Spinnova - Suomalainen ihmekuitu

Tuo infinited fibers näyttää olevan samalla sektorilla, mutta onko sittenkään kilpailija? Hyvä lisä tähän genreen, se on selvä. Tämäkin ponnistaa VTT:n huomasta.

Tekee matskua eri tavalla* kuin Spinnova, vaikka molemmat voivat käyttää myös jätevirtoja hyödykseen. Infinna ottaa esim käytetyn puuvillaisen vaatekappaleen, uittaa sen kylvyissään ja tekee regeneroitua kuitua tai puuvillakuitua. Mielenkiintoista tässä on se, että voivat sekoitekuiduista erottaa puuvillan ja esim elastaani jää rannalle. Tämähän on ennen ollut ongelma ja siksi puuvillan kierrätys ollut vähäistä. Näytti olevan hieman hankalampaa erotus kuin puhtaasta, mutta selviävät, jos puuvillaa on sekoituksesta 80 %. Nyt kun maailmassa kiertää puuvillaa, raaka-ainetta riittää. Joskus tulevaisuudessa puuvillaa ei pitäisi enää tuottaa ja silloin infinna varmasti siirtyy muunlaisia kuituihin.

*”Producing Infinna™ uses a fraction of the water needed to grow conventional cotton. Our process is based on responsible chemistry: no organic solvents are needed as we’ve replaced the toxic carbon disulfide used in viscose production with animal feed grade urea.”

Spinnovan on sanottu olevan lähinnä puuvillakuitua tämänhetkisistä vaihtoehdoista, millaista infinna sitten on, mene ja tiedä. Käytännön kokemus on näyttänyt, että kierrätetty puuvilla ei kestä kulutusta vaatteessa samalla tavalla kuin neitseellinen.
”Infinna™ looks and feels soft and natural like cotton, but has its own character and properties.”

6 tykkäystä

Kyllä se on kilpailija. Uskallanko veikata, että Infinited fibersillä on taustatyö tekemättä yhteistyökumppania valittaessa? Kukin lukekoon ja päätelköön itse https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007299429.html

3 tykkäystä

Eiköhän siinä vaiheessa kun rahat alkaa olla loppu ja (omia) töitä uhkaa lopetus niin sama se minkä paholaisen kanssa diilin tekee (riippuen tietenkin henkilön moraalista, mutta onhan näitä nähty)…

1 tykkäys

Mietinkin, mitä yhteistä oli suomalaisella Säteri Oy:lla ja maailman suurimmalla aasialaisella viskoosinvalmistajalla Saterilla. Mutta tuolla aamulehden jutuissa tämä koko kuvio avataan. Aika surullinen tarina sinänsä, koska suomalaiset ilmeisesti kävivät ajamassa nuo Aasian tehtaat pystyyn ja opettivat heille kaiken viskoosinvalmistuksesta, jonka jälkeen Suomen yhtiö lypsettiin kuiviin ja konkurssiin ja Aasian Sateri tekee nykypäivänä miljardeja liikevaihtoa. Saterin sivuilla sanotaankin, ikään kuin veistä haavasssa vääntäen: “With a history of expertise from Finland, our modern mills use European technology to make viscose from 100% dissolving wood pulp to ensure purity and quality.”

Aasialaisilla olisi voinut ehkä sinänsä olla oikeus siirtää Säteri Oy:n osaaminen, patentit ja rahat aasiaan koska he omistivat koko yhtiön, mutta he menivät myös varastamaan niiden suomalaisten pankkien rahat, jotka olivat antaneet vierasta pääomaa Suomen yhtiölle, mikä taitaa olla laitonta, mutta ehkä sitten aasialaisen yrityskulttuurin mukaista.

Tämä aasialainen Sateri on tosiaan päässyt pitkällä vuosien mittaan. Se on osa vielä isompaa Roal Golden Eagle megakorporaatiota. Löysin heidän tästä kehitysraportista mielenkiintoisen katkelman heidän suunnitelmista Infited Fiber Company:n osalta.

Following a visit to our pulp and viscose facilities in Kerinci, Riau, Indonesia in February 2020 by Infinited Fiber Company CEO Petri Alava, we have entered into discussions with Infinited Fiber Company on its technology roadmap and fundraising needs for expediting commercialisation. A joint project in China to explore retrofitting viscose production with Infinited Fiber Company’s cellulose carbamate technology may materialise in the near term.

Tuon Infinnan kuidun ehdottomasti paras etu on että sitä pystytään valmistamaan ilmeisesti jo nykyisissä viskoositehtaissa joiden kapasiteettia RGE:llä on Kauko-Aasiassa miljoonia tonneja ja tätä tehtaan kääntämistä he aikovat nyt luultavasti kokeilla lähitulevaisuudessa. Ehkä skeptikko sanoisi, että he tekevät temppunsa uudelleen ja sen jälkeen kun suomalaiset ovat näyttäneet, että miten prosessi toimii ja kuitua valmistetaan niin he vain varastavat menetelmän ja ottavat sen tehtaissaan käytöön ja antavat taas Suomen yhtiön mennä konkurssiin.

RGE ja Sateri etenevät myös muiden kuitujen saralla. Huomasin yhtiön sivuilla seuraavan tiedotteen viime maaliskuulta.

16 March 2021, Shanghai – Sateri, the world’s largest producer of viscose fibre, is planning to expand its Lyocell production in China, with total planned annual capacity of up to 500,000 tonnes by 2025. - - Sateri’s first foray into China’s Lyocell market was in May 2020 when its 20,000 tonne Lyocell production line in Rizhao, Shandong province commenced production. The same site houses a 5,000 tonne Lyocell pilot production line dedicated for the development of Lyocell application technology.
Allen Zhang, President of Sateri, said, “Sateri’s continued investment in Lyocell not only responds to the changing needs of the market and the textile industry but also supports China’s green development plans. It is also very much a part of Sateri’s 2030 Vision commitment to sustainable development where we actively seek to adopt a circular economy model through clean and closed-loop production technology and innovation.”
A natural and biodegradable fibre, Sateri’s Lyocell is made from wood pulp sourced from certified and sustainable plantations. It is manufactured using closed-loop technology, requiring minimal chemical input during the production process, and utilising an organic solvent that can be almost fully recovered and recycled.
In anticipation of strong demand for Lyocell in the coming years, Tom Liu, Sateri’s Vice President and General Manager of Lyocell and Nonwovens Business, said: “Customer-centricity is Sateri’s promise. The new expansion plans will enable us to extend our domestic and international market reach and provide our customers with high quality and comprehensive fibre products. At the same time, we will invest in technology improvement, application development, and brand collaboration to bolster the industry. Sateri to Expand Lyocell Production in China - Sateri

Pelkästään Saterilla ja Lenzigillä on siis yhteensä yli miljoona tonnia lyocell tuotantoa jo vuonna 2025. Näihin määrin verrattuna nyt julkaistut Spinnovan 50 000 tonnin ja IFC:n 30 000 tonnin tehtaat vaikuttavat säälittäviltä. Lyocellin hinta tulee tietenkin nyt laskemaan reippaasti, kun kiinalaiset ovat panneet ison vaihteen silmään ja kohta dumppaavat valtavia volyymejä markkinoille. Tämä on myös tavallaan kilpajuoksu ja lyocell johtaa aika selvästi: sitä tulee olemaan tonnimääräisesti ylivoimaisesti eniten saatavilla nyt lähivuosina näistä ekologisista kuiduista. Näkisin, että ainakin Metsä Groupin Kuura ja tuo Ioncell ovat jo auttamattomasti myöhässä investointipäätösten kanssa ja siten jo pudonneet pelistä, koska Kiinassa nousee jo miljoonatehtaita, joiden kanssa ne eivät pysty ainakaan hinnassa ikinä kilpailemaan.

21 tykkäystä

Miksi kiinalaiset olisivat voittajia. Lähtökohtana näiden erilaisella teknologioilla valmistettujen ‘vaatekuitujen’ ja teknologioiden volyymit tulevat 10 v periodilla kasvamaan valtavasti. Nykyiset millin tutannot ovat vasta intro tulevaan. Mukaan kerkiää ekologisilla tuotantoratkaisuilla ja ei kiinalaiselle kuidulle ja tekniikalle on näköpiirissä suuri tarve. Valtavat volyymit mahdollistavat globaalit raaka-ainevarat, tuotannon ja kilpailun. Tässä pelissä henkilökustannuksilla ei ole mitään merkitystä. Ratkaisevinta on tehokas raaka-ainekuidun saatavuus, tuotantoprosessien ekologisuus ja kustannustehokkuus, logistiikka, ja laatu.

Spinnovalla pitäisi olla tässä kisassa täyskäsi. Toivottavasti johto osaa askelmerkit viisaasti. Ainakin strategiset kulmakivet vaikuttavat seikkaperäisesti harkituilta. Toteutusta seuraillaan.

4 tykkäystä

No kylmien historian faktojen perusteella siksi, että arviolta ainakin 80% tekstiilestä valmistetaan Kauko-Idässä, Kiina ja Bangladesh suurimpina ja kengistä arviolta 90% ja siinä Kiina suurimpana.

Toivottavasti näiden uusien materiaalien myötä tapahtuu tuossakin muutosta. Yksin Euroopan markkina on tekstiiliteollisuudelle joka tapauksessa suuri ja asenteet muuttuvat koko ajan vastuullisempaan suuntaan ainakin Euroopassa, jossa Spinnovalla on varmaan ensisijaisesti mahdollisuus menestyä.
Vastuullisuudessa on vielä pitkiä askelia otettavana, puheet ovat edelleen eri tasolla kun konkreettiset toimenpiteet.
Ei KaukoIdän maat jää tätäkään kehitystä sivusta katselemaan.

4 tykkäystä

Kiinnitin huomioita vain siihen, että nyt julkaistujen tehdasinvestointien perusteella vakiintuneen lyocellin tuotanto tulee kasvamaan ylivoimaisesti koviten ja nopeiten (erityisesti Aasiassa), jolloin se tulee ainakin aluksi syömään markkinasta koko ajan isomman osuuden samalla kun muut toimijat vasta käynnistelevät tuotantoaan tai pahimmassa tapauksesssa vasta suunnittelevat sen käynnistämistä (täällä Perä-Euroopassa).

Vallitseva nykytila on valitettavasti juuri tuo mitä @Monte_Cristo kuvasi. WTO:n tekstiilikiintiöiden loputtua vuonna 2005 tuonnin osuus tekstiilikulutuksesta Euroopassa nousi 33 %:sta tuonne 80-90 %:iin. Tuotanto tapahtuu maissa joissa on liberaali/olematon ympäristö- ja työlainsäädäntö, ei päästökauppaa, talousalueita joilla yritysten ei tarvitse maksaa veroja jne. joten tällä hetkellä kilpailukenttä ei välttämättä ole kovin reilu.

Hyvä asia on kuitenkin, että tähän on ehkä nyt tulossa muutos. Mitä jokaisen Spinnova-sijoittajan kannattaa seurata, on se, että komissiolta on tulossa ulos tämän vuoden aikana (Q3?) strategia kestäviä tekstiilejä varten. Strategian lausuntovaihe päättyi nyt keväällä ja täältä voi käydä lukemassa ympäristöjärjestöjen tai esim. H&M:n kommentteja siitä, minkälaisia toimia tai lainsäädäntöä strategian tulisi sisältää. Nostan sieltä esiin kansalaisjärjestöjen varjoesityksen THE CIVIL SOCIETY SHADOW EUROPEAN STRATEGY FOR SUSTAINABLE TEXTILE, GARMENTS, LEATHER AND FOOTWEAR - fairtrade-advocacy.org , jossa tietenkin toivotaan, että EU vetäisi globaalia vaateteollisuutta turpaan. Siinä vaaditaan mm. pakottavaa oikeudellista kehystä ihmisoikeuksien takaamiseksi, yhtiöiltä pakollisia vastuullisuusraportteja ja niiden tekemien toimien vaikutusarvioiden seuraamista, koko vaatetuotantoketjun läpileikkaavaa ja laaja-alaista lainsäädäntöä, joka mm. sääntelisi vaatteissa käytettäviä materiaaleja ja kemikaaleja sekä tukisi sirkulaarista ja kestävää vaatetuotantoa, halutaan pakottavat minimi ”ecodesign”-vaatimukset koko tekstiilisektorille, ulottaa kustannukset ja tekstiilien kierrätysvelvollisuus vaatevalmistajille ja myyjille sekä tietenkin sakkoja ja tuontikieltoja niille jotka eivät näitä noudattaisi ja paljon muuta:

Therefore, the Commission will establish an integrated product policy framework for textile products, based on lessons learned under the Ecodesign Directive. Producers will have to meet legally-binding minimum requirements for design in order to have access to the EU market. The requirements will address the prevention and traceability (i.e. disclosure) of the use of hazardous chemicals, 37 in particular in the absence of domestic precautionary chemical evaluation and restriction regulations equivalent to REACH in countries of manufacturing origin; as well as materialefficiency aspects: durability, repairability and reusability, recyclability (for example very restricted numbers and types of material mixes) and recycled content. The Commission will seek to ensure that the minimum requirements not only eliminate the worst performing products from the market, but that these requirements are benchmarked against best practice and the requirements set for chemical and environmental risks under the EU’s Ecolabel. The requirements will be defined following an open, transparent and science based process.

Sitten luin sellaisenkin lausunnon, jossa eräs vaateteollisuuden edustaja yllätyksettömästi toteaa, että tarvetta millekään uudelle pakottavalle lainsäädännölle ei ole, vaan jatkossakin kaikkien toimien pitää perustua yritysten omatoimisuuteen. Kyseisessä lausunnossa maalailtiin sen sijaan positiivisen syrjinnän strategioita, vihreille yrityksille verokevennyksiä, kestäville tekstiileille alempaa arvolisäverokantaa ja yrityksille EU-tukia ja lainoja tuotekehitykseen. Ja tietenkin eurooppalainen tekstiiliteollisuus toivoo myös perus EU-projektionismia: hiilitulleja, tuontirajoituksia tms. EU:n ulkopuoliselle vaateteollisuudelle.

Eli lobbarit siis lobbaavat ja jää nähtäväksi minkälaisen esityksen komissio sitten lopulta tuo ulos. Sitten on tietenkin vielä se kysymys, että mikä on se poliittinen prosessi ja tahtotila viedä eteenpäin ja hyväksyä tulevat mahdolliset direktiivit ja missä lopullisessa muodossa. Kuitenkin komissio ja EU voisivat tehdä halutessaan jotain hyvin kunnianhimoistakin jolla on aidosti suuri globaali vaikutus, koska usein myös toimijat EU:n ulkopuolellakin hakeutuvat lopulta komplianssiin EU-lainsäädännön kanssa, jos ne haluavat myydä tuotteitaan unionin alueelle. Spinnova-sijoittaja näkee tietenkin märkiä unia sellaisesta ecodesing EU-lainsäädäntöinstrumentista, joka kieltäisi esimerkiksi rikkiviskoosin ja rajoittaisi puuvillan ja muovipaskan käyttöä tekstiileissä. Myös täydellinen floppi voi olla odotettavissa, onhan kyseessä kuitenkin EU.

26 tykkäystä

Hyviä kommentteja ketjussa!

Lyocell eli rayon 3 voi olla voitolla nyt, mutta niiden valmistus on edelleen kalliimpaa kuin orgaanisen puuvillan kallein matsku. Spinnova taas oli hyvin linjassa puuvillan kanssa. Lisäksi lyocell-prosessi käyttää NMO:ta, olkoonkin suljettu prosessi vs Spinnovan kemikaaliton prosessi, joka tulee (mutulla) massavalmistuksena halvemmaksi ja ainakin helpommaksi (faktaa) kuin Lyocell. Joka tapauksessa kemikaalia kuluu tehdessä, joten siitä tulee kustannuksia ja se vaatii tietyt olot tehtaassa ja suojavarusteita työntekijöiltä. S raaka-aineet on joka tapauksessa monipuolisempia ja siinä on ekologinen ulottuvuus, mikä peittoaa Lyocellin ja muut vastaavat markkinoilla. Tehdastilat ovat toinen asia, nyt voidaan konvertoida olemassa olevia tehtaita lyocellille, mutta Spinnova-kuidun ja kankaan valmistukseen riittää aika vaatimaton hökkeli, kuten sijoittaja-infossa kerrottiin.

Potentiaalia on, mutta mihin suuntaan tämä asia lähtee jää nähtäväksi.

14 tykkäystä

9 tykkäystä

BBC huomioinut Spinnovaa toimarihaastattelulla. Ei erikoisempaa sisältöä, itseeni vetoaa fiksusti esitetty ajatus olla myymättä teknologiaa heti vain jollekin, vaan Spinnovan tavoin aloittaa alan mullistaminen sieltä suurten kalojen lammesta.

27 tykkäystä

Uutta tunnustusta Spinnovalle. Tämä Marie Claire UK Sustainability Awards on imeisesti jonkin muotijulkaisun ensimmäistä kertaa järjestämä tapahtuma, lienee siis pienemmän kaliiperin palkintoja, mutta kuitekin :trophy:

Lainaus linkkarissa jaetun linkin takaa:

Best Sustainable Fabric
Winner: SPINNOVA

What if we could create a more sustainable textile industry by imitating nature? This was the question that led to SPINNOVA – a game-changing new way of making textile fibre without using harmful chemicals. Inspired by how spiders weave their webs, SPINNOVA takes cellulose – what it describes as “nature’s most brilliant building material” – and aligns it in an optimal way to make a soft textile fibre that can be as warm as wool.

Boasting a minimal environmental footprint, and 99.5% less water use than cotton, this biodegradable fibre does not emit any microplastics and can be recycled repeatedly without losing its strength. The brand uses everything from wood pulp to agricultural residues, like wheat straw or potato peel, to produce its unique product – something that caught the attention of the MC Sustainability Awards judges.

“I love the use of natural materials to ensure compostability and biodegradability, and the diverse use of plant-based inputs,” says sustainable fashion activist Aditi Mayer.

18 tykkäystä

Marie Claire itsessään on maailmanlaajuisesti julkaistu muotilehti/digitaalinen sisällöntuottaja. Lehden profiilista lainaus: The target demographic is Marie Claire’s core readership, women ages 18-44 with a median household income of $85,000. This readership is stylish, fashion savvy and loves to shop.

Marie Claireis a fashion magazine published in 35 countries by Hearst magazines, a unit of Hearst Corp.

8 tykkäystä

https://www.kauppalehti.fi/kumppanisisallot/vtt/perinteiset-metsaalat-hiipuvat-mita-tilalle/

15 tykkäystä

Uusi yhteistyökumppani, The North Face! Isoja brändejä nämä saavat mukaansa!

37 tykkäystä

Spinnova and global outdoor apparel leader The North Face have signed a development agreement to develop new, sustainable, high-performance textiles for the outdoor apparel category. This starts a journey towards commercializing sustainable products using SPINNOVA® materials and access to the first commercial volumes of SPINNOVA® fibre.

23 tykkäystä

Oliko ketjussa käsitelty vaatekuitujen hintaennusteita ja näkymiä sekä haarukoitu sen merkitystä Spinnovan tulevaan kehitykseen (liikevaihto, käyttökate, tulos)? Kerrotko keskustelusta paikan?
Oheisen artikkelilinkin perusteella kun vetää mutkat suoriksi voisi heittää ilmoille mm. seuraavaa. Tavoite 1 M tonnia Spinnova kuitua toisi liikevaihtoa … yli 2 Mrd € , olettaen, että Spinnova kuitu olisi arvostetumpi tuote (ympäristönäkökulma). Selluloosa ja muut käyttökulut tuolla kokonaistuotannolla … 1 Mrd (1000 €/tn). Käytökatetta 1 Mrd. Markkina-arvo nyt 650 M€, 3 kertaa tuo liikevaihto. Metsäyhtiöllä nyt karkeasti puolet tästä.

5 tykkäystä

Fjällräven on näköjään julkaissut uuden Tree Kånken repun “Pine Weave” -materiaalista. Tämä ei siis ole Spinnovan materiaalia, mutta osoittaa että vaatekuituprojekteja tehdään nyt jo muuallakin.

Tree-Kånken explores alternatives to fossil-based materials by introducing the lyocell process into the hardware sector. This unique Kånken backpack is made from Pine Weave, a new 100% plant-based fabric made from spruce and pine trees sustainably grown in northern Sweden.

Tree-Kånken-repun avulla Fjällräven on tutkinut vaihtoehtoja fossiilipohjaisille raaka-aineille. Tehty ainutlaatuisesta Pine Weave-materiaalista, joka on tuotettu vastuullisin menetelmin sertifioiduista puista, jotka kasvavat lähellä Fjällrävenin kotikaupunkia, Örnsköldsvikiä. Kangas on vahakäsitelty, mikä antaa sille luonnollisen eläväpintaisen ulkonäön.

4 tykkäystä

Mielenkiintoinen pohdinta muihin kuituihin suhteuttamisesta. Yhtiö esittää kustannusrakenteeksi:
image
(Spinnova oyj esite, sivulta 65) ja toisaalta toteaa samassa antidokumentissaan Woodspin raaka-aineden osalta ylärajaksi 2 tuhatta euroa tonnilta:


Tuosta voisi arvioidan jo ehkä kustannuspuolta jollain tasolla. Epäselvää on, miten kuidun hintataso vaikuttaa kysyntään arvostus huomioiden? Hienoja sopimuksia on pohjalla, joten vaikuttaisi, että arvostuskomponentti painaa enemmän.

2 tykkäystä

Spinnovalla vaikuttaa olevan timanginen teknologia, tukku kovan luokan yhteistyösopimuksia ja laareissa rahat toteuttaa suunnitelmat. Kasvava vastuullisvaatimus myös tekstiilialalla tekee työtä yhtiön hyväksi.

Kovasta lukemisesta huolimatta on silti vaikea saada täyttä käsitystä, miten yhtiö pärjää alalla niin olennaisessa hintakilpailussa ja mitä kaikkia kilpailevia tuotteita näköpiirissä. Esim. Wall Street Journal julkaisi juuri eilen jutun Spinnovan lailla eukalyptusmassasta tekstiilituotannon alkavasta yrityksestä (kts. ohessa).

Näitä sijoituspohdintoja auttaisi kovasti yhtiön saaminen Indresin seurantaan:)

6 tykkäystä

Eucalyptuksesta ym. selluloosasta valmistettuja tekstiilikuituja on valmistettu 100 v. Olennaista Spinnovan kuidussa on se, ettei sen valmistamisessa ole käytetty kemikaaleja. Lisäksi valmistusteknologia on patentoitu ja “myynnissä”.

19 tykkäystä