaihdosta ja tämän yhteistyön kehitykseen annin jälkeen. Restamaxin osuus Smilen liikevaihdosta on laskelmiemme mukaan noin 10% (seuraavan 12kk ennusteella). Restamaxin ja Smilen yhteistyö on aina tehty markkinaehtoisesti ja näin ollen tähän suhteeseen ei ole tulossa muutoksia jatkossa. Restamaxin henkilöstötehokkuus on toimialansa paras ja iso kiitos tästä kuuluu myös Smilelle. Kannattaa muistaa, että Restamax tulee annin jälkeen olemaan edelleen Smilen ylivoimaisesti suurin omistaja ja näin ollen yhtiöllä on selkeä intressi Smilen taloudellisesta kehityksestä myös jatkossa.
Suhdanneriski on koko henkilöstövuokrausalan yhtiöille suurimpia riskejä varmastikin. Sen vaikutus yksittäiseen yhtiöön riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä, mistä aloista yhtiön liikevaihto muodostuu.
Käsitykseni mukaan TRL:n aloista rakentaminen on juuri se suhdanneherkin, kun taas teollisuus ja logistiikka selvästi vähemmän. HoReCa on näitä vieläkin vähemmän suhdanneherkkä eikä esim. vaatimaton (ja ajoittain negatiivinen) talouskasvu 2010-luvulla ole hidastanut sen kasvua.
Smile ei avannut antiesitteessään, minkä verran TRL:n liikevaihdosta tulee rakentamisesta, joten tarkkaa arviota siitä, miten rakentaminen vaikutaa yhtiöön on vaikea tehdä.
Oho! Nordea katsoo, ettei edellytykset täyty ja listaamisanti peruutetaan. Mitkä nyt ovat Restamaxin vaihtoehdot, kun Smilestä ei saada rahaa sisään? Melkoista, joskin jotain merkkejä tällaisesta scenariosta oli ilmoilla. Minua ihmetyttää, miksi vain instituutioantia jatkettiin antihinnan alenuksen jälkeen, eikä myös yleisöantia (joka jäi vajaaksi)… Uskoisin, että alemmalla hinnalla merkintöjä olisi tullut lisää. Toki se olisi tarkoittanut myös Restamaxille halvemmalla myymistä.
Kaikenkaikkiaan pakko sanoa, että huonosti hanskattu anti! Nordeasta vai Restamaxista vai molemmista kiinni, tiedä sitten sitä? Olisi pitänyt olla hinnan houkutteleva riskiin nähden, aikaa olisi pitänyt olla alunperinkin enemmän ja Inderesin yhtiöanalyysin teettäminen olisi auttanut ymmärtämään kokonaiskuvaa ja tekemään päätöstä osallistumisesta.
Eihän edes Suomen kirjanpitolaissa ole noin tiukkaa aikataulua…
Tämä on ihan luonnollista, jos esim. pääjärjestäjällä on analyysi omasta takaa. Muita syitä olla osallistumatta listautumisanalyysiin ovat mm. aikataulut (meitä pyydetään välillä liian myöhään mukaan), valuaatio (yhtiön/pääjärjestäjän näkemys valuaatiosta liian korkea), emme usko caseen (koskee etenkin liiketoimintoja joita emme ymmärrä) tai meidän sisäinen resurssipula (jos sektoria seuraavalla analyytikolla on muita projekteja työn alla).
Korostan tässä vielä, että radiohiljaisuutta/analyysin tekemättä jättämisestä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä miksei olla mukana/mitä mieltä ollaan. Esimerkiksi isojen pankkien järjestämissä IPO:issa ollaan todella todella harvoin mukana, koska pankeilla on omat analyysit.