Ei vihreän siirtymän investointi niin pahalta kuullosta jos nämä puheet toteutuu.
"Luulajan kokonaisinvestoinnin arvioidaan olevan noin 4,5 miljardia euroa. Investoimalla uuteen teknologiaan SSAB välttää noin 2 miljardin euron investoinnit nykyisiin tuotantolaitoksiin seuraavien 10 vuoden aikana. Investointi on tarkoitus rahoittaa omalla kassavirralla SSAB:n taloudellisten tavoitteiden puitteissa.
Investointi luo merkittävää lisäarvoa. Nykyiseen tuotantojärjestelmään verrattuna käyttökatteen odotetaan paranevan yli 5,0 miljardia Ruotsin kruunua vuodessa nykyisillä hyödykehintaennusteilla. Uuden tuotantolaitoksen kustannusasema on parempi alentuneiden kiinteiden kustannusten, paremman tehokkuuden, lyhyempien läpimenoaikojen ja eliminoitujen hiilidioksidikustannusten ansiosta. Suunnitelman mukaan tuotanto lisääntyy 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa, ja tuotemix paranee 1 miljoonalla tonnilla erikois- ja premiumteräksiä."
Ei se kyllä noin mene. Jos käytän sinun lukujasi, vanhalla menettelyllä tuottava joutuu ostamaan päästöoikeuksia 20 eurolla ja sen tarvitsema myyntihinta on 35 euroa. Kilpailussa vanhan tuotantotavan toimija menee konkurssiin, kun ei ole kilpailukykyinen.
On selvää, että olemme toistaiseksi siirtymävaiheessa ja tulevaisuudessa ei ilmaiseksi saa tuprutella ilmastoa pilalle ja kaikkia rannikkoja veden alle. Ilmaston lämpenemisesta aiheutuvat kustannukset ovat pitkällä aikavälillä todella suuret, vaikka inhimillisistä menetyksistä ei välittäisikään. Ja maksun aika kyllä koittaa.
On myös ilmeistä, että osa yrityksistä kuvittelee voivansa jatkaa toimintaa vanhoilla metodeilla ja se voikin olla ainakin lyhyellä aikavälillä mahdollista. Yritykset joutuvat tekemään aidon päätöksen, miten reagoivat tulevaisuuden haasteeseen, muuttuvatko vai yrittävätkö selvitä muin konstein. SSAB on tehnyt strategisen päätöksen reagoida uudistumalla. Pisän päätöstä oikeana, vaikka siinä on kiistatta riskinsäkin.
Vertaisin tilannetta suomalaiosiin sellutehtaisiin 50-luvulla ja sitä ennen. Eivät ne huvikseen jätevesiään ja savukaasujaan puhdistaneet. Nyt jäljellä on vain niitä, jotka puhdistivat ja vanhoistakin synneistä maksetaan edelleen.
2mrd investoinnilla ei muuteta nykyisiä tehtaita pois masuunipohjaisesta teräksen valmistuksesta. Päästöoikeudet kallistuvat vuosi vuodelta ja kilpailijoiden fossiilipohjainen teräs kallistuu myös vuosi vuodelta. Ei se mene niin että vanhalla teknologialla saat tehdä terästä 30% halvemmalla. Päästöoikeudet tasaa tuota eroa koko ajan. Kilpailijat ovat myös investoimassa valokaariuuneihin, mutta ovat muutaman askeleen SSAB:ta perässä tässä muutoksessa.
Valokaariuunissa SSAB on muutaman vuosikymmenen jäljessä kilpailijoita. Korvatakseen masuunit, SSAB tarvitsee vihreää raudan primäärituotantoa, jota he nyt tavoittelevat vetypelkistyksellä. Valokaariuuneilla toimivat kilpailijat käyttävät romua ja vähemmän vihreästi pelkistettyjä rautabrikettejä.
SSAB:n Yhdysvaltojen tehtaan tuotanto perustuu romun käyttöön ja valokaariuuniin. Sieltä SSAB Zero tällä hetkellä tulee. Eli on heillä kokemusta aiheesta. SSAB:lla sattuu vain olemaan erittäin laadukasta rautamalmia saatavilla Euroopassa, joten heidän ei ole ollut järkevää panostaa valokaariuuniin perustuvaan tuotantoon tänne. Romun hinta ja saatavuus vaihtelee, Kiirunan malmin ei.
Tarvitaan kierrätettyä rautaa (romusta), joka tällä hetkellä on useinmiten edullisinta valmistaa siellä missä on runsaasti romua saatavissa (vanhat taloudet), mutta ei voi yksin mitenkään riittää tyydyttämään raudan kysyntää. Tarvitaan myös “uutta rautaa”, malmista jalostettua, jonka tekeminen vanhalla teknologialla on saastuttavaa ja ilmaston kannalta kestämätöntä.
Kierrätystä voidaan toki lisätä, mutta rajansa sillä on. Esim jätepaperista tiedämme, että tarvitaan noin 1,15 tonnia jätepaperia, jotta voidaan tuottaa yksi tonni uutta paperia, minkä lisäksi kaikki paperi ei koskaan palaudu kiertoon. Kierto on tehokkainta kalliissa materiaaleissa, esim kulta, nikkeli, kupari, ruostumaton teräs… On ilmeistä, että pitkällä aikavälillä rautaromun hinta nousee ja kierrätys tehostuu, ja siitä valmistetun teräksen markkinahinta nousee vataamaan uudella “sallitulla” tekniikalla valmistetun raudan hintaa.
On myös ilmeistä, että hiilidioksiidin päästöjen hinta nousee/nostetaan niin korkeaksi, että vanha tekniikka ei kannata. Päästöoikeuden hinta nousisi “oikeassa markkinassa” vähän yli sen kustannuksen, mitä hiilidioksidin poista vapaasta ilmakehästä maksaa.
Teollisuuden, varsinkin raskaan, uudistuminen on hidasta ja virheet kalliita. Uskon kaksiin markkinoihin, joissa molemmissa tulee olemaan menestyjiä, kierrätykseen perustuvaan raudan tuotantoon uusiutuvalla sähköllä sekä toisaalta uudella vasta kehittyvällä tekniikalla tuotettuun malmista jalostettuun rautaan. Pidän myös selvänä, että murroskauden jälkeen molempien tuotteiden hinnat markkinoilla raaka-aineena ovat jokseenkin samat. Tuotehan on sinänsä sama, erona on vain tuotantoon liittyvän menetelmän aiheuttama kustannus ja kyse siitä sisällytetäänkö se tuotteen hintaan.
Olen kanssasi samaa mieltä, että en usko yritysten maksavan merkittävää preemiota puhtaammasta teräksestä. Sinä kuitenkin unohdat merkittävän asian eli päästökaupan ja mahdollisen hiilitullin. Siinä kohtaa ei puhuta enää siitä, että vihreä teräs on kalliimpaa, vaan jopa halvempaa tuottaa ja hinnoitteluun saa oman vipuvartensa. Investointien tehtävä on parantaa toimintaa ja luoda lisäarvoa ja itse tähän siirtymään kyllä uskon.
En lähteitä jaksa tulevalle väitteelleni lähteä kaivamaan eli jokainen ottaa miten ottaa, mutta muistan lukeneeni, että n. 10 vuoden kuluttua Raahen tehtaalla tuotanto muuttuu kannattamattomaksi, jos päästökauppa kehittyy samalla tavalla.
Preemion merkittävyydestä en osaa sano, mutta rakennusalalla hiilijalanjäljellä alkaa olla yhä enemmän merkitystä. Eli vihreällä teräksellä on mahdollisuus preemioon, koska se mahdollistaa rakentamisen pienemmällä hiilijalanjäljelllä.
Bloombergin videorapsaa kuinka Kiinassa on teräksen kysyntä romahtanut ja kuinka ne nyt puskee sitä polkuhintaan maailman markkinoille. Ameriikassa on Kiinalaiselle teräkselle tuontitullit, mutta kun se tunkee maahan Vietnamilaisena Meksikon kautta. Videon mukaan eurooppa on vielä herkempi Kiinalaiselle polkumyynnille.
Tuossa tekstimuodossa samaa asiaa tämän päiväisessä CNBC:n raportissa. Tuon mukaan Kiinan heikko kysyntä ja näin ollen teräksen polkumyynti jatkuu ainakin vuodelle 2025. En kyllä oikein itse keksi mitään syytä miksi rakentaminen Kiinassa räjähtäisi ensivuonnakaan kasvuun, eli “terästalvi” voi jatkua pitkäänkin.
Kommentoiko Handelsbanken, että miksi eivät usko Luulajan investoinnin parantavan osakkeenomistajan arvoa? Tuo on nimittäin aika rohkea uskomus, koska samallahan he uskovat johdon tehneen valtavan virheen. Olisiko heidän mukaansa parempi katsoa sivusta vihreää siirtymää ja ihmetellä sitten, kun asiakkaat ostavat kilpailijoilta sitä puhtaampaa terästä?
Ei taida olla riittävää näyttöä vihreän teräksen tuovan ylimääräiset kustannukset ylittävää katetta. Katteen paraneminen riittävästi on hyvinkin mahdollista jollakin aikavälillä, mutta se aikaväli on aika hämärän peitossa.
