Lyhyellä tähtäimellä kyllä, mutta on selvää ettei Raaheen enää investoida. Kuten SSAB:n toimitusjohtaja totesi, Raahe oli teknistaloudellisesti parempi vaihtoehto, eli kotikenttäetu ajoi faktaperusteiden ohi.
Ehtii terässyklin seuraavat pohjat tulla ja SSAB velkaantua Ruotsi investointien vuoksi ja helppo laittaa ruksi Raahen päälle, järkevää toki ajaa koneet loppuun niin kauan kuin kestävät ja kauppa käy.
SSAB Europen johtajan kommentit investointipäätöksestä.
Nyt on kyllä luetunymmärtämisessä vikkaavikkaavikkaa, koska faktaperusteethan ne juuri tämän ratkaisivat - kuten pörssiyhtiön päätöksenteossa kuuluukin: Raahen tehdas on moderni ja erittäin kilpailukykyinen laitos, kun taas Luulaja olisi muutenkin lähitulevaisuudessa uudistettava, joten on luontevaa, että se valittiin uudenlaisen tehtaan paikaksi. Lisäksi Luulaja on keskellä raaka-ainelähteitä (logistiikkakulut) ja halpaa sähköäkin riittää Pohjois-Ruotsissa.
Kenelläkähän luetunymmärtämisessä? Viittasin kyllä tekstissäni vain ja ainoastaan SSAB:n toimitusjohtajan sanomisiin. Kävi Raahessa kehumassa kuinka hyvä tilanne investoinnin suhteen siellä on, kaikki etenee etuajassa edellä Luulajaa, paikallislehti piti tj haastattelunsa perusteella investointia sinne käytännössä 100% varmana.
"Lindqvistin tuolloisen puheen mukaan investointijärjestyksen ratkaisee se, kummassa kaupungissa olosuhteet tuotannolle ovat ensin valmiina. Tiistaina tämä väittämä ei enää pätenyt. Raahe johti kisaa loppuun saakka, mutta se ei riittänyt.
"
Ainakaan kerrotut faktat ei siis merkinneet lopullisessa päätöksessä.
Et viitannut, kuten paikkaansa pitämätön ensimmäinen lainaus osoittaa. Kukaan ei ole sanonut mitään tuollaista, vaan täysin päinvastaista.
Menee kyllä jo jankkaamiseksi mutta pakko korjata kun herjataan. Tuo toinen lause “kuten…” viittaa tj;n sanomisiin, ja ensimmäinen lause on minun oma päätelmä enkä väittänytkään sitä tj:n sanomaksi.
Eikös SSAB:n osakkaana olisi järkevämpää pohtia miksi markkinareaktio oli mikä oli ja jatkuuko luisu?
Perustelut päätökselle oli hyvät ja rahoitus oletetulla kassavirralla.
Investointi on tietysti suuri vrt.markkina-arvo.
Osingot tulee väkisinkin laskemaan.
Investoinnit eivät näytä tänä päivänä ilahduttavan sijoittajia - ehkä vähän lyhytnäköistä, mutta se on tämä kvarttaalitalous.
Itse näkisin järkevänä ratkaisuna - lisäsin 50% omaa possaani eilen illalla, joten kait se lasku jatkuu.
Alla on Kauppalehden juttu SSAB:sta, jossa on OP:n Carlo Gyllingin ajatuksia. Ei maksumuuria.
”SSAB on kommenttiensa mukaisesti edelleen sitoutunut Raaheen tuotannon konversioon tämän ollessa myös merkittävä tuotantolaitos yhtiölle sekä sisältyen yhtiön investointiohjelmaan”, Gylling toteaa.
SSAB:n osake laski tiistaina Helsingin pörssissä 6,6 prosenttia oltuaan laskussa myös aiemmin päivällä. Gylling arvioi iltapäivällä, että kurssilasku voi heijastaa sijoittajien ajatuksia Pohjoismaiden menetelmien konversiota koskevasta nousseesta investoinnin kokonaisarvosta.
Ilkka Sinervä on tehnyt jutun SSAB:sta, johon hän on lainannut tuttuun tapaan Hannu Angervuota.
Angervuon mukaan sijoittajat puntaroivat nyt, että millä hinnalla SSAB ryhtyy sitten ”joskus” myymään fossiilivapaata terästä, joka eri markkinalähteiden mukaan kohoaa jopa kolme kertaa kalliimmaksi tuotannon alussa verrattuna perinteiseen hiiliteräkseen.
”Raahen sulatto on yksi Euroopan tehokkain, mikä turvaa SSAB:lle kassavirtaa kohtuullisenkin teräksen hintatason aikana”, Angervuo lisää.
Alaotsikot:
- Yli 55 000 suomalaista sijoittajaa
- A-osakkeen tuotto laskenut valtiolle
- Hiiliteräs luonut arvonnousua
- Investointeja sulattoihin
SSAB:n TJ jättää tehtävänsä hoidettuaan tehtävään kunnioitettavat 13 vuotta, jatkaa kunnes seuraaja messissä
Tällainen lehdistötiedote julkaistiin juuri.
SSAB on allekirjoittanut aiesopimuksen fossiilivapaan teräksen toimituksista Manitou Groupille. Toimitusten on määrä alkaa vuonna 2026 ja lisääntyä SSAB:n fossiilivapaan teräksen tuotantokapasiteetin kasvun myötä. Sopimus vastaa yritysten tavoitteisiin vähentää merkittävästi toimintojensa suoria ja epäsuoria hiilidioksidipäästöjä.
Ja eilen oli vastaavanlainen tiedote aiesopimuksesta John Deere Forestryn kanssa, jes!
Erikoislujat teräkset vakaat muutoin heikoilla markkinoilla
Ensimmäinen vuosineljännes
Liikevaihto oli 27 148 (31 904) milj. Ruotsin kruunua
Liiketulos oli 3 157 (4 733) milj. kruunua
Osakekohtainen tulos oli 2,57 (3,59) kruunua
Nettokassavaranto oli 18,2 (15,6) mrd. kruunua
4,5 mrd. euron investointipäätös Luulajan fossiilivapaaseen terästehtaaseen
SSAB:n tulos ylitti selvästi odotukset SSAB:n tulos ylitti selvästi odotukset | Kauppalehti
Kauppalehti sanoo näin.
Edit: Investing.comin mukaan liikevaihto-odotus oli 27,6 B, eli tältä osin jäätiin marginaalisesti.
Kannattavuus oli puolestaan odotuksia parempi, saman lähteen mukaan EPS -odotus 2,21 SEK, ja toteuma oli 2,57 SEK. Liikevoiton mukainern tulosylitys oli noin 20 %, ja EPSin mukaan noin 16 %.
Epsiä on sitten kasassa 25 senttiä ja mielestäni ohjeistus antaa ymmärtää että aika samanlaista voisi odottaa Q2:lta. Toimituksia tehdään enemmän mutta hinnat hieman alempana.
Kassassa 1,8 miljardia euroa josta 500 miljoonaa menee Q2 osinkoon mutta siitä huolimatta kassa on melko vahva ja siitä pystyy kyllä hyvin maksamaan investoinnit.
Eiköhän tämä ole eiliseen kurssiin verrattuna oikein hyvä osingonmaksaja myös vuoden päästä keväällä.
Tässä on Sijoittaja.fi:n juttu SSAB:sta.
Osa jutusta on muurin takana.
Vuoden toiselle neljänneksellä SSAB odottaa toimitusten olevan korkeammalla tasolla kaikissa divisioonissa ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, ja toteutuneiden hintojen arvioidaan olevan vakaat Euroopassa ja hieman matalammalla tasolla SSAB Special Steels ja SSAB Americas -divisioonissa.
3 viestiä yhdistettiin ketjuun: Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 3)
Nyrkkisääntönä syklisiin raaka-ainevalmistajiin pätee, että ilman firmakohtaisia uutisia alamäet johtuvat siitä että tuotteilta sulaa markkinat alta. Isoilla toimijoilla on parempi näkyvyys teräksen kysyntään, varastotasoihin ja toteutuneisiin hintoihin. Kts. myös Neste-ketju tältä vuodelta - forumistit ihmettelivät kurssilaskua ja ostivat laskeviin pitkin kevättä, mutta ajurina ei ollut firman pätevyys vaan markkinaolosuhteet.
HRC Steel - Price - Chart - Historical Data - News (tradingeconomics.com)
Vanhaa linkkiä uudelleen pintaan. HRC(Hot Rolled Coil, kuumavalssattu teräskela):n hinta laskenut 1100$/tonni hintaan 720$/tonni, eipä tarvi selittelyjä kurssilaskulle seiskasta vitoseen muualta etsiä.