Lindex Group (Stockmann Group)

Sokoksia ja Emotioneita on jo yli 60 kpl:tta Suomessa ja uusia Emotioneita on avattu pari per vuosi viime vuosien aikana.
Mietin itsekin hetki sitten, että mitä jos Stocka avaisi Emotionin tyylisiä pienempiä kosmetiikkaliikkeitä. Kilpailijoina olisi Emotionin lisäksi Kicks + kaikki kosmetiikka verkkokaupat, jotka voivat yleensä myydä kaikkea halvemmalla ja pitää laajempaa valikoimaa. Sitten kuitenkin tuli mieleen nämä K-ketjun ja Oriolan yrittämät Hehku liikkeet. Niiden konsepti oli tosin vähän erikoinen…

Tavoitteena oli tosin 100 liikkeen ketju, eli ei mitään ihan pientä yritetty, mutta nopeasti annettiin periksi.

1 tykkäys

Stockmannihan yritti tätä Stockmann Beautyn kanssa vuosina 2002-2015 ja liiketoiminta ajettiin lopulta alas.
image
Tämän jälkeen verkkokauppa on entisestään vahvistunut ja ihmettelen miten Sokos Emotioneissakaan saadaan volyymeja sille tasolle että niiden pyörittäminen kannattaa.
Tämän jälkeen tältä markkinalta on poistunut Anttila ja tilalle on tullut Tokmanni joka pystyy oman nettikauppansa kautta myymään tuotteita huomattavasti Stockmannia halvemmalla.

Aili joskus kirjoitteli pitkät pätkät siitä kuinka erilaiset yritysostot ovat olleet Stockmannin DNA:ssa ja näitä on historiassa nähty, yritysostot voisivat olla taas saneerauksen jälkeen mahdollsiia kun tase on puhdas ja pankkilainaa on taas saatavilla kilpailukykyisemmillä ehdoilla.
Mitä Stockmann sitten voisi kenties ostaa onkin huomattavasti hankalampi kysymys ja miten tätä ostosta voitaisiin perustella meille osakkeenomistajille, herkkujen takaisin ostaminen oliis hyvä pr-liike mutta sitä tuskin nähdään kun s-ryhmä on tätä herkku brändiä alkanut viemään jokaiseen prismaan ja muualle mm. valmisruokien ja kastikkeiden muodossa.

Stockmannin brändihän on edelleen vahva ja sitä voisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää erilaisissa tuoteryhmissä erilaisten tuotteiden mudossa, esimerkiksi viinit tai eksoottiset juustot mutta tämmöinen toiminta olisi pilkun väärällä puolella eikä olisi minkäänlainen ratkaisu.

Ravintolapuolella voisi ehkä olla jotain mahdollisuuksia, mutta miksi Stockmannin pitäisi tänne puolelle lähteä ja mikä olisi Stockmannin kilpailuetu tällä kentällä?
Vaikea nähdä mitään selkeitä markkinoita johon Stockmann voisi lähteä, mutta katsotaan mitä Jari ja hallitus saavat ideoitua saneerauksen jälkeisessä maailmassa.

14 tykkäystä

Joo… Oon juu koittanut mahdollisimman paljon välttää itseni toistamista.

Nyt silti tosiaan on mainio paikka katsoa tulevaan ja pohtia, mitkä asiat ovat Stockmannin vahvuuksia.

Vahva Stockmann -brändi

Nyt, kun kiinteistöt on myyty ja niistä on päästy eroon, on aika heittää nappulat täysin uudestaan ilmaan.

Tavaratalon kiinteistöillä on omistaja ja niillä on rajattu kaavoitusten toimesta, mitä niillä voi tehdä. Tampereen vanhan Anttilan tavaratalon tiloissa ei ole vieläkään oikein mitään toimintaa. Sokosta tuskin saadaan sinne muuttamaan. Tavaratalot eivät ole olleet huudossa ja vuokranmaksajiksi on vain hyppynen brändejä maailmalla. Hyviä liiketila vaihtoehtojakin alkaa olemaan enemmän, kun yritykset ovat menneet nettiin.

Totesiko analyytikkomme Rauli JNivalalle, että itse tavaratalot taitavat tehdä tulosta, itse retail-konserni tappiota.

Sanoisin, että Stockmannin vuokranantajat tarvitsevat enemmän Stockmannia kuin Stockmann heitä.

Stockmannin ei ole pakko majailla nykyisissä kiinteistössä sopimusajan jälkeen, mikäli sen liiketoiminta ei ole tarpeeksi kannattavaa. Ihmisten liikkuvuuteen kannustavat kauppapaikat tuovat kaupungille tuloja.

On siis monien intresseissä, että Stockmann haluaa jatkaa nykyisillä kauppapaikoilla. Toisin kuin jotkut väittävät, sanoisin, että Stockmannilla on tästä eteenpäin huomattavasti paremmat edellytykset astua neuvottelupöytään, kun se ei ole seiniensä vanki. :blush:

Stockmannilla on neuvotteluvoimaa, eikä pakkoa.

Brändejä ja tuotteita, joissa ei tarvitse kilpailla hinnalla

Tavaratalo keskeisellä markkinapaikalla joutuu verkkokauppa aikana kiinnittämään huomiota sisäänostoon.

Helsingin tavaratalossa on myyty kaikenlaista aina ruuveista, pakettimatkoista, autoihin ja lentolippuihin. Stockmannin juttu on ollut keskeinen markkinapaikka. Kun esimerkiksi Helsingin keskustan rakentaminen siirtyi muualle, rakennustarvikkeiden myyntikin sai mennä. Nyt saisi siis kannattamattomat tuotteet taas mennä.

Keskustan tiloissa pitäisi siis myydä tuptteita, joilla ei ole alennusmyyntejä. Oletteko kuulleet uusimman Apple puhelimen alennus myynneistä tai ovatko Hugo Bossin mallistot alennuksessa? Joskus joku pikkuinen rekki, mutta ei niihin yleensä tarjouskoodit pure.

Stockmannilla ei ole järkeä myydä Iittalan Kastehelmi-kippoja kilpaa Citymarketin kanssa tai telkkaria kilpaa Verkkokauppa.comin kanssa. Tuotteet olisi hyvä olla sellaisia, että ne ovat markkinahintaisia ja kuluttaja voi luottaa siihen, ettei maksa liikaa. Tuotteet ovat joko eksklusiivisia, samanhintaisia kaikkialla, kuluttajalle uusia tuttavuuksia tai alivuokralaisen nimillä.

Hyvä siihen vielä, että tuotteet olisi korkean katteen tuotteita.

Nuorten brändit

Vaatteissa koko Stockmann konsernilla hieman puuttuu nuorten muoti. Only oli tätä joskus, mutta on nykyään niiden entisten nuorten kasvettua jo varttuneemman makuun. Nuorten muoti ei välttämättä ole konsernille siitä helpoimmasta eikä kannattavimmasta päästä. Tyypillinen kaupunkilaisnuori on kohtalaisen tiukalla budjetilla. Kuitenkin nuorena aikalailla määritellään se, mistä myöhemminkin totutaan niitä vaatteita ostamaan. Joku pieni nuorten nurkkaus olisi myös hyvä houkuttelemaan uusia asiakkaita ja kasvamaan kanta-asiakkaiksi.

Mitä uutta maailmalta?

Stockmannilla on pitkä historia trendien tuomisella maailmalta. Sen markkinapaikka oli ennen keskusta. Ehkei sen kannattaisi juuttua tähän ajatukseen vaan pikku hiljaa valloittaa muutakin. Toki Wolt ja verkkosivut on jo hyvä alku.

Niinkuin pörssistä nähdään Facebook, Google-, media jne. monikanava mainonta vaikuttaisi olevan mennyt jo. Nähdään varmasti jatkossa titaaneiltakin jotain uutta.

Ehkä Stockmann voisi tutkiskella, mitä kaikkea maailmalla on koronan aikana ehditty innovoida. En usko, että me Suomessa ollaan ainoita, jotka tehdään tätä.

Lindex on sijoittanut uusiin brändeihin. Itse tosiaan tykkään, että Lindexillä on jo oma ydinasiakaskunta. Heille vain lisää tuotteita.

Pikamuoti lainsäädännölle on Lindexillä ihan hyvät lähtökohdat. 2025 on tulossa lainsäädäntö, ettei vaatteita saa viedä kaatopaikalle vaan ne pitää kierrättää.

Siihen Lindexkin valmistautuu ennakoidusti.

Tässä nyt jotain aihioita nopeasti, mitä voisi ihsn hyvin tapahtua tulevaisuudessa.

Voihan se toki olla, että Stockmann vain jakaantuu Lindexiksi ja Stockmanniksi, kunhan velkasaneerauksesta päästään.

25 tykkäystä

Helsingin keskusta ei ole toipunut eikä välttämättä ikinä toivu sellaiseksi mitä se oli ennen Koronaa :pensive:

9 tykkäystä

Helsingin keskusta oli pahasti näivettymässä jo ennen koronaa. Liikkeitä suljettiin ja tyhjiin liiketiloihin oli vaikea saada vuokralaisia. Helsingin Stockmannin taru tavaratalona oli jo silloin vaakalaudalla. En usko, että tätä kaupan kannalta myrkyllistä kehitystä pysäyttää enää mikään. Ydinkeskustan liiketilojen vuokriakin on jo alennettu, mutta tuskin sekään auttaa. Junan tuomat jäävät mieluiten jo Pasilassa pois, jos vain mahdollista.

Helsinki on yrittänyt sulkea keskustan Helsingin keskustalaisille (ei puolue), mutta ihmiset ovat paenneet korkeita asumiskustannuksia ja hintoja kaupungin laitamille. Kaiken maailman pikkutoimistoa ja vuokratyöläiskämppää on keskusta nykyisin täynnä.

Ei tästä kehityksestä voi koronaa syyttää. Maailmaltahan löytyy jo pidemmälle edenneitä esimerkkejä Helsingin kehityksestä, joskin mekanismit näivettymiselle ja autioitumiselle ovat usein hieman toiset. Esim. USA:ssa monen suurenkin kaupungin keskustasta löytyy enää toimistoja ja muutama ravintola, jotka toimivat pääosin päivisin – ja tietenkin narkkareita, jotka ovat vallanneet ainakin yhden suuren puiston kokonaan.

4 tykkäystä

Kannattaisiko Helsingin kaupungin tarkistaa sitä strategiaansa, joka torppaa kaiken asuntorakentamisen keskustaan :face_with_diagonal_mouth:

Tarkemmin siis asunnoiksi muuttamisen, eli esim. toimistotilan muuttamiseen asunnoiksi on suhtauduttu todella nihkeästi tähän asti.

6 tykkäystä

-Pienin muutoksin, se suurin syy:
Kannattaisiko Helsingin kaupungin tarkistaa sitä strategiaansa, joka pyrkii torppaamaan kaiken henkilöautoliikenteen keskustaan

1 tykkäys

Minussa ei riitä visiönääriä villiin ideointiin, mutta jos viitekehykseksi otetaan raha ja rajataan pohdinta ongelmapesäkkeeseen eli tavarataloihin, niin mitä uutta ikinä tekevätkin, tulisi sen pystyä:

  1. kasvattamaan liikevaihtoa siten, että kiinteinen kulujen suhteellinen osuus laskee eikä bruttomarginaali kärsi ja/tai
  2. kasvattamaan bruttomarginaalia (ilman kiinteiden kulujen suhteellista kasvua) ja/tai
  3. laskea kiinteiden kulujen suhteellista osuutta ilman, että bruttomarginaali kärsii
    (4. joku muu mikä?)

Mielestäni kohta 1. on vaikein. Joitain hajatuksia:

  1. varaston kiertonopeutta kasvatetaan karsimalla heikompia tuotteita/tuotekategorioita (matkalaukkuja, sisustus yms. tavaraa saa kätevästi netistä ilman sovitusta),
  2. tavarataloihin/verkkokauppaan pyritään saamaan enemmän trafiikkia (voisiko Hulluja Päiviä tai muita kamppiksia olla enemmän? Lisää mielenkiintoisia alivuokralaisia, jos mahtuu.) ja/tai
  3. kertaostoksen kokoa kasvatetaan (hitusen aggressiivisempaa myyntiä, Muotipalvelun parempi esiin tuonti) ja/tai
  4. Stockmann brändin lisensointi muihin luksustuotteisiin/-palveluihin, kuten edellä mainittiin (Suomi juttu, ei juurikaan liikevaihtoa, mutta kaikki lasketaan).
    Jos tätä lähdettäisiin taklaamaan täysin uudella avauksella, niin mielestäni se pitäisi toteuttaa nykyisiä seiniä ja/tai verkkokauppaa hyväksikäyttäen, jotta riski kiinteiden kulujen kasvusta olisi minimaalinen. En myöskään nää, että yritysostoilla saataisiin ratkaistua tavaratalojen kannattavuusongelmia.

Kohdat 2. ja 3. ovat mielestäni helpompia. Bruttomarginaalin noston lääkkeiksi

  1. vähemmän aleja kuten Aili totesi
  2. omien tuotteiden osuuden kasvattaminen (toimiva strategia Tokmannilla, joten miksei isoveikallakin)
  3. hankintahintojen painaminen (esim. parannetaan neuvotteluvoimaa nostomalla volyymeja parhaiden toimittajien kanssa, volyymeja nostetaan fokusoimalla tarjoomaa)
  4. korkeakatteisiin tuotteisiin panostaminen (daa)

Kiinteiden kulujen suhteellinen osuus painetaan alas tietysti:

  1. Tehostamalla tilojen käyttöä (alivuokrauksen kasvattaminen - tiedän, teknisesti nostaa liikevaihtoa eikä pienennä kuluja, mutta sama lopputulema; pienempiin tiloihin siirtyminen => Itiksen tilat puolittuu ja Latvanen mainitsi, että vain marginaalinen vaikutus liikevaihtoon)
  2. Tehostamalla hankintaa (vähemmän valikoimaa/tuotekategorioita, enemmän volyymia, tarvitaan vähemmän käsiä)
  3. Käytetään neuvotteluvoimaa vuokrien painamiseksi raukeavissa soppareissa (kuten Aili mainitsi, vuokranantajien vaikea löytää tilalle toista vuokralaista)
  4. Yhteinen hankintayhtiö Sokoksen kanssa tietyissä tuotteissa (esim. kosmetiikka, tietyt muotibrändit). Vai onko teknisesti edes mahdollista?
4 tykkäystä

Huokaus…
Tätäkin yritetiin aikoinaan, mutta en tiedä mihin suomenruotsalaiseen metsään mentiin tämänkin osalta kun ei oikein onnistunut. Nuorisomyynnin konseptina oli lähinnä “pappa betalar” .Stokkan OneWay oli aikoinaan edelläkävijä ja tarjosi juurikin nuorisolle jotain raikasta, uutta ja kosiskeli uusia ostajia.

Kyllä se oli ainakin stadissa se mesta johon kokoonnuttiin ja katsottiin mikä on nyt in… Sitten tuli markkinoille H&M, Zarat, verkkokaupat yms… OneWay konseptia yritettin jossain vaiheessa herätellä henkiin pop-up hengessä, mutta kaipa tämä sulautui lopulta muuhun toimintaan ja nykyään Makiat yms. siellä muiden joukossa.

2 tykkäystä

Jos sallitaan tällainen omakohtainen kokemus, niin Redin parkkihallissa on 3 tuntia ilmaista pysäköintiä, kohtuuhintainen 15 snt / kWh sähköauton lataus ja paikkoja on pitkä rivi (oliko jopa 230 paikkaa kokonaisuudessaan!). Sähköauton lataus on ihan kunnon ongelma sellaisen kantakaupungissa omistamalle kuten meikäläiselle. Kun kävin joskus Stockan hallissa niin siellä oli pari hassua latauspaikkaa ja ihan älytön ryöstöhinta pysäköinnistä tyyliin 4 euroa / 30 min

Tiedän että autoilijoiden valitusta ei haluta kuunnella, mutta tarjoamalla kohtuuhintaista latausta saa sen autoilijan “niitattua” siihen ympäristöön moneksi tunniksi kerralla, koska ne laturit eivät ole mitään tehomalleja. Vielä joku mukava ostokannuste kylkeen niin voisi olla ihan hyvä ajatus. Nyt siellä on joku hikinen tunnin pysäköintietu tarjolla.¨

Ja jos joku ihmetteli täällä miksi Sokos Emotion pärjää, niin se on se vihreän kortin taika. Stockan kanta-asiakasedut ovat aika mitäänsanomattomia.

6 tykkäystä

Sähköautoiluun en ota kantaa, mutta Stokkan kanta-asiakkuus tarjosi pitkään tunnin ilmaisen pysäköinnin keskellä keskustaa ja tämä oli pitkään suuri houkutin keskittää pysäköinti/asiointi juuri stokkalle. Tämä muutettiin valitettavasti siihen malliin, että kunhan ostat stokkalta riittävästi, niin saat edun pysäköintikustannuksen osittaiseksi kattamiseksi, kunhan muistat pyytää kassalta lippulapun. Kun muutos toteutettiin, itse ainakin siirsin stokka vierailuni Itikseen, jossa ilmainen pysäköinti ja asioin keskustassa vain julkisilla. Kellon alla olen sen jälkeen vieraillut kovin harvoin.

Kanta-asiakkuusohjelman muutokset ovat yksi suurin syy Stokkan epäonnistumiseen ja pahoin pelkään, että etujen muutos kuluttajaystävällisempään muotoon on myöhäistä.

6 tykkäystä

Olli kirjoitti lyhyen kommentin Suomen kaupan lokakuun luvuista. Stockan(kin) kannalta luvut ovat varsin heikkoja, käyttötavaramyynnin laskiessa 4 % viime vuodesta. Me olemme odottaneet koronasta palautumisen tukevan vielä tavaratalojen myyntiä ja ennustamme Q4:lle 5 % kasvua. Siten lokakuun kaltaisen kehityksen jatkuminen joulukaupan aikana johtaisi oleellisesti odotuksiamme heikompaan Q4 myyntiin.

Lindexille tärkeästä Ruotsin vaatemarkkinasta saadaan lukuja vähän lyhyemmällä viivellä ja marraskuun luvut julkaistaan jo vajaan parin viikon päästä. Lokakuussa markkina oli viime vuoden tasolla. Lindexin osalta odotamme pientä liikevaihdon laskua Q4, lähinnä valuuttamuutoksista johtuen.

21 tykkäystä

Havaintoja päivitetystä omistajaluettelosta.

EQ:n rahasto lisännyt omistustaan noin 20 prossalla ja noussut 7.suurimmaksi omistajaksi. Coueskaan ei ole pelästynyt Inderesin analyysia, vaan lisännyt omistustaan nimellisen määrän.

Marimekko on jatkanut myös holdaamistaan (kuten Ihamuotilakin). Jospa siis se Ihamuotila voisi neuvotella Marimekon ottamaan Retailin haltuun ja muuttamaan tavaratalot isoiksi Marimekko-myymälöiksi? :wink:

7 tykkäystä

Pari irrallista huomioita marras- ja joulukuulta ovat se, että ruotsin verkkokaupassa Black Week on ollut -9.5% viime vuodesta (Prisjakt ja Svea Bank). Suomessa Klarnan tilastot kertovat, että Black Week olisi noin +10% viime vuodesta.

Eilen (3.11) Helsingin Stockmannilla oli vilkasta jokaisella osastolla ja kun kysyin kassalla mikä on joulun vilkkain viikonloppu niin vastaus oli kaikki :slight_smile:

Kassalla kertoivat myös, että tuorein kanta-asiakas kampanja (voucherit kanta-asiakaslehdessä ja appissa) on selvästi saanut asiakkaat liikkeelle.

32 tykkäystä

Nyt olisi jokaisella mahdollisuus lähteä vaikuttamaan Stockaan myös vaikuttajapaneelin kautta:

https://digitalist.leanlab.co/cgi/view?sid=57fc3cec133a88c7&id=979386a0512a822d&fbclid=PAAaaTKRgI0b61WBq2f2ow_Hoq7l4qFR_cfYKGaSousjoJS5M-1KadUhIR9J8

8 tykkäystä

Liityin. Toivottavasti moni osakkeenomistaja liittyy, jotta piensijoittajien ääni kuuluisi yhtiössä riittävän selvästi.

2 tykkäystä

Mihin tuohon liittymällä piensijoittaja tai suuri sijoittaja voi vaikuttaa ?
Enemmän markkinoinnin väline.

Ainakin itsellä on vaikeaa mennä johtoa neuvomaan strategioissa ja tulevaisuuden visioissa etenkin kun Lindexin vahvat alueet ovat muualla kuin Suomessa.Ne kuitenkin pitkälti ratkaisevat Stokkan menestyksen tai menestymättömyyden tulevaisuudessa.

Tietysti asiakaspalaute on tärkeää toimintojen kehittämisen kannalta. Uskon Stokkankin tekevän nykymenon mukaisesti markkinointitutkimuksia ja seuraavan tilastoja myynnistä ja sen jakautumisesta.

Johtaja Latvanen sanoi Viisas Raha lehdessä.“Stockmannin yksi kehityskohde on monikanavainen viestintä.Yhtiön on onnistuttava tavoittamaan asiakkaansa digitaalisissa kanavissa.Tätä kautta syntyy myös näkemys asiakkaiden tarpeista.”

Eli Stokka haluaa saada asiakkaat “digitaaliseen verkkoon”.Siellä on helpompi markkinoida.Mainosta alkaa pukata sähköpostiin.

Noho Partnersilta posari. Vähän ristiriidassa sen kanssa että ihmisillä ei kuulemma riitä rahat kuin hernekeittoon inflaation takia. Luulisi että Stockakin hyötyy kun ei siellä raflassa kai verkkareissa pyöritä

Pohdin tuota samaa aikaisemmin.

Nohon posarissa kannattaa kuitenkin huomioida, että edellinen ohjeistus oli hyvin varovainen ja tämä posari oli odotettavissa.

Stockmannin ja Pirkanmaan Osuuskaupan väliseen oikeudenkäyntiin koskien vahingonkorvausta Tampereen tavaratalossa sijaitsevan liikehuoneiston vuokrasuhteen päättymisestä on tänään saatu Korkeimman oikeuden päätös. Korkein oikeus on päätöksessään hylännyt Pirkanmaan Osuuskaupan valituksen ja katsonut, että Pirkanmaan Osuuskaupan alivuokrasuhteen ennenaikaiseen päättämiseen perustuva vahingonkorvaussaatava on yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaista saneerausvelkaa, mikä oli myös Helsingin käräjäoikeuden, Helsingin hovioikeuden ja valvojan, asianajaja Jyrki Tähtisen kanta.

48 tykkäystä