Nyt se on täällä, seurannan aloitus:
Kiehtova bisnes… siis jos onnistuu kaupallisesti. Otin mikroskooppisen koe-erän eilen, ja seuraan tilannetta, vuosien tähtäimellä, toistaiseksi TOSI varovaisesti, 100% tappioonkin varautuen.
Edit: typo
Nyt se on täällä, seurannan aloitus:
Kiehtova bisnes… siis jos onnistuu kaupallisesti. Otin mikroskooppisen koe-erän eilen, ja seuraan tilannetta, vuosien tähtäimellä, toistaiseksi TOSI varovaisesti, 100% tappioonkin varautuen.
Edit: typo
Oikein hyvää huomenta ketjuun,
Solar Foodsin seuranta alkoi aamulla ja linkki meikäläisen kirjoittamaan ja kaikille luettavissa olevaan laajaan analyysiin löytyy alta:
Jännittävä sijoituscase, jossa potentiaalia on vaikka mihin mm. avaruusliiketoimintaa, laajentuminen precision-fermentointiin ja uudet mikrobit, jotka voivat avata yhtiölle täysin uusia tuotealueita tai jopa toimialoja. Rajallisen kokoisella tiimillä saa vaan varoa, ettei homma mene rönsyilyn puolelle.
Kuten arvata saattaa, osakkeen arvonmääritys on erittäin haastavaa ja meidän DCF-skenaariomme osoittavatkin laajaa 2-15 euron haitaria. Selvästi ollaan kyseisen vaihteluvälin yläpäässä ja nykyisen kurssitason oikeuttaminen edellyttäisi lähes härkäskenaarioni kaltaista suoritusta, minkä odottaminen tuntuu ainakin itselleni tässä kehitysvaiheessa hapokkaalta.
Ennustamista vaikeuttaa myös, ettei yhtiöllä ole toistaiseksi taloudellisia tavoitteita johon tukeutua. Syksyn aikana yhtiö on kuitenkin aloittanut uuden strategiaprosessin, johon kuuluu myös taloudellisten tavoitteiden asettaminen. Saa nähdä pääsenkö sovittamaan toimistomme Pöljä-hattua heti, kun yhtiö saa strategiaprosessin maaliin.
Mielestäni yhtiöön kannattaa ehdottomasti tutustua merkittävän potentiaalinsa vuoksi, vaikka päädyimmekin nykytasolla karhuilemaan osakkeessa.
Nyt pitää rientää toimistolle, vastaan päivän mittaan aiempiin viesteihin ja uusiin kysymyksiin, mikäli niitä herää.
jossakin luki “Raudan esiintymismuotoihin perustuen Soleinin hemiraudan pitoisuus on laskennallisesti arvioitu olevan noin 5 %”,
ja taitaa olla “Raudan saantisuositus on miehillä 9 mg/vrk ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 15 mg/vrk. Vaihdevuosien jälkeen naisten raudantarve vähenee miehiä vastaavalle tasolle 9 mg/vrk.”
onko tämä ongelma/miten ratkaista
Tämä oli ainakin Springvestissä yhtiön esittelytekstissä. Tässä koko konteksti:
Tästä ymmärrän, että Soleiini asettuu keskivaiheille, mikä tulee raudan saantiin. Rautaa saa vähemmän kuin lihasta/kalasta, mutta enemmän kuin kasvisruoasta. Toki, jos foorumeilta löytyy paremmin alaa tuntevia, niin mielenkiinnolla kyllä kuulisin tähän kommenttia. Karokin nosti grillissään tämän asian sivulauseessa esiin, eikä Pasi siihen tarttunut millään tavalla.
Yleisestihän ongelmana ihmisillä on ennemminkin raudan puute kuin liikasaanti.
Alla suora kaappaus laajasta raportista. Etenkin EU:ssa, jossa ravinonnon saantia seurataan muuta maailmaa tarkemmin tämä voi rajoittaa Soleinin käyttöä. Käytännössä tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen linjaisi, ettei Soleinia voi hyödyntää tietyissä suuren kulutuksen tuoteapplikaatioissa, koska keskimääräinen ihminen saisi sitä liikaa esim. pastan tai leivän kautta.
Käsittääkseni Soleinin mineraalipitoisuutta voi hieman säätää mukauttamalla mikrobille syötettyä mineraaliliuosta, mutta veikkaan että mikrobin kasvunopeutta priorisoidaan mineraalipitoisuuden edellä. En itse näkisi tätä vielä erityisenä haasteena, ellei asenne rautaa kohtaan muutu ja Soleinin tuoteapplikaatioita rajoiteta selvästi ja Euroopan ohella myös muilla mantereilla.
Solar Foodsin tulevat mikrobithan eivät välttämättä tarvitse yhtä paljon mineraaleja kasvaakseen, minkä seurauksena jokin tuleva mikrobi saatta soveltua kyseisiin korkean kulutuksen tuoteapplikaatioihin paremmin.
Raportissa olit laskenut, että aikuinen ihminen voisi syödä 31 grammaa soleiini, jotta saavuttaa raudan saannin turvallisen ylärajan 40mg. Ilmeisesti tämä laskettu 40mg / (128mg / 100g) = 31,25g. Eikö kuitenkin tulisi ottaa huomioon, että soleiinin koko rautapitoisuus ei irtoa ruoansulatuksen yhteydessä? Vain 50% (biologinen saavutettavuus) 128 milligrammasta on mahdollista imeytyä ja vain alle 5% 128 milligrammasta imeytyy kehoon (biologinen saatavuus). Jos 128 milligrammasta vain 5% imeytyy kehoon, niin saisi Soleiinia syödä 625 grammaa päivässä ennen kuin yläraja on saavutettu.
Olenko vain ymmärtänyt jotain täysin väärin?
onkos niin että kilpailijalla Air Proteinilla ei ole mahdollista rautaongelmaa
Air Protein Inc US20210392920A1
ilmeisesti alhaisempi proteiinipitoisuus on
“4. The method of claim 2, wherein the meat analogue product comprises at least about 10% of the protein product by weight.”
“10. The method of claim 2, wherein the meat analogue product comprises about 5% to about 30% lipid by weight, about 0.5% to about 10% carbohydrate by weight, and/or about 0.5% to about 5% edible fiber by weight.”
miten koostumus, onko hyvä?
onkohan niin, että imeytymättömällä raudalla on joitakin haittavaikutuksia, ripulia…
Air Protein -sivuilla sanotaan, että heillä on
Protein > 85 %
Low in fat/lipids < 5 %
Cholesterol 0
Air Protein contains all 20 amino acids, including the 9 essential amino acids.
ja ADM:n kanssa on strateginen sopimus toukokuussa 2023 sovittu
Mielestäni tulisi ja toivottavasti keskustelu kehittyy siihen suuntaan. En kuitenkaan usko, että EFSA huomioi uuselintarvikeluvituksessa raudan imeytymistä (nopealla googlaamisella en löytänyt tähän vastausta, mutta heille raudan imeytyvyys on konseptina ainakin tiedossa, pitää kysyä yhtiöltä!). Yhtiön omat laskelmat aiemmasta Springvestin antiesitteestä indikoivat, että kyseinen raja olisi selvästi mainitsemaasi 625 grammaa matalampi ja samalla pallokentällä raportin lukujen kanssa, jos olettaa suosituksen proteiinin päivittäisestä saannista olevan 0,8g per kilo kehonpainoa.
Todennäköisesti taustalla on juuri jokin tämän kaltainen tekijä.
Innostuimme @Sara_Antonacci kanssa kuvaamaan ”hieman” pidemmän seurannan aloitus -videon, joka voi tuoda helpotusta tylsään sadepäivään kunhan saadaan video editoitua.
Täällä ketjussa on ollut hyvää keskustelua enkä malttanut olla vastaamatta joihinkin vanhoihin viesteihin, nyt kun pääsee osallistumaan keskusteluun.
USA:n Self GRAS-statuksen myötä tämä reilu viikko sitten.
Juu sähkön hinta on se merkittävin komponentti ja yli puolet tuotantokustannuksesta. Tämä löytyi listalleottoesitteestä:
Kilpailukykyisyys viittaa varmasti myös hintaan, mutta muita tekijöitä ovat nähdäkseni eri applikkaatiot johon se sopii ominaisuuksiltaan, maku ja ravintoprofiili. Kuten sanoit niin hinnan ennustettavuus ja toimitusvarmuus on kaksi selvää etua perinteiseen maatalouteen nähden.
Mainitsemasi hintapariteetti on ehdottomasti tärkeä, jotta tuotetta käytettäisiin laajemmin.
Hyvä viesti, selvästi olet perehtynyt yhtiöön pintaa syvemmälle.
Tästä olen kanssasi samoilla linjoilla ja mielestäni yhtiö voisi avata myös kustannuslaskelmia skenaarioista, jossa se ei itse investoi vetyä valmistavaan elektrolyyseriin ja ostaa vedyn ulkopuolelta.
Pääsin Vehkalan tehtaalla maistamaan kolmea Solein-pohjaista ruokalajia ja teki kyllä minuun vaikutuksen raviolitaikinassa kananmunan korvikkeena ja maitoproteiinin korvikkeena tuorejuustossa. Jälkiruossakaan maku ei erottunut mielestäni erityisesti, mutta Solein-pitoisuus oli muistaakseni melko matala siinä. Pasihan tarjosi Karolle grillissä Solein-sipsejäkin, jotka vaikuttivat ajavan asiaansa.
Solein säilyy huoneenlämmössä listalleottoesitteen mukaan vähintään vuoden, mikä helpottaa koko arvoketjun hallintaa.
Mainio artikkeli @Aili, kiitos siitä
Lienee näin, mutta tässä vaiheessa olen vielä hieman skeptinen tämän ratkaisun tuotantokustannuksesta.
Tähän liittyen hyvä pitää mielessä, että lock upit koskevat kaikkia yli 5 %:n omistusosuuden omaavia tahoja.
Kun katsoo listaa en ole lainkaan ihmeissäni, että osa ulkopuolisista sijoittajista halusi/vaati kyseistä klausuulia tähän, sillä osalla niistä pelikenttä on nimenomaan listaamattomat yhtiöt.
En henkilökohtaisesti usko että Solar Foodsin johto olisi lähiaikoina myyntilaidalla, sillä sijoitusteesi nojaa niin vahvasti luottamukseen johtoa kohtaan. Uskon/toivon että hahmottavat itsekin kuinka keskeisessä roolissa sijoittajien luottamuksesta nauttiminen on.
Tälle katselusuositus. Mielestäni @Karo_Hamalainen sai Pasin hyvin vääntämään eri liiketoimintaan liittyviä asioita rautalangasta, mikä helpottaa osakkeeseen liittyvien lukuisten eri teemojen ymmärtämistä. Soleinin tuotantoprosessin ja taustalla olevan biologian avaamisessa/ kuvailemisessa en pärjää millään Pasille.
Tuo soleiinin korkea rautapitoisuus kuulostaa vähän huolestuttavalta. Ei välttämättä terveydellisessä mielessä kuitenkaan, koska elimistö säätelee raudan imeytymistä tarpeen mukaan. Eli suun kautta otetusta raudasta on melkein mahdotonta saada yliannostusta, ellei käyttäjä tietämättään kärsi esim. raudan kertymäsairaudesta, hemokromatoosista.
Mutta hyväksyykö EFSA tämän uuselintarvikkeeksi sitten tällä rautapitoisuudella ja asetetaanko valmisteelle jonkinlainen maksimipitoisuus (g soleiinia / kg valmista elintarviketta). Tällöin soleiinia voitaisiin verrata johonkin markkinoilla oleviin rautalisä-valmisteisiin. Joka tapauksessa jos rautapitoisuus soleiinissa on oikeasti tuo 5%, niin vähänkään reilummalla käytöllä kyllä vatsavaivat ovat ainakin taattuja.
Ja toinen asia on tuo maku. Kaikki maksaruokia muistaneet tietävät, että rauta maistuu aika vahvasti niissä läpi. Ja soleiinissa paljon selvemmin, kun rautaakin on huomattavasti enemmän. Rajoittaa käyttöä hyvin monissa ruoissa. Vähän niin kuin makeutusaine stevia on lähes hävinnyt elintarvikkeista vahvan sivumakunsa vuoksi.
“Excessive iron can be damaging to the gastrointestinal system. Symptoms of iron toxicity include nausea, vomiting, diarrhea and stomach pain. Over time, iron can accumulate in the organs, and cause fatal damage to the liver or brain.”
sanotaan vaikkapa kauniisti että haasteellinen, ja DSM:n kanssa toimivalla Air Proteinilla ei kaiketi vastaavaa haastetta
Suosittelen hieman isommassa skaalassakin perehtymään alternatiivi proteiinien maailmaan.
Linkin takaa löytyy erittäin kattava “Landscape”-kartoitus, jossa esitellään vaihtoehtoisten proteiinien toimijoita ja niiden jakautumista eri kategorioihin. Solar Foodsille on listattu yhdeksän suorinta kilpailijaa, joista Air Protein on lähimpänä Solar Foodsia.
Muutamaan kirjamerkkiin en vielä ehtinyt vastata.
Lohis vastasikin hyvin ylempänä. Ehkä keskeisempänä haasteena perinteinen ruoantuotanto uhkaa kompastua omaan mahdottomuuteensa, kun tarve proteiinille kasva globaalisti jatkossakin, mutta ruokatuotantoa pitäisi tehostaa samalla kun alkutuotanto kamppailee äärimmäisten sääilmiöiden kanssa ja alkutuotannon päästöjäkin pitäisi laskea. Ruokahuollon turvaaminen ja ruoan alkutuotannon paraneva ennustettavuus ja tuotteen eettisyys ovat nähdäkseni siinä ohella oikein vahvoja argumentteja solumaatalouden kaltaisten ratkaisujen puolesta.
Ajatuspaja RethinkX on ainakin todella härkämäinen solumaatalouden potentiaaliin liittyen. Videossa puhutaan enimmäkseen precision-fermentoinnista, mutta teemat pätevät pääosin myös vetyfermentointiin ja Hydrocow-hanke voi avata pelin precision-fermentoinnin kannalta myös Solar Foodsille. Heidän arvionsa tuotannon hinnan laskusta vaikuttavat toistaiseksi olleen turhan optimistisia, mutta suunta on ollut oikea.
Raaka-ainekustannukset ja fermentorin ylläpitokustannukset ovat todella korkeita. Käytännössä raaka-aineet kuljetetaan pitkienkin matkojen päästä ensin tuotantopaikalle. Prosessi on altis virheille ja kontaminaatioille, jolloin tuotannonmenetyksiä ja tuotantokatkoja syntyy, mikäli ei saada ylläpidettyä riittävän puhtaita olosuhteita.
Mitä yhtiön omiin arvioihin tulee, raaka-ainekustannukset vaikuttavat kyllä omaan silmään melko maltilliselta sähkökustannusten vierellä. Kontaminaatioriskista olet aivan oikeassa ja käsittääkseni sitä tapahtui alkuun yhtiön pilot-laitoksella. Yhtiö on kuitenkin jo ajanut tuotantoaan pilot-laitoksella keskeyttämättä ja ilman kontaminaatiota jopa 14 kuukautta, joten sen hallitsemisessa on nähdäkseni tapahtunut merkittävää edistystä.
Käytännössä tuo lopputuote on siis kuivattua ja jauhettua bakteerimassaa, joka on aivan todella pitkälle prosessoitua. Valmiiksi elintarvikkeeksi se vaatii sitten vielä lisää prosessointia.
Tätä en oikein allekirjoita ja kysymys kääntyy hieman filosofiseksi, mutta miten määrittelet termin prosessoitu? Solein kasvaa perinteisistä tuotteista poiketen bioreaktorissa, mutta käsittääkseni itse kasvuprosessi on varsin luonnollinen. Valmistuksessa on prosessointivaihe, Soleinin kuivatus, mutta kuluttajathan ovat tottuneet kyseiseen vaiheeseen maitojauheen valmistuksessa. Toki myöhemmässä vaiheessa elintarvikkeen valmistukseen voi liittyä prosessointivaiheita lopputuotteen valmistuksen yhteydessä, mutta raaka-aineena Solein ei nähdäkseni ole erityisen prosessoitu. Tuotehan ei sisällä säilöntä- tai lisäaineita, ei ole geenimuokattu, eikä Soleinin kasvattamista tueta hyödyntämällä antibiootteja tai tuholaismyrkkyjä, kaikki tekijöitä, jota prosessoitua ruokaa välttelevä kuluttaja arvostanee. Toki osa kuluttajista voi vierastaa pitkään uudelta kuulostavaa proteiinin lähdettä/tuotantomenetelmää.
Mutta hyväksyykö EFSA tämän uuselintarvikkeeksi sitten tällä rautapitoisuudella ja asetetaanko valmisteelle jonkinlainen maksimipitoisuus (g soleiinia / kg valmista elintarviketta). Tällöin soleiinia voitaisiin verrata johonkin markkinoilla oleviin rautalisä-valmisteisiin. Joka tapauksessa jos rautapitoisuus soleiinissa on oikeasti tuo 5%, niin vähänkään reilummalla käytöllä kyllä vatsavaivat ovat ainakin taattuja.
Ja toinen asia on tuo maku. Kaikki maksaruokia muistaneet tietävät, että rauta maistuu aika vahvasti niissä läpi. Ja soleiinissa paljon selvemmin, kun rautaakin on huomattavasti enemmän. Rajoittaa käyttöä hyvin monissa ruoissa. Vähän niin kuin makeutusaine stevia on lähes hävinnyt elintarvikkeista vahvan sivumakunsa vuoksi.
Oma arvaus on, että rautapitoisuus aiheuttaa joitain rajoitteita pastan kaltaisiin suuren kulutuksen applikaatioihin Euroopassa, muttei sen suurempia haasteita. Hyvä pitää mielessä myös, että Eurooppa on yleisesti innokkain reguloimaan ruoka-aineita ja innovaatioita, minkä seurauksena solumaatalouden kaupallistamismahdollisuudet tulevat todennäköisesti tänne viiveellä.
Itse en ainakaan havainnut raudan makua Solein-pohjaisessa ruoassa enkä raa’assa jauheessa. Jauheessa oli pikemminkin pähkinän ja voin makua.
Solein kasvaa perinteisistä tuotteista poiketen bioreaktorissa, mutta käsittääkseni itse kasvuprosessi on varsin luonnollinen.
Vertaisin tuotetta tuolta osin sieniproteiineihin, kuten Quorniin (brändinimi), jota harva mieltänee teollisessa tankissa tuotetuksi massaksi?
Quorn on päässyt kauppoihin, mutta vuosikymmenten kehityksestä huolimatta se tai muukaan sieniproteiinivalmiste ei ole noussut valtavirtatuotteeksi. Harmi sinänsä. Sienet ovat elintarvikkeissa alikäytetty resurssi niiden ilmastojälkeen verrattuna.
Nämä ”prosessoitu tuote” ja pohdinnat onko jokin luonnollista vai ei ovat täysin irrelevantteja eivätkä kerro elintarvikkeen terveellisyydestä yhtään mitään.
Tarjolla noin tunnin mittaista seurannan aloitus-haastista, joka kuvailtiin @Thomas_Westerholm:in kanssa viime viikon lopulla!
Aika: 16.09.2024 klo 18.16 Varhaisesta kehitysvaiheestaan huolimatta Solar Foods on globaalisti johtavassa asemassa ripeästi kasvavalla ja muotoaan hakevalla toimialalla. Yhtiön keihäänkärki, Solein, on ravintorikas yksisoluproteiini, jonka...