Solar Foods Oyj - globaalin proteiinituotannon uudistaja

Suomalainen proteiinituotannon uudistaja Solar Foods Oyj suunnittelee listautumista ja osakkeiden hakemista kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle First North -kasvumarkkinalle.

Solar Foods lyhyesti

Solar Foods on vuonna 2017 perustettu kestävän proteiinituotannon globaali edelläkävijä, joka ratkoo maailmanlaajuista ruoantuotannon ongelmaa tarjoamalla täysin uuden vaihtoehdon nykyisille eläin- ja kasviproteiineille.

Solar Foodsin ensimmäinen tuote on luonnossa esiintyvä yksisoluproteiini Solein, jota voidaan käyttää korkean proteiinipitoisuuden elintarvikeraaka-aineena. Soleinin tuotanto parantaa pitkällä aikavälillä proteiinin maailmanlaajuista saatavuutta sekä lisää elintarvikeraaka-aineiden hinta- ja laatuvakautta kytkemällä ruoantuotannon irti maataloudesta.
¨
Yhtiösivu löytyy täältä eli pistäkää seurantaa :slight_smile: Solar Foods - Inderes

Vernerin haastattelu löytyy täältä :star_struck: :video_camera::

Aiheet kellotettuna:

00:00 Pasi Vainikka

00:53 Mitä ongelmaa Solar Foods ratkaisee maailmassa?

02:20 Liiketoiminta konkreettisesti

03:38 Mikrobit

04:50 Asiakaskunta

06:08 Liiketoiminnan vaihe

09:00 Myynti

10:05 Kilpailu

11:20 Kustannus

12:50 Kohdemarkkina

15:00 Strategia

15:55 Oma tuotanto vai lisensointi

17:08 Taloudelliset tavoitteet

18:25 Rahoitustilanne

20:40 Omistajapohja

71 tykkäystä

Tässä vielä tiedotustilaisuus mikä alkaa 21.8.2024 kello 10.00 Tiedotustilaisuus

10 tykkäystä

Kun kuulin yhtiöstä, ensimmäinen ajatus joka tuli mieleen oli että miksi tällainen yhtiö on tarpeellinen? Jos ihmiskunta ajautuu tilanteeseen, että proteiinia pitää valmistaa laboratorioissa viljelysmaiden sijasta, me olemme tuhon omia. Onko tavoitteena auttaa alueita joilla ei ole omia viljelysmaita? Aavikoituvat alueet ovat tällaisia, mutta yhdistelmä aavikoitumista ja huonoja kulkuyhteyksiä tarkoittaa ettei aluetta enää asuteta.

Elintarvikeala on äärimmäisen kilpailtu. Elintarvikejalostajat voivat vaihtaa proteeiinilähteensä toiseen, kun elintarvikkeiden hinnat muuttuvat. Toimitusjohtaja sanoi että yhtiön tavoitteena on saavuttaa kustannuspariteetti muihin proteiinilähteisiin verrattuna. Jos etua ei saada hinnassa, se pitää saada kertaluontoisena investointikustannuksissa. Edelleen mietin miksi tähän lähdettäisiin.

edit:
Kuuntelen tuota tiedotustilaisuutta. Mainittu ainakin “total addressable market”, “winner takes all” ja “tekoäly”. Jees.

11 tykkäystä

Mistähän löytäisi soleiinin aminohappoprofiilin? Firman sivuilta ei ole ainakaan löydy ja tuo on aika ensiarvoisen tärkeä jos yritetään päästä oikeasti korvaamaan maatalouden tuottamia proteiineja. Meillähän on vaikka kuinka kasvisperäisiä proteiineja kuten vehnän gluteiini joka aminohappoprofiilinsa vuoksi ei sovellu millään tavalla ainoaksi proteiinilähteeksi.

23 tykkäystä

Liikevaihto 5K
Tappio lähes -7M
Ei minkäänlaisia taloudellisia tavoitteita, ei liikevaihto tavoitetta ja jatkuva rahantarve.
Tulee olemaan vuosia tappiollinen.
Ei oikeastaan edes markkinoita, ketkä tuotetta ostaa ja mitä siitä tehdään. Ideoita ja veikkauksia toki, mutta ei mtn konkreettista.
Solar Foods kyl aikamoinen startup purkkaviritelmä, joka heiluttaa lukuisia :triangular_flag_on_post: :triangular_flag_on_post: :triangular_flag_on_post:

“käytetään muiden tasetta” juu-u.
Vähän tulee spinnova mieleen sillä erotuksella, että spinnovalla oli joku plääni. (joka sekin epäonnistui)

8 tykkäystä

Tuolta tarkempaa tietoa mm. kassasta ja tehdaiden investoinneista ja muutenkin tästä listautumisesta.

@Yu_Gong, aloituksen linkki yhtiösivulle on ainakin minulle rikki?

5 tykkäystä

Mä korjaan sen :slight_smile: tää on oikea: Solar Foods - Inderes

3 tykkäystä

Hyvähyvä, joukkorahoitukseen osallistuneille on nyt exit-mahdollisuus. Injeqillä sama jäi piippuun ja lopun tiedämmekin.

Ison skaalan tuotannossa Yhtiö arvioi, että Soleinin kustannus tulee olemaan kilpailukykyinen minkä tahansa muun proteiinin kanssa.

Yritys voi olla ESG-kultapoju, mutta lopulta tuotteen menekin tärkein tae on hinta ja aamun julkaisusta lainattu pätkä oleellisin.

Jos ymmärrän oikein, on tuotteen hinnasta suurin osa energian hintaa - siis suuren mittakaavan tuotannossa ja sähkön hinta pitää lukita pitkillä soppareilla. Solar Foodsin oman “gigafactoryn” potentiaalisia sijoitusmaita ei siten ole kovin montaa, jollei joku Saudi-Arabia osta itselleen imagorakennusvälinettä futikseen kyllästyttyään.

En tiedä tarkoittaako “kilpailukykyisyys” tuotantokustannuksia vai loppuhintaa esimerkiksi ruokavalmistajan näkökulmasta. Ruokavalmistajalle vakaahintainen proteiinilähde olisi arvokas sinänsä, jos soijan markkinahinta pompsahtaisi alkutuotannon tai rahdin vaikeutumisen myötä. Hedgauskulut laskisivat, mahdollisesti myös pääoman kierto nopeutuu, jos voidaan ostaa tavaraa tuotannon/menekin tahtiin.

EDIT :Laitoin kysymyksen myös tiedotustilaisuuteen. Ymmärsin kustannuksen olevan loppukäyttäjän hinta, eli “cost of use”, Toimarin vastaus oli hieman vaikeatulkintainen, joten älkää ampuko, jos käsitin väärin.

Olen skeptinen yrityksen suunnasta, kunnes ymmärrän paremmin miten tavoiteltuun hintapariteettiin tai edes lähelle päästään. Nyt on kuin Kolumbuksella - visio ja maali tiedossa leikin rahoittajille, mutta miten ja mihin lopulta päädytään, voi olla ihan jotain muuta.

Siltikin - tervetuloa Hesuliin, tänne mahtuu myös aikaisemman vaiheen firmoja pelkkien bondikorvikkeiden joukkoon. (Ja tämän sanottuani viestini liputetaan osinkouskovaisten virtuaalikivityksessä.)

36 tykkäystä

Jos tarvitaan rahaa investointeihin niin miksi ei tullut IPO antia?

Tämä haisee nyt vain Springvestin exitille, perustelut ei nyt oikein toimi.

Mielenkiintoinen firma ja varmasti löytyy jotain kysyntää mutta onko hyvä sijoitus - en osaa sanoa. Seurataan.

14 tykkäystä

Mielenkiintoinen firma ja tuote, mutta sijoituskohteena tulee auttamatta mieleen Oatlyt ja Beyond Meatit sun muut ESG-ruokafirmat, sekä niiden surullinen pörssitaival. Videosta ymmärsin, että tällä hetkellä Solein-valmisteita on markkinoilla vain Singaporessa? Ennen sijoittamista haluaisin ehdottomasti Lyncheillä tuotetta.

4 tykkäystä

Mielestäni keksintönä tämä on aivan mielettömän hieno ja ihmiskunnalle suuri asia. Minusta tuntuu, että tämä on niin iso juttu, että sitä ei moni ymmärrä alkuunkaan.

Ajatelkaapa jos saisitte itse keksiä minkä tahansa asian. Ei kuulosta ollenkaan huonolta, että teenpä ravintorikasta, ei allergisoivaa ravintoa ohuesta ilmasta käytännössä ilman raaka-aineita. Ilman tarvetta viljelysmaalle ja vedelle! Kuulostaa niin utospistiselle, että ei sellaisesta kukaan osaa edes haaveilla.

Yritysmateriaalissa on kerrottu roppakaupalla ongelmia, joita tämä ratkaisee, joten nostan tähän vain muutaman mielestäni keskeisimmän:

  • tuotanto ei ole sidottu paikkaan. Ei ole tarvetta hedelmälliselle maaperälle ja suurelle määrälle vettä. Tuotantoa voisi tehdä esim Afrikassa, jossa on pulaa ruuasta ja viljelykelpoisesta maasta. Mikä muu ratkaisisi ongelman siellä? Vastaavia paikkoja on vaikka kuinka paljon.
  • proteiini on ravinteikasta ja monikäyttöistä eri ruokiin miedon oman makunsa vuoksi, eikä allergisoi. Sopii siis kaikille.

Pitkän aikavälin skenaariossa tuotantokulutkin saadaan niin alas, että kilohinta on kilpailukykyinen soijaproteiinille.

Eli mielestäni erittäin positiiviset pitkän aikavälin ajurit.

Se, onko tämä hyvä sijoituscase, on mielestäni kiinni rahoituksesta. Tähän mennessä tämä on kerännyt nopeasti isoja pääomia, joten ainakin sijoittajien silmissä tässä on jotain ainutlaatuista ja hyvää potentiaalia. Rahaahan tämä tulee tarvitsemaan paljon oman suuren volyymin tuotantolaitoksen rakentamiseen ja kun myyntiä ei vielä ole, niin kassan kestävyys siihen saakka kunnes elintarvikeluvat ja tuotantovolyymit saadaan kohdilleen.

Tällä hetkellä tuotantokustannus on korkea, koska halutaan käyttää vihreää vetyä, jonka yhtiö tuottaa itse elektrolyyserillä vihreällä sähköllä. Tässä tullaankin siihen, minkä itse tekisin toisin start-up -yrityksenä, joka ei vielä tee tulosta:

Nyt tätä markkinoidaan suuresti vihreydellä, kuinka tehdään päästöttömästi ruokaa ja sillä haetaan ilmeisesti esg-rahaa.

Tuotanto tarvitsee vetyä. Onko tällaisen yrityksen ydinliiketoimintaa vedyn valmistaminen? Mielestäni ei ole. Tekisivät aluksi soleiinia ostetulla harmaalla vedyllä, jolloin investointikulut ja tuotantokulut olisivat heti pienemmät. Voihan tätä markkinoida sillä, että soleiinin valmistaminen on mahdollista päästöttömästi vihreällä vedyllä. Ja tehköön asiakkaat sitten omissa lisensoiduissa soleiinitehtaissaan vedyn haluamallaan tavalla tai ostettuna.

Solar Foodsin tehtävänä on ollut todistaa, että Soleiinia voidaan valmistaa vetyfermentoinnilla. Kyllä jokainen ymmärtää miten vetyä voidaan tuottaa, vihreästi, sinisesti tai harmaasti, vaikka Solar Foods ei sitä itse tekisikään ja ymmärtää sitä kautta tuotteen potentiaalin myös vihreällä vedyllä.

Ja mielestäni paras (koska pääomakevein) ratkaisu olisi lisensoida tuotantomenetelmä ruokavalmistajille, jotka rakentaisivat omat tehtaansa.

Minä näen tässä massiivisen ison ja hienon innovaation, jolla ei ole mitään rajaa :smile:. Sitä en osaa ennustaa kuinka hyvin tulevat rahoituskierrokset tulevat onnistumaan ja riittääkö tälle raha break eveniin saakka. Potentiaali on valtava ja onnistuessaan tulee olemaan maailmaa mullistava asia.

Riskiä tässä kuitenkin on, ja panokset sen mukaisesti. Omistan, riskin mukaisesti.

31 tykkäystä

Mielenkiintoinen firma tuotteensa osalta, mutta juuri nämä puuttuvat askeleet kohti tuottavuutta arveluttavat.

https://solarfoods.com/science/

Paljon maalaillaan taivaanrantaan asioita, mutta konkreettiset esimerkit missä tuote voisi toimia on täysin sen varassa miten eri ruokien valmistajat pystyvät tai ylipäätään haluavat hyödyntää tätä proteiinia.

Ensimmäinen erä ilmeisesti menossa kuluttajille ja kiinnostaisi kuulla käyttäjien kokemuksia onko tuote aidosti kilpailukykyinen: New Solein-powered products launched in Singapore - Solar Foods

Väistämättä tulee mieleen samat ongelmat mitä oatly yms muilla elintarvikkeilla on ollut, kuten muut forumin kävijät jo mainitsivat. Vaikka idea on hyvä on jalkauttaminen vaikeaa, markkinoiden löytämisessä haasteita ja positiivisen kassavirran saavuttaminen on etäinen maali. Yleensä näissä firmoissa ei yksi tai kaksi rahoituskierrosta riitä vaan tappiota tullaan tekemään vuosia, joka näkyy osakkeen arvostus trendissä negatiivisesti.

Positiivisena asiana näkisin että mikäli nuo japanilaisen firman tekemät tuotteet saavuttavat suosiota on markkinointi helpompaa jatkossa ja uusien tuotteiden kehittämiselle löytyy varmasti kiinnostusta myös muualta.

1 tykkäys

Oatly tai Beyond Meat eivät mene oikein samaan laariin Solar Foodsin kanssa. Ne ovat elintarvikealalla, mutta siihen ne yhteläisyydet jäävätkin. Kyseiset yritykset valmistavat lihattomia ja/tai maidottomia tuotteita muiden tuottamista (“vanhanaikaisista”) raaka-aineista. Esim. kaurasta tai soijasta. Solar Foods on tuonut markkinoille uudella ja ilmastoystävällisemmällä tavalla tuotetun proteiinin. Oatlylla tai Beyond Meatillä on lukemattomia kilpailijoita. Solar Foodsilla on yksi, eikä sekään oikein ole samalla pelikentällä.

Toki tässä on vielä vähän tuotannon kustannusten kanssa haasteita, mutta ei niiden selättäminen ole mitenkään mahdotonta. Pelkään hieman sitä, että joku ostaa tämän pois pörssistä ennen kuin homma pääsee kunnolla vauhtiin.

Salkustani tätä löytyy jo vähän ja nyt kun kaupankäynti alkaa, niin tulen todennäköisesti ostamaan lisää. Varsinkin, jos hinta kyykkää.

15 tykkäystä

Olen aika varma, että 100 vuoden päästä silloiset ihmiset ihmettelevät, että miksi historiassa on tuhlattu niin iso maailman pinta-alasta viljelyyn ja karjatalouteen, ja että miksi ihmiskunta on maataloudellaan saastuttanut maapallon vesistöjä ja ilmastoa sekä tuhonnut monimuotoisuutta. Se voi vielä kuulua utopistiselta ajatukselta, että ruoka tuotetaan laboratoriossa ja proteiinia saadaan ilmasta, mutta kestävä kehitys väistämättä vie tähän suuntaan.

Se on täysin eri asia onko Solar Foods tässä se voittaja ja ollaanko oikeassa hetkessä, mutta ainakin itse suurella mielenkiinnolla seuraan yhtiön kehittymistä ja ehkä jonkinlaisen panostuksen olen valmis sijoittamaankin osta ja unohda -strategialla. Katsokoon sitten jälkipolvet, että oliko ajatukseni oikeassa.

40 tykkäystä

Nostat esiin hyviä pointteja. Tarkistin että World Bankin tilaston mukaan vuonna 2021 maapallon pinta-alasta 36,8 % oli maatalouden käytössä. Lukema on kasvanut noin yhden prosenttiyksikön 60-luvulta lähtien. Kun samalla väestön määrä on kasvanut 3 miljardista 8 miljardiin, tämän on täytynyt olla seurausta maatalouden tuottavuuden kasvusta. Näillä on biologiasta tunnettu kausaalinen yhteys: parempi ravintotilanne johtaa ceteris paribus populaation kasvuun.

Maatalouden suhteen ollaan oltu huolissaan joidenkin alueiden, kuten lajirikkaiden sademetsien ja koralliriuttojen kohtalosta.

Sitä en osaa sanoa miksi ilmasta ruuan tuottaminen olisi ihmeellistä. Kasvit kasvaessaan sitovat ilman hiilidioksidia auringonvalon ja veden avulla. Hiili on kasvien massan lähde. Olen kuullut että on olemassa myös modifioituja mikrobeja jotka pystyvät esim. hajottamaan muovia tai käyttämään ravintolähteenä metaania, joka on myös kasvihuonekaasu. Solar Foods korvaa voimanlähteenä toimivan luonnollisen auringonvalon ihmisen tuottamalla sähköllä. Siksi kysyinkin että onko tällainen tapa tuottaa ravintoa todella tarpeellinen verrattuna esimerkiksi kasviproteiinin valmistamiseen perinteisin menetelmin.

9 tykkäystä

Ei oikein selvinnyt toimarin haastattelussa, että miten tällä meinataan tehdä rahaa. Ratkaisu on teknisesti hieno, mutta mikä olikaan se asiakasongelma mitä tässä ratkaistaan? Ilmastonmuutoksen hidastamisesta ei ainakaan toistaiseksi voi jakaa osinkoja.

Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.

Maulla? Jos tuote on jonkinlainen proteiinin MSG, niin kyllä se varmasti menee kaupaksi korkeampaan kilohintaan, mutta uskon tähän vasta sitten kun Inderesin analyytikko pääsee maistamaan tuotetta ja toteaa sen addiktoivaksi.

Erikoisruokavalioilla? Sairaalaruualla? Varmaan joku tällainen niche voisi olla mahdollista löytää, mutta näkyvyys tämän suhteen on tällä hetkellä huonoa.

Tekninen listautuminen tarkoittaa, ettei sijoittajilta edes haluta minkäänlaista kasvurahoitusta, joten tässä näytetään nyt petaavan ensimmäisen päivän kurssiromahdusta ja Hesulin listautumismarkkinoiden jäädyttämistä taas pariksi vuodeksi eteenpäin, kun muut listautumisehdokkaat säikähtävät uuden listautujan negatiivista kohtelua :man_facepalming:

30 tykkäystä

Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.

Kyllä toimari haastiksessa ihan selvästi sanoi, että hinnalla pyritään voittamaan kilpailu https://youtu.be/zsKo4d4wo8c?si=0TE6MNHYTI_sY3EW&t=680. Kieltämättä antamasi esimerkit kuulostaa hankalilta voittaa. Ne ei tosin ole suoria kilpailijoita vaan tarkoitus oli myydä tuotetta jatkojalostettavaksi. Se ei tietysty muuta sitä, että kilpailu vaihtoehtojen kanssa on sielläkin kovaa jos pelkällä hinnalla mennään.

Ilmastonmuutoksen hidastamisesta ei ainakaan toistaiseksi voi jakaa osinkoja.

Ei. Sen voimin luultavasti voi kuitenkin myydä enemmän jäätelöä, joka jatkojalosteena jostain syystä nostettiin haastattelussa esiin useaan otteeseen.

4 tykkäystä

Tässäpä se asian pihvi. Tai vegenakki, jos ollaan modernisti kasvipohjaisuuden airuita.

Solar Foodsin merkittävin toivo olisi päästä osallisiksi samanlaisista päästökaupan tulovirroista joista erityisesti Tesla on nauttinut vakiintuneempien autovalmistajien kustannuksella. Maatalous vastaa EU alueella 10-15% CO2-päästöistä.

Maatalous ei toistaiseksi ole EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS, Emission Trading System) piirissä ja kuten Eka yllä totesi, kaikki elintarvikkeiden hintaan liittyvät korotuspaineet ovat poliitikoille kauhistus. Tuoreen LULUCF:n (maakäytön muutokset) vaikutuksista päästökauppaan minulla ei ole käsitystä, liekö EU:lla itselläkään.

Toimarin kannattaa siltikin palkata lobbareita ja tarpeeksi suurimittaisten EU-rahoitteisten projektisuunnitelmien laatijoita. Solar Foods on juuri sellainen vihreän siirtymän keulakoriste, jonka siivelle poliittiset toimijat haluavat päästä PR-pisteitä keräämään.

13 tykkäystä

Kaupasta saa porsaan kassleria 8,5 € kilo ja tummaa soijarouhetta 1,6 € kilo. Kilpaillaanko näiden kanssa hinnalla? Voitetaanko hintakilpailussa Ranskan (ja tulevaisuudessa Ukrainan) EU-tuettu maatalous? Kaikilla maailman valtioilla on poliittiset insentiivit pitää ruuan hinta mahdollisimman matalalla, joten nämä tuet eivät tule ikinä katoamaan.

Kasslerissa on noin 30% proteiinia, soijassa on noin 15% proteiinia. Soleiinissa on 60% proteiinia. Kassleri ja soija vaatii tilaa ja resursseja huomattavasti enemmän kuin soleiinin tuotanto. Tällä hetkellä soleiinin kilohinta on korkea, mutta tavoite tuotantokustannusten osalta oli muistaakseni jossain 6-7 € tuntumassa per kilo.

Soleiini on yksi mahdollinen proteiinin lähde elintarvikkeiden valmistajille. Kyseessä ei ole lihan korvike, vaan raaka-aina heille, jotka valmistavat lihan korviketta.

Aistin vahvaa muutosvastaisuutta kommenteissasi. :smiley:

25 tykkäystä

Tällaisena radikaalina liberaalina en tunnista itseäni muutosvastaisten joukossa. Olen myös aiemmin sijoittanut proteiinijäätelöitä valmistavaan osakkeeseenkin ja tehnyt sillä rahaa, joten jonkinlaista kosketuspintaa tähän aiheeseen löytyy sitäkin kautta.

Se oli muuten yhtiö itse joka päätti ottaa viestinnän kulmaksi lihan korvaamisen ja ilmastonmuutoksen estämisen maatalouden hiilidioksidipäästöjä ehkäisemällä. Tilavaade ja resurssit eivät oikeastaan itsessään ole sijoittajalle millään tavalla oleellisia vaan ainoastaa lopputuotteen hinta, ominaisuudet ja koostumus.

Erinäisiin maitopohjaisiin tuotteisiin tämä voisi hyvinkin toimia, mikäli hinta saadaan kohdalleen. Esimerkiksi Creme Bonjourissa äskettäin kerma korvattiin halvemmalla piimällä, joten selvästikin valmistajilla on halua tehdä erilaisia kokeiluja tuotteittensa osalta. Ehkä todennäköisempi lopputulos ruokavallankumouksen sijaan tosiaan on juuri joku meijeriraaka-aineniche tyyliin proteiinijäätelöt, mihin sitä halpaa soleiinia voisi laittaa. Ensiksi se hinta pitää tosin saada riittävän alas, jotta halpuuttamalla pystytään ylipäätään kilpailemaan. Tämä oletettavasti vaatii merkittävästi lisärahoitusta ja investointeja, jotta päästään riittävän suureen tuotantoskaalaan.

18 tykkäystä