No nyt on mielenkiintoista nähdä kurssireaktio. Melkonen rapsa. Oikaistu operating profit ehkä hieman alhaisempi kuin mitä vanha ohjeitus antoi ymmärtää.
Uudesta ohjeistuksesta voisi varmaan sitten päätellä että Q1 tulee olemaan hyvin samankaltainen tuloksen osalta kun hinnat tippuu 5-10% mutta toimitukset nousee >10%:
Näyttäisi siltä että SSAB tuloksentekokyky on pitkälti Special Steelsin ja Americas divareiden kontolla. Nyt on menty vuodet 20-22 melkoisessa vuoristoradassa ja tietyllä tavalla poikkeusajasta toiseen. Tuntuu että tätä 2023 vuotta pitäisi ehkä verrata vuoteen 2018-2019, niin saataisiin näkymää miten tuloksenteko onnistuu “normaali” aikana. Kassa tuntuu pullistelevan rahaa.
Minulle tämä kelpaa hyvin. Hulvaton osinko ja omien osakkeiden osto kyllä kertoo, että uskovat SSAB:lla ettei alalle tyypillistä syväsukellusta ole tulossa vaan enemmän paluu normaaliin, voisiko sanoa kuitenkin tyydyttävään tilanteeseen kysynnän ja hintojen suhteen. 1Q/2023 tilauskanta alkaa olla kuitenkin jo aika hyvin sisällä ja varmasti näkymät 2Q:n osaltakin kertovat jo jotain ja jos siellä olisi oikein mörköjä näköpiirissä niin luulen että varovaiset ruotsalaiset eivät rahaa kassasta jakaisi ulos tuota määrää. Onhan tuo 2022 selvästi epänormaalin hyvä. Mutta nyt on kaikki kunnossa, alaskirjaukset tehty, kassassa rahaa ja näyttää että edelleen tulosta tehdään niin voidaan kaikki paukut laittaa vihreän teräksen tekemiseen. Ja kuten olen joskus kirjoittanut, se voi olla kyllä sellainen tekijä ja paukku ettei teräsalalla kovin usein vastaavia synny. Olla ensimmäinen markkinoilla, joilla asiakkaat taistetelevat saadakseen vihreää terästä. Ehdottomasti pidän salkussa ja usko tulevaisuuteen vain vahvistuu.
P/B noin 1x ja RoE yli 30%. Pitkän aikavälin teknologiajohtajuus.
Ei tällaisia löydä mistään.
Mahtiosinkoa tärkeämpi tekijä on mielestäni juuri tuo markkinoille kommunikoitu omien osakkeiden osto-ohjelma. Vaikka kurssi laskisi, pystyisi yhtiö ostamaan osakkeitaan halvemmalla ja sitä kautta allokoimaan pääomia tehokkaasti. Lisäksi huoltoseisokit ovat pidetty, joten mikäli Ukrainan sota päättyisi ennen aikojaan, olisi yhtiö valmis vastaamaan kysyntään. Maantieteellinen hajautus, mikä myös Outokummulta löytyy, on ehdottoman tärkeä tässä casessa. Euroopan kyykätessä, Amerikka kompensoi paljon ja Special Steels jauhaa tasaista liikevoittoa.
Kaiken kaikkiaan mukava istua kyydissä, vaikka riskejäkin toki löytyy.
Alla on Sijoittaja.fi:n analyysi SSAB:stä, kohtalaisen hyvin tehty ja tiivis juttu yhtiöstä. 
SSAB pyrkii strategiallaan turvaamaan yhtiön pitkän aikavälin kyvyn tuottaa arvoa osakkeenomistajille ja muille sidosryhmille. Kannattavuuden osalta yhtiön tavoitteena on toimialan paras kannattavuus EBITDA-marginaalilla mitattuna yhtiön vertailuryhmässä. Pääomarakenteen osalta yhtiön tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 35 prosentin.
Salkunrakentajan Jorma Erkkilä on tehnyt jutun SSAB:sta ja sen vahvasta tuloksesta. Jutun lukee muutamissa minuuteissa.
Hulppea osinkotuotto jäänee kuitenkin väliaikaiseksi, sillä analyytikoiden konsensusodotus tämän vuoden osakekohtaiselle tulokselle on 3,3 kruunua, eli selvästi alhaisempi kuin viime vuonna. Myös ennustettu osinkotuotto laskee 4,3 prosenttiin.
SSAB tukea omistajiensa tuottoja myös toista kautta. Yhtiön hallitus nimittäin ehdottaa, että yhtiökokous myöntää sille valtuudet omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmalle.
SSAB:n vahvan oikaistun tuloksen ansiosta arvostuskertoimet ovat matalalla. Yhtiön kokonaisarvo suhteessa käyttökatteeseen, eli EV/EBITA on vuodelta 2022 vain 1,2x.
Tuo konsensusodotus 3,3 kruunua on todella alakanttiin. Toivottavasti perjantain kurssinousu selittyykin sillä (eikä esim. “pelkästään” osinkotuotolla), ja tultaisiin näkemään hurjia konsensusodotusten nostoja tulevina viikkoina.
Nimittäin Q1 on jo taputeltu, SSAB itse ohjeistaa n. 10% toimitusten kasvua ja 5-10% hintojen tippumista. Nämä on siis käytännössä jo varmat. Q2 sopimushinnat lyödään suurelta osin lukkoon noin puolessa välissä Q1. Ja viime aikoina hinnat olleet nousussa. Itse oletan että Q1 tulos on karkeasti sama kuin Q4 ja on todennäköistä, että Q2 on samoilla hehtaareilla. Se tekisi jo noin 6 kruunun tulosta H1.
Siitä pidemmälle: eur/kruunu-kurssi ja vahvistuuko kruunu, tuleeko makrodippia vai elpyykö mm.automyynti ja jossain tulevaisuudessa hiilivapaa teräs ja miten esim. patenttien ja lisenssoinnin suhteen se voisi mennä paremman preemion lisäksi.
Ja samaa mieltä jonkun aiemman kirjoittajan kanssa, että olisi mielenkiintoista haarukoida joku perustulotaso ilman, että olisi aina joku erikoisaika menossa. Lindqvist on pitkään viestittänyt, että nykyään SSAB olisi huomattavasti ketterämpi myös huonoina aikoina. Vaikea arvioida onko näin.
Ssab:n osalta ollaan jotenki aika pessimistisiä koko ajan. Huipputuloksiin joita nähtiin ei monella keskistelijalla millään riittänyt usko. Ja kun ne tuli ei millään uskottu et osinkopolitiikan mukainen huippuosingot tulee. Osa väitti et osinkopolitiikkaa muutetaan jotta ei maksettais “ylisuuria” osinkoja. Nyt sitten tarina on vaihtunut että tulos laskee hyvin nopeasti.
Itse kuvittelen et euron tulos edelleen tänä vuonna ja siitä sit 0,3-0,35 osinko keväällä -24. Se voi ihan hyvin olla myös ihan kestävä taso tulokselle lähivuosiksi.
Samaa mieltä, että “syklisen osakkeen leima” on ollut painavampi tekijä, kuin yhtiön itsensä ohjeistamat näkymät. Ja totta kai yhtiö on edelleen syklinen, mutta kysymys kuuluu että kuinka syklinen.
Itse aika samoilla linjoilla 2023 tuloksen kanssa, mutta en vielä uskaltaisi mitään base casea tuollaisesta tasosta tehdä.
Pari asiaa, jotka voivat myös vaikuttaa tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Kohonneiden energiakustannusten vaikutusta on mielestäni aika vähän spekuloitu ssaben osalta. Vaikka se ei olekaan ollut tapetilla, niin voihan silti olla, että nyt kun näyttää sen(kin) suhteen paremmalta yleisesti, niin kurssikin nousee.
Hiilivapaan teräksen teknologista puolta on arvioitu melko vähän, eli kuinka kova juttu se ssaben ratkaisu on patentti- ja lisenssoimismielessä. Lienee sen verran haastava aihepiiri, että ei ainakaan perusanalyytikko pysty ottamaan kantaa ja toki edelleen ollaan yhtiön omien markkinointipuheiden varassa isoilta osin. Kuitenkin tj on tuonut patentit muutamaan kertaan esiin, ja ymmärsin että johonkin mahdolliseen hiilivapaan teräksen hankkeeseen olisi nimenomaan mietitty ssabn teknologiaa. Voi vaan miettiä, että jos se olisi teknologisessa mielessä ylivertainen, niin miten vaikuttaisi tuloihin, sykliseen asemaan jne.
Esimakua?
OP nostaa SSAB:n tavoitehinnan 6,10 euroon (aik. 5,75 euroa), suositus laskee myy-tasolle (aik. vähennä)
OP:n Carlo Gylling kommentoi SSAB:n tulosta.
SSAB raportoi odotuksia heikomman Q4-tuloksen viime viikolla. Vaikka raportti sisälsi positiivisia ajureita, kuten annetut näkymät ja odotuksia paremman osingonjakoehdotuksen, oli raportointipäivän kurssireaktio (noin +10 %) näkemyksemme mukaan ylireaktio. Arviomme mukaan yhtiön arvostustasot eivät perustele nousuvaraa nykyisessä toimintaympäristössä. Analyytikko Carlo Gylling avaa tarkemmin videolla, miksi SSAB:n tilannetta kannattaa tarkkailla.
Lisää tavoitehinta- ja suositusmuutoksia:
1.2. Barclays nostaa SSAB:n osakkeen tavoitehinnan 72,00 Ruotsin kruunuun (aik. 65,00 kruunua)
2.2. Kepler Cheuvreux nostaa SSAB:n A-osakkeen tavoitehinnan 70,00 Ruotsin kruunuun (aik. 65,00 kruunua), laskee suosituksen pidä-tasolle osta-tasolta
Minä kun olen liikkeellä pienillä summilla ja säästämisperiaatteella, jossa myös osinkotuotto on tosi merkitsevässä roolissa, laitan tonnin chipin tälle SSAB:lle. Taustalla vaikuttaa “vihreän” sähkön megatrendi, joka voi kytkeä metalliteollisuuden vaikkapa vetytalouteen tai tuulipuistoihin. Siitä näkökulmasta, että ylituotanto tai varastointi on ratkaistava ongelma esim. tuulivoimalle, ja sitä ylijäämää voi käyttää vaikkapa vedyn tuottamiseen, tai varmaan osittain suoraan teollisuuden tarpeisiinkin. Sähkövoimaa käyttävä metalliteollisuus on aika potentiaalinen sovelluskohde sitä kautta, ja tämä SSAB sitä kautta potentiaalinen voittava kortti. Arvostus on tällä hetkellä aika maltillinen, joten kurssimielessä taas aika heilahteluvapaa - tai siis tarkka ajoitus ei ole niin tärkeää.
SSAB:llä on jo sopimukset pitkällä merituulipuistoyhtiöiden kanssa, niin Ruotsin rannikolla kuin Suomen Pohjoispohjanmaalla, suurten merituulivoimapuistojen koko tuotannon muuttamisesta vedyksi ja SSAB:n tehtailla käytettäväksi. Pohjoispohjanmaan puistossa tulee olemaan esim 200 tuulimyllyä joiden ennustettu hyötysuhde on merkittävästi maalle rakennettuja parempi kiitos suuremmasta tuulesta ja myllyjen isommasta koosta ovat suurimpia mitä voi rakentaa.
Mutta kysymys kuulu muuttuuko teräksen tuotanto pohjoismaissa vähäsykliseksi kun on jatkuvasti edullista energiaa saatavissa. Eli tuloksen suuri vaihtelu poistuisi lähes kokonaan?
Ainakin energian hinta ei vaihtele käytännössä lainkaan kiitos pitkien sopimusten ja energian tuottajien ilmaisen raakaenergian(tuuli), jonka vaihteluongelman vedyksi muuttaminen kokonaan poistaa.
Eli vakaata pysyvää edullista tuotantokustannuksiltaan lähes ilmaista energiaa tasaisesti ja rajattomasti saatavissa tehtaan portilla hamaan tulevaisuuteen saakka.
(Puiston ja vedyn tuotantolaitteiston ja siirtoinfran ympäristövaikutukset ovat parhaillaan Suomen osalta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen arvioitavana).
Suomen puolella rannikolla on runsaasti lähelle veden pintaan yltäviä matalikoita, Ruotsin puolella vesi on paljon syvempää ja merelle rakentaminen kalliimpaa.
Olen varmasti tuonut yksinkertaisen mallin teräsyhtiöistä ja heidän tuloksista ennenkin. Kysymykseesi vastaus lienee, että voi vähentää vähän mutta jos mietitään energian vaikutusta, niin se on “normaalisti” pieni.
No mutta otetaan kuvitteelliset luvut ja muutos markkinoilla. Aiemmin hinnat vaikka 500 €/tn tuotteille. Romu yms. tästä muodostavat vaikka osuuden 350 €/tn, muut kulut vaikka 50 €/tn ja sähkö 50 €/tn - tehtaalle jää siis karkeasti 50 €/tn. No markkina muuttuu ja hinnat nousevat markkinoilla, koska romu kallistuu 100 €/tn. Yhtiöllä on nyt noin 2-4 kuukauden varasto raaka-aineille mutta saavat vaikka 650 €/tn markkinoilta. Jolloin muutaman kuukauden periodilla yhtiön tulot ovatkin huomattavasti korkeammat. No hinta jatkaa nousuaan ja nämä samat asiat kertautuvat yhtiön tulokseen, vaikka ostivat jo raaka-aineetta huomattavasti kalliimmalla, niin tuotteesta saatava hintaa jatkaa nousua ja tällöin yhtiön tuotot pysyvät hyvinä oikeastaan niin kauan, kuin nousua riittää.
Ymmärrettävästi tämä myös toimii toiseen suuntaan ja kun hinnat lähtevät laskuun on tehtaalla ns. liian kallis varasto raaka-aineita ja mitä nopeampi lasku on sitä enemmän yhtiö tekee tappiota tällaisessa markkinassa. Suomessa yleisesti on pystytty huolehtimaan kilpailukykyisestä sähköstä ja tämä luonnollisesti on antanut ja todennäköisesti antaa edelleenkin mahdollisuuden tehtaiden toimia täällä mutta lopulta tullaan siihen, että käytännössä tämä ei tule poistamaan syklisyyttä, vaan sen aiheuttaa muut tekijät.
Kävin näitä joskus läpi tehtaiden kanssa, kun energia oli kalleimmillaan ja en muista nyt suorilta, mikä oli heidän laskelmissaan energian osuus mutta heittäisin muistista noin 50-100 €/tn, kun pahimmillaan kriisin aikana sen laskettiin olevan noin 450 €/tn ja tuolloin kellään ei ollut varmuutta siitä mihin hinnat tulisivat vielä nousemaan energian osalta. Tämän johdosta tehtaat olivat pakotettuja laskemaan jonkinlaisia varmuuskertoimia hinnan päälle ja koska nämä eivät lopulta toteutuneet, niin ilman muuta tehtaat pystyivät tekemään hurjia tuloksia jonkin aikaa. Tulosten suuri vaihtelu ei kuitenkaan yleensä johdu energiasta, vaan markkinoiden liikkeet aiheuttavat sen väistämättä.
Luonnollisesti mitä loivempia muutokset markkinoilla ovat, sen tasaisemmin myös käyttäytyy tulos ja loivassa laskumarkkinassa tehdas pystynee ylläpitämään jonkinlaista tuloksen tekoa mutta rajummissa liikkeissä tulos heittelee voimakkaammin ja suunta on jompi kumpi…
Ilman muuta spekulatiivisilla ratkaisuilla voitaisiin pitää kertoimista paremmin kiinni mutta näin isoissa mittakaavoissa en usko, että kukaan määräänsä enempää haluaa ottaa riskiä spekuloimalla liikaa. Varmasti näkemystä otetaan jonkin verran mutta olettaisin tämän olevan noin 1-2 kuukauden varastoarvon verran ja tällä ei kuitenkaan lopulta ole suurta merkitystä mutta vähän voi tasata kuitenkin tulosta hetkellisesti. Heti perään kuitenkin joutuisi uudelleen ottamaan spekulatiivisen näkökulman ja jossain vaiheessa se todennäköisesti joka tapauksessa tulisi kynsille.
Uskaltaisin siis aika isolla varmuudella väittää, että tällä alalla ei tulla pääsemään eroon siitä, että lopulta markkinoiden suunta tulee määrittämään tehtaiden tuloksen. Energian osuus on normaali olosuhteissa niin pieni, että sen merkitys pysyy pienenä. Totta kai edullinen energia varmasti vahvistaa siinä mielessä kilpailuetua mutta tulosten vaihteluun sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Hiilivapaa vedyn käyttöön perustuvalla tuotannolla esimerkiksi SSAB:n Raahen tehtaan osalta sähkönkulutus tulee olemaa noin 15% Suomen tämän hetkisestä koko sähkön kulutuksesta, eli noin yhden ydinvoimalan verran tulee menemään sähköä pelkästään yhdessä SSAB:n tehtaassa.
Nii-in…? Poimit yhden lauseen täysin irti kontekstista ja ilmeisesti olet sitä mieltä, että kerron viestissäni tai viestini pointti on se, että SSAB käyttää vähän sähköä, vai…?
No korjataan nyt sen verran sinulle, että tämä ei nyt ihan ollut kuitenkaan viestini sisältö ja lainatussa kohdassa “energian osuudella” viittaan sen osuuteen hintaan per tuotettu tonni. En millään muotoa ota siinä mielessä kantaa paljonko sähköä kulutetaan. Totean, että ilman muuta edullinen energia vahvistaa kilpailuetua. Toki voit korjata, jos olet luvuista eri mieltä ja osoittaa näin ollen minun olleeni väärässä ja energialla onkin valtava merkitys teräksen hintaan ns. normaali olosuhteissa.
Uskaltaisin kuitenkin väittää edelleen viestini pointtini mukaisesti, että sähkön hinta ei tule poistamaan syklisyyttä ja tulokset tulevat heittelemään aika paljon sen mukaan missä suhdanteessa olemme ja mihin suuntaan hinnat ovat matkalla. Totta kai myös EU:n päätöksillä tulee olemaan jatkossakin suuri merkitys ja esimerkiksi jos tuontitullit poistettaisiin, niin sillä on varmasti todella iso vaikutus myös SSAB:lle ja SSAB:n tulokselle.
Citibank ja BNP Paribas tavoitehinnat osakkeelle ovat nykykurssia korkeampia. Nordea tavoitehinta maanantailta (20.3.) on alle kurssin (58SEK). Nordea näkee “show negative earnings momentum for 2023-24”. Lisäksi tunnistavat merkittävien investointitarpeiden kurjistavan vapaata kassavirtaa.
Hieno osinko on kuitenkin tulossa runsaan kolmen viikon kuluttua. Pidemmällä aikavälillä SSAB hyötynee kuitenkin Ruotsin ja Suomen tuotantokapasiteetin sijainnista runsaan ja edullisen sähkömarkkinan äärellä. Odotan että vetypelkistetyn raudan hinta tulee olemaan merkittävästi perinteistä korkeampi ja edelläkävijä korjaa preemiot.
