Uiskentelin tänää alotuspositiostani pois pienellä turskalla. Komponenttipula on pahentunut joka viikko ja oikeastaan suorastaan kiihtynyt. Haastattelussa huolestuin oikeastaan siitä että “erikoisraudan toimitukset töppäsi kokonaan”. Olen itse havainnut tietynlaista dominoefektiä missä yhden tuotteen “töppääminen” johtaa seuraavan tuotteen töppäämiseen hyvin nopeasti. Suurempi murhe tässä oli oikeastaan, se että IT-osaajakilpailu tuo kulupainetta ja hankaloittaa rekryä. Tällä hetkellä ei vain yksinkertaisesti ole pätevää työvoimaa euroopassa ja osaaville luvataan puoli valtakuntaa. Seurailen vierestä Q4 tulokseen asti 
Täh? Teknologianörttinä ainakin olen itse ihan lompakossani tuntenut komponenttipulan vaikutuksen jo pitkän aikaa ennen 2020 kesää.
Edit: kts. PS5 julkaisu ja sitä ennakoineet spekuloinnit. esim.
Käsitin, että Solteqilla oli 2 toimitusta, joihin tarvittiin normaalia poikkeavaa rautaa. Näissä olettivat saavansa raudan, mutta Q3:lla toimittaja ilmoitti, että toimitus siirtyy 22Q1:lle.
Tästä syytä eivät ole voineet viedä näitä projekteja loppuun ja laskuttaa niistä.
Edit Näiden kahden projektin yhteenlaskettu arvo taisi olla n. 5 M€
He eivät käytä tuota poikkeavaa rautaa muissa toimituksissa
Vaikea uskoa, että Olli Väätäinen valehtelee, koska totuus noista raudoista tulisi jossain vaiheessa esiin. Riippuen kuinka projektien maksamisesta on sovittu, on noiden toimitusten siirtymisellä voinut olla selvä vaikutus Q3-tulokseen
20 tykkäystä
En hitossa väitä, että Olli Väätäinen valehtelisi. Kunhan totesin, ettei mennyt mielestäni tiedotus ihan putkeen.
Minun mielestäni riskejä olisi voinut päivittää tahi ylipäänsä mutustella julkisesti (potentiaalisen) komponenttipulan vaikutusta yrityksen toimintaan. Saattaapi olla, että on mennyt vain itseltä ohi jos tällaista keskustelunavausta on Solteqilta ollut.
3 tykkäystä
Kommentoisin vielä tähän, että on aivan sama mitä projektien maksamisesta on sovittu. Jos tuotteita ei ole toimitettu, niin ei niistä kerry liikevaihtoa, vaikka olisi kaikki jo laskutettu ja maksettukin. Toki osatulouttaminen mahdollista, mutta jos ei laitteita ole toimitettu, niin tokkopa valmusaste on kovin korkea. Jollei osatulouteta, niin liikevaihto ja kate kirjautuu vasta toimituksen yhteydessä. Ja jos “toimitus” pitää sisällään myös testaukset ja koulutukset tms, niin vasta niiden jälkeen tuloutus, siihen asti ovat vaihto-omaisuudessa. (jos siis ei osatulouteta) (Saa liputtaa, ei liity yhtiöön)
Lähestyin Q3 videon katsomista katsomalla muistinvirkisttkseksi Q2 videon pohjalle. Niinkuin jo aiemmin kommentoitiinkin niin komponenttipulasta ei mainittu sanaakaan. Onhan se toki mahdollista, että silläkään hetkellä ei ollut vielä pienintäkään vihjettä komponenttipulan vaikutuksista Solteqiin. Q2 video on muuten kuvattu samanapäivänä, kun tj myi osakkeitaan.
Otan hieman konsensuksesta eriävää linjaa liittyen Väätäisen suoritukseen viestinnällisesti. Ensin todettava, että tottakai tj saa myydä osakkeitaan ja myyntimahdollisuuksia on vain harvoin. Osari julkistuksen jälkeen saa myydä, joten ajankohta oli sen puolesta luonnollinen. Mutta ei se hyvälle näytä, mitä tapahtui juuri ennen ja ilmeisesti heti jälkeen myyntien:
- Q2 haastattelussa (12.8.2021 eli puolessa välissä Q3:sta) Väätäinen ei lainkaan jarruttele hehkutuksia. Joni kysyy, onko mitään kertaluonteista, mikä selittäisi myynnin nousua ja onko noussut myynti kestävällä tasolla. Väätäinen vastaa, että ei ole mitään kertaluonteista vaan nousu on jatkumoa.
- Kurssi nousi tämän Q2 osarin ja haastattelun jälkeen ATH-lukemiin, jossa Väätäinen myi ison potin osakkeita. Reilua todeta, että iso potti vielä jäikin.
- No, tämän lausunnon jälkeen Q3:sella Digitalin myynti tippuu QOQ 2,3 miljonnalla eurolla eli noin 20 prosenttia. Softwaren myyntituotot taas tippuivat myös n. 20% eli n. 1,3 miljoonalla eurolla. Jatkuvat tuotot ohjelmistoista pysyivät lähes flättinä, mutta pieni nousu siellä. Osakkeen omistajana tietenkin tuntuisi reilulta, että voitaisiin tiedottaa, jos tapahtuu jotain näin poikkeuksellista “mitä ei ole ikinä tapahtunut” ja vaikuttaa koko tämän vuoden tulokseen näin merkittävästi. Kyllähän sellaisestakin tiedotteesta kurssi kyykkäisi ei sen puoleen, mutta tasapuolisempaa se olisi omistajien kannalta. Eikä tarvitsisi foliohattuilla.
No nythän ei tiedetä, milloin tieto näistä isojen tilausten siirrosta tuli. Mutta jos se olisi tullut pian Väätäisen ostojen jälkeen ja jos siitä olisi tiedotettu niin se vasta pahalta olisi näyttänytkin, kun tj juuri myynyt lähes miljoonalla osakkeitaan ATH lukemiin.
Sitäkin mietin, että miten tämä menee kirjanpidollisesti, että onko näiden tilausten suoritteet kokonaisuudessaan vasta ensi vuoden puolella ja siten myös liikevaihto, vai onko osa tilausten liikevaihdosta jo kirjattu.
Mutta mukavalle miehelle Väätäinen vaikuttaa ja selitykset uppoavat osin minuunkin. Kvartaalien välistä vaihtelua Väätäinen liputtaa myös Q2 haastattelussa. Harkitsen kyllä potin pienentämistä, mutta tämän päivän hinta tuntuu kyllä ylireagoinnilta, joten yritän malttaa vielä nukkua ainakin viikonlopun yli. Odotukset taisivat olla itsellä hieman liian korkealla ja it-alan osaajapula ja palkkainflaatio huolettavat komponenttien lisäksi. Riskitaso tuntuu nyt korkeammalta kuin vielä kevään ja kesän aikana.
35 tykkäystä
Uusi tavoitehinta 6 euroa ja OSTA.
Raporttia saadaan varmaan odottaa aamuun.
Nordea oli suurin nettomyyjä yli 150 000 osakkeella, olikos edellisellä TJ myyntejä Nordean kautta?
Ehkä uusi tavoitehinta saa kurssin rauhoittumaan jos Nordean myyntipaine hellittää?
24 tykkäystä
Evli OSTA 6.80€
Evlin suositus heijastelee mielestäni järkevästi kuitenkin suhteellisen vähäisiä ennustemuutoksia, sekä tilapäisesti kohonnutta epävarmuutta.
Pieni ylimääräinen pysäkki, mutta ihan ollaan oikeilla raiteilla edelleen Solteq-junan kanssa.
21 tykkäystä
Minä miettisin sitäkin, että mikä voi olla näiden siirtyneiden tilausta arvo ja onko se nyt ihan oikeasti niin merkittävä, että selittää koko tuloksen. Kyseessä on kuitenkin “vain” yhden liiketoiminnan kahdesta kaupasta. Ongelma on että emme tiedä. Jonkun pienen toimijan kassajärjestelmän uusimisen kustannus on ehkä muutamia kymmeniätuhansia euroja ja isoimmilla tietenkin satojatuhansia ja ei kai miljoonakaan mahdotonta ole. Jos minä saisin päättää, niin aina kun yritys selittelee tämän tyyppisillä asioilla tulostaan, niin sen pitäisi myös kertoa euromäärä. Nyt on ihan veteen piirretty viiva, että mitä kerrotaan. Siinä jätetään kohtuuttoman iso tulkintamahdollisuus markkinoille, että miten oleellinen asia tuo on kerrottavaksi.
Kannattaa myös huomioida, että tuon kaupan arvon tietää useat ihmiset, jotka eivät ole edes Solteqin sisäpiirissä esim kassajärjestelmää hankkineiden firmojen henkilöstö, joilla olisi tämän pohjalta markkinoita parempi tieto. Ja sitten tietenkin myös ne sisäpiiriläiset voivat mennä sen taakse, että asiasta on kerrottu myydessään ja ostaessaan itse osakkeitaan julkkarin jälkeen.
3 tykkäystä
Koko Solteqin H2 liikevaihtoennuste on Inderesillä 14,9 + 18,8 = 33,7 miljoonaa eli ilman noiden siirtymistä se olisi ollut 10-15% parempi.
Kuuluu jaksottaa sille kaudelle jolla toimitukset ja työ tehdään. Kassavirtaan ennakkomaksut voi vaikuttaa mutta tulokseen vasta sitä mukaa kun työ tehdään.
1 tykkäys
Katsomalla eilinen haasttatelu tai lukemalla vähän viestejä tästä ketjusta tämäkin selviäisi. On kerrottu selvästi haastattelussa. Toinen tilaus oli n. 2Meuroa, ja toinen hiukan isompi. Vaikutus siis 4-5Meuron luokkaa.
21 tykkäystä
Ei summia tässä ketjussa ollut mainittu, mutta pitää paikkansa että haastattelua en ollut nähnyt. Oletin että olisi mainittu jos se olisi kerrottu, mutta my bad
2 tykkäystä
Mielenkiintoista, että 2022 EPS-ennuste tippui noinkin paljon (0,40 → 0,30) olettaen, että sinne kuitenkin siirrettiin näiden kahden viivästyneen tilauksen tulosvaikutus. En tiedä niiden todellista vaikutusta, mutta jos se olisi vaikka 0,02€/osake, niin edelliseen päivitykseen verrattuna ensi vuoden “vertailukelpoinen” tuloskasvuodotus olisikin nyt 0,30-0,02 vs. tämän vuoden 0,24+0,02 eli enää 0,02. Edellisessä päivityksessä ennusteet olivat 0,40 (2022) ja 0,32 (2021) eli näin laskemalla aika rankkoja EPS-muutoksia. Kuitenkin päivityksen perusteella “Komponenttipulan pitäisi yhtiön kommenttien mukaan kuitenkin koskea vain kahta suurempaa (2 MEUR+ 2 MEUR) toimitusta” ja “Arvioimme työntekijöiden vaihtuvuuden hieman helpottavan loppuvuoden jälkeen” eli mihin perustuu näin rankka korjaus?
14 tykkäystä
Vastaus löytynee tästä Inderesin raportin lainauksesta
“Odotettua heikomman Q3-raportin ja kovana jatkuvan osaajakilpailun myötä laskimme lähivuosien tulosennusteita noin 10-20 %.”
Koska heikon Q3:n osin selittää noiden yhteensä 4-5 M€ toimitusten viivästymiset, lienee syy rankalle tavoitehinnan ja EPS-kasvun korjaukselle osaajapula/-kilpailu.
Osaaajien rekrytoinnin vaikeutumisen lisäksi osaajien kova kysyntä nostaa jo palkattujen osaajien palkkakustannuksia.
Tämä voi tarkoittaa sitä, että henkilöstömäärän kasvu ei ole ehkä sama, mitä on oletettu, palkkakulujen kasvaessa. Toki tämä koskee kaikkia IT-firmoja
Solteqin vahvuus voi olla mahdollinen tuoteliiketoiminnan kasvu
2 tykkäystä
Tuo on varmaan se pääsyy, mutta tässä tehtiin todellisuudessa vielä suurempi lasku 2022-ennusteeseen eli ehkä siellä on muutakin epäilystä taustalla. Edelliseen päivitykseen verrattuna ja nuo pari tilausta huomioon ottaen 2022-ennuste laski n. 30% (0,40 → 0,30-0,02), 2022-tuloskasvusta hävisi siis n. 75%.
3 tykkäystä
Omasta mielestäni tavoitehintaa ja EPS-kasvua laskettiin ihmeen rajusti melko spekulatiivisista syistä, mutta muita syitä en Inderesin päätökseen löytänyt kuin mainitsemani.
Solteqin osavuosikatsauksen mukaan kysyntä jatkuu hyvänä ja skaalautuvuuden kannalta keskeinen Recurring Revenue osuus Softwaren liikevaihdosta jatkanee kasvuaan.
Kiinnostava olisi tietää, laskeeko Inderes kautta linjan yhtiöiden arvostusta jos oletuksena on, että arvostukset yleisellä tasolla tulevat lähivuosina laskemaan
Joka tapauksessa, tuo osaajakilpailu pitäsi vaikuttaa vielä selvemmin IT-palveluyrityksiin, joiden kasvu on kiinni suurelta osin henkilöstön määrän kasvattamisesta
21 tykkäystä
hmm, eikös IT-palveluyritysten ole kaikkein helpointa nostaa hintoja, konsulttikeikat on määräaikaisia, lyhyitäkin pätkiä ja kun kysyntä on räjähtänyt niin he voivat nostaa härskisti hintoja kun keikat loppuvat.
Heillä tietysti haasteena pitää väki, moni kuitenkin haluaa jotain pysyvämpää kuin vaihtuvat keikkapaikat.
Olen samaa mieltä että palkkakulujen kasvu ei osu Solteqiin samalla tavalla kuin pelkästään palveluja myyviin yrityksiin, jos softa käy kaupaksi.
Käsittääkseni konsultoinnin hinnat ovat melkolailla kiinteitä (ainakin oman kokemukseni perusteella) ja hintojen nostaminen ei ole aina kovin suoraviivaista. Isot pörssiyritykset pyrkivät päinvastoin tekemään konsulttitalojen kanssa isoja puitesopimuksia, jossa on kiinteät tuntihinnat eri kokemustason ja roolin omaaville tekijöille ja palkkakulujen noston riskin / katteen pienenemisen aiheuttamat kateprosenttien leikkaukset valuvat silloin usein alaspäin IT-palvelutaloille.
Joku tarkemmin Solteqin bisnestä ymmärtävä osannee sanoa kuinka suuri riski palkkakustannusten nousu sitten on juuri Solteqille.
3 tykkäystä
Resurssimyyntiin perustuvien IT-palveluyritysten orgaaninen kasvu tulee mielestäni laskutusasteesta, keskimääräisestä tuntihinnasta sekä henkilöstömäärän kasvattamisesta.
Jos nyt henkilömäärää on haastavaa kasvattaa ja laskutusaste pysyy melko vakiona, yrityksen voi olla vaikea kasvaa pelkästään tuntihintaa nostamalla, ainakaan pitkään.
Asiakkaiden budjetit tulee jossain vaiheessa vastaan.
Solteq Softwaren Recurring Revenue taitaa olla n. 10-15 % koko yrityksen liikevaihdosta ja on kasvamaan päin. Lisäksi jos tuotteet käyvät kaupaksi, saadaan myytyä Solteq Softwaren henkilöresursseja.
Eli Software yksikkö erottaa Solteqin mielestäni puhtaista resurssimyyntiin pohjautuvista IT-palvelufirmoista
2 tykkäystä
Kohtuu kova on ollut kurssilasku Solteqissa.
Itse nään että komponenttipula ei näyttele Solteqin busineksessä oikeastaan juuri minkäänlaista osaa, enemmänkin asiakaspäässä.
Riskejä mutta myös mahdollisuuksia tarjoaa kansainvälistyminen. Näen että Utililies sektorilla voi tulla vielä isoja päänavauksia. Tuskin sinne olisi panostettu niinkin voimallisesti jos ei markkinatutkimusta ja kartoitusta olisi tehty kunnolla.
Väätäinenhän jo aiemmin totesi että esimerkiksi kaupanalan, ravintola ja matkailuun liittyvät toimitukset ovat olleet koronan takia “jäissä”, mutta eivät ole poistuneet mihinkään. Luulisin että näihin liittyvät satsaukset saavat kohta tuulta alleen yhteiskuntien avautumisen jälkeen.
Robotiikka tulee optiona päälle. Kaupan alalla esimerkiksi robotiikkaa on testattu Suomessa sekä k-ryhmän että s-ryhmän päivittäistavarakaupoissa. Lisäksi sairaalaympäristöissä on ollut robotiikkatestailua. Itse näen tämän robotiikan mielenkiintoisena liiketoimintamahdollisuutena tämän muun lisäksi.
5 tykkäystä