Oikeusjutut vaikuttavat kaikkeen - niin kauan kun ollaan saneerauksessa niin mitään isoja muutoksia ei tule. Siksi oikeusjutut kriittisiä sijoituscasen kannalta.
Kun saneeraus on paketissa niin voidaan alkaa odottamaan retailin kohtaloa eli mitä sille tehdään. Ja se taas on firman kannalta äärimmäisen oleellista.
Kärjistetysti, niin kauan kuin retail on mukana niin firma saa jotain PE10 tms kertoimia, kun retail saadaan ulos niin päästään lähemmäksi esim. H&M kertoimia (PE20 tjsp).
Linkkaan tämän tänne, sillä se sisältää näkemystä Lindexin suhteen.
Ja tässä myös se osuus.
Lindex kuuluu edelleen kolmeen suurimpaan sijoitukseeni Suomessa, vaikka osake onkin noussut puolentoista vuoden takaisesta kirjoituksestani lähes 70 prosenttia. Arvostan toimitusjohtaja Ehnbågea suuresti, Hänen näyttönsä ensin Lindexin toimitusjohtajana ja nyt koko konsernin vetäjänä on mainio.
Alunperinkin taseen perusteella ostamani Lindex on tuottanut alimmista ostoista jo satoja prosentteja, mutta näen edelleen kymmenien prosenttien nousuvaran. Osakkeen risk/return -suhde (R/R) oli parhaimmillaan aivan loistava, ja edelleenkin mielestäni hyvä. Perusskenaarioni on, että yhtiö saa tavaratalot käännettyä sellaiseen tilaan, että ne kelpaavat jollekin. Lähtökohtaisesti JC Switzerland Holdings:lle vähintään ilmaiseksi. Tällöin muiden osien arvo tulisi esiin, etenkin Lindex-divisioonan vakaasti etenevä kannattava kasvu.
Samaan aikaan JC:n tuleva päätös olisi peruuntuessaan suurin riski tälle noususkenaariolleni. Tavaratalojen myynti, valmistuvan Ruotsin logistiikkakeskuksen sale-and-leaseback sekä mahdollinen hybrilainan takaisinmaksu mahdollistaisivat jopa 1,5 euron osakekohtaisen kertaosingon.
Koska Lindexin paino salkussani on noussut kovin suureksi, saatan sitä matkan varrella hieman kevennellä, vaikka näen perusskenaariossani 2-3 vuoden aikavälillä nousuvaran noin 4,5–5 euroon, ainakin jos osakkeen päälistaus siirretään Tukholmaan.
Laitetaas vielä vähän vastuutonta spekulointia miltä Lindex voisi näyttää ilman retailia numerojen valossa. Tässä ei oteta muuhun kantaa kuin tulospohjaiseen arvostukseen yksinkertaisella PE-arvioinnilla, velkaisuuden huomioiva EV/EBIT antaa tietysti paremman kuvan mutta tässä on aika paljon muuttujia mm. sen osalta että mitä retailin mahdollinen dumppaaminen maksaa “myötäjäisinä” sekä logistiikkakeskuksen sale & leaseback joka tapahtuu aika suurella todennäköisyydellä ensi vuonna kun ramppi on saatu valmiiksi (Q1/25 taisi olla yksi arvio tästä).
Lähtökohtana on viime vuoden 90M EBIT joka tänä vuonna taitaa vähän ottaa takapakkia mutta tod.näk. kasvaa logistiikkakeskuksen ja yleisen taloustilanteen paranemisen kautta vahvemmin tulevina vuosina. EBITin oletetaan mallissa kasvavan maltillista 3% vuositahtia, yksinkertaistuksen vuoksi arvioin myös vuokrasoppareiden korkomenojen kasvavan samaa tahtia, lähtötasona arvioitu 12M.
Fully diluted osakemääräksi arvioidaan 166M, tämä on toki vähän vielä ns. ilmassa, case LähiTapiolassa puhutaan tällä hetkellä n. 16M erosta VMK päätös vs. saneerausohjelman mukainen summa, tämä tarkoittaa että jos VMK päätös jää voimaan niin osakemäärä kasvaa karkeasti 16M/5 x 0,91 = 3,6M lappua tulee lisää LähiTapiolalle. Tällä hetkellä lappuja on 158.7M joten 166M ei tule varmaankaan ylittymään missään olosuhteissa vaikka Lindex häviäisi riidan KO:ssa (lisäksi jo sovituista/päätetyistä caseista saattaa tulla jotain pieniä lisäyksiä osakemäärään).
Anyway, taulukko antaa jotain osviittaa siitä miltä Lindex näyttää ilman retailia tulosmielessä ja tosiaan jos tuloskertoimet nousee lähemmäksi verrokkeja niin osakkeessa on merkittävä nousuvara.
Lindex itsenäisenä ilman riippakiveä on defensiivinen ja velaton lafka joka toimii usealla markkinalla ja siten varmasti saa paremmat kertoimet kuin nykyään, erityisesti jos se siirtyy esim. Tukholman pörssiin.
Edit krediitit @mattiboi joka on ansiokkaasti arvioinut erityisesti vuokrasopimusten korkomenojen jakautumista ja jonka arvioon tuo 12M perustuu.
OP:n huhtikuun analyysin mukaan Stockmann-divisioonan arvo on -1,20€/osake, mikä osaltaan osoittaa Lindexin maltillista hinnoittelua, mikäli tavarataloliiketoiminta saadaan eriytettyä.
Tässä olisi Raulin lyhyehköt kommentit Ruotsin vaatemarkkinoista. 
Kiitos taas @Seinakadun_Keisari ansiokkaasta analyysista ketjussa 
Kurssi ja P/E (24e 16,8) alkaa jo näyttää siltä, että yhtiöön kohdistuu jo hieman odotuksiakin. Saneeraus lähenee loppuaan ja Stockan kanssa pitänee saada jokin ratkaisu tehtyä. Tai olisi ainakin outoa, jos se jätettäisiin osaksi yhtiötä tuhoamaan arvoa.
En jaksa uskoa, että Lindex saa Stockasta hiottua itselleen tuottavaa vaan siitä on päästävä eroon. Yllä on jo puhuttu tosiaan siitä, että se annetaan ilman pois. Mutta mitä, jos ottajaa tai ostajaa ei löydy sanotaanko vaikka vuoden sisällä? Onko Lindexillä mahdollisuuksia vetää itse letkut irti ja ajaa alas koko Stockan toiminta? Estääkö jokin vuokrasopimuskoukero tällaisen vai tulisiko tästä yksinkertaisesti niin paljon kuluja, että ei kannata (kun katsoo Stockan vaikutusta EPS:iin niin vaikea kuvitella, että eikö kannattaisi…)?
Hilloan yhä itse pari vuotta sitten liian kalliilla ostamiani lappuja, mutta Lindexin aika defensiivinen profiili ja arvostus ilman Stockaa kyllä houkuttelisi vähän lisämäänkin.
Q1 raportin Stockmannin hallinnon säästölukujen ja hullujen päivien ajoituksen valossa Stockmann divisioonan pitäisi olla lievästi positiivinen 2025 eteenpäin, yhdistettynä yhtiön aiempiin julkilausumiin tavoitteisiin mm. verkkokaupan myynnin kasvattamisesta. Näillä perusteilla voi Stockmannin odottaa olevan vähintään luovutuskunnossa pian saneerauksen selvittyä.
Kauppalehdessä maksumuurin takana juttu suhteellisen tutulla teesillä. 
Sama juttu löytyy paperisestaki kauppalehdestä jonka näköislehden voi lukea e-kirjastosta.
Lainataan pari Raulin kommenttia jtusta vaikka ei sinänsä mitään uutta.
”Varmasti yhtiön olisi helpompi tehdä tällaisia rakennejärjestelyjä niin, että ainakin jo tiedettäisiin, että saneeraus on päättymässä. Käytännössä ensin yhtiö tiedottaisi, että Lähitapiola-tapaus on sovittu, ja sen jälkeen voidaan tiedottaa, mitä rakennejärjestelyjä ollaan tekemässä. Saneerauksen päättyminen ja järjestelyt voisivat sitten toteutua jokusen kuukauden päästä. Se olisi varmaan loogisin ja helpoin tapa edetä”, Juva sanoo.
Juva näkee, että realistisin vaihtoehto on Stockmann-liiketoiminnan myynti. Liiketoimintojen itsenäisyyden lisääminen voisi hänen mukaansa enteillä myyntiä myöhemmin, jos kauppaa ei vielä saada aikaiseksi.
Ainoalta potentiaaliselta ostajalta näyttää pitkäaikaisen pääomistajan Konstsamfundetin viime vuoden alussa kasaama Nordic Retail Partners. Se on holding-yhtiö, joka hallinnoi Konstsamfundetin ohella sveitsiläisen JC Holdingin omistuksia Lindex Groupissa. JC Holding omistaa esimerkiksi maineikkaan saksalaisen tavarataloketjun Peek & Cloppenburgin.
Juva arvioi, että Konstsamfundet on hankkinut JC Holdingin mukaan omistajaksi juuri Stockmannia silmällä pitäen ja että yhteisyritys on pääostajaehdokas Stockmannille.
”Kuvittelisin, että tässä on lähinnä neuvoteltu siitä, minkälaisilla ehdoilla he suostuisivat ottamaan tavaratalobisneksen kokonaan haltuunsa”, Juva sanoo.
Inderesin analyytikko Rauli Juva arvioi, että viimeinen kiista voidaan saada sovittua hyvinkin pian osapuolten kesken, paitsi jos asia etenee oikeuteen asti. Tämän jälkeen Lindex Group pääsisi nopeasti ulos yrityssaneerauksesta, mikä auraisi tietä tavaratalojen yritysjärjestelylle.
Taitaa olla @Rauli_Juva kommentit jostain toukokuun alusta, asia siis eteni oikeuteen ja käsiteltiin toukokuun lopussa. Päätös tulee elokuun loppupuoliskolla.
Huomatkaa että Lyly palkattu INTERIM tägillä eli väliaikaisena.
Kertoo minusta sen että retailin myynti on kartalla ja siksi ei anneta pysyviä titteleitä, mahdollinen ostaja saa sitten päättää kuka vetää jatkossa.
Lindex on päättänyt saneerausohjelmansa mukaisesti 2 599 852 uuden osakkeen suunnatusta osakeannista vahvistettujen saneerausvelkojen velkojille; Yhtiö jättää listalleottohakemuksen
Tässä on siis Tampereen seudun OP:n ja Nordikan kanssa tehtyjen sopimusten seurauksena heille annetut osakkeet, josta voidaan laskea että heidän kokonaiskorvaus oli noin 12 MEUR. Kun tiedetään että toiselle Tampereen tavaratalon ex-vuokranantajalle maksettiin noin 50 % saneerausohjelmassa määrätyn lisäksi (kuten tammikuussa kirjoitin), tästä voisi päätellä että noin 3 MEUR maksusta on Tampereen OP:lle. Tämä puolestaan viittaa tämä siihen, että Nordikalle on maksettu varsin kova summa verrattuna saneerausohjelmassa määrättyyn 1,3 MEUR:oon (joka oli jo maksettu) tai jopa vaadittuun 14,5 MEUR:oon.
Nordikalle tuli siis nähtävästi “palkinto” taistelusta ja voisi näin kuvitella että Lindex olisi myös LähiTapiolalle valmis maksamaan kohtuullisen hyvinkin, jotta viimeinenkin riita saadaan sovittua. Lindexin osakkeenomistajille ei toki ole vaarallista jos muutama miljoona käytetään siihen, että päästään saneerauksesta ulos ja rakennemuutos eteenpäin, mutta hieman oletuksiamme enemmän se saattaa maksaa.
Kommentoin kyllä tällä viikolla, mutta tuo sivulause meni toimittajalta väärin korjauksen jälkeenkin Pointti sama kuin ennenkin eli oikeusprosessin loppuun katsominen kestää, mutta sopu voi tavalla tai toisella tulla piankin.
EDIT: Turku vaihdettu Tampereeksi
Rauli, onko tämä vahvistettu tieto että tässä paketissa on sekä TSO että Nordikan summat? Jos näin niin tosiaan aika paljon ekstraa laitettu saneerausohjeman päälle Nordikan osalta.
Toki pikkurahoja isossa kuvassa.
On. Laskelmat summan jakautumisesta on toki omia arvioita mutta tuo johtopäätös näyttää aika väistämättömältä.
Tässä pitää huomioida se että Tähtinen ei anna ihan mitä tahansa summia maksettavan eli en vielä ihan varmana pitäisi tätä jakaumaa.
Jos todetaan että Nordika sai about tuon summan mitä spekuloitiin niin sitten ilmeisesti Tähtinenkin on hyväksynyt ajatuksen että saneeraus pitää saada nopeasti maaliin.
edit Tähtisellä siis “virkavelvoite” ajaa velallisten oikeuksia/tasa-arvoista kohtelua, joku voisi nostaa äläkän siitä että Nordika sai moninkertaisesti saneerausohjeman mukaisen summan. Siksi vielä hieman skeptinen siitä paljonko Nordikalle maksettiin.
2,6M uutta osaketta a’ 0,9106eur/osake tarkoittaisi noin 2,86M€ konvertointia. Konvertointi lienee edelleen se 20% kokonaissummasta, jolloin kokonaissumma olisi 14,3M€. Nordikan riidaton osuus oli jo aiemmin konvertoitu osakkeiksi, mutta ilmeisesti Tampereen OP:n ei, joka oli 2,0meur.
Tuleeko ylläolevasta laskelmasta se n.12M€ (14,3-2,0) lisämaksu näiden kiistojen sopimisesta?
Tämä kiistojen sopimisen kulu on kaiketi yhtiölle verovähennyskelpoinen.
Kiinnitin huomiota myös siihen, ettei tällä päivällä 19.6.2024 laskettu liikkeelle vakuudellista jvk:ta, joten nämä osapuolet eivät vaihtaneet vakuudetonta saneerausvelkaansa vakuudelliseen jvk-instrumenttiin?
Menikö tämä @Rauli_Juva näin ja onko mielestäsi tulkinta oikea liittyen vakuudellisen jvk:n osalta (kun niitä ei laskettu liikkeelle)?
Ei ihan mennyt laskusi oikein. Eli 2,6m osaketta hintaan 0,916e tekee noin 2,4 MEUR, joka tosiaan on 20 % koko kokonaisvelasta joka siten on 11.9 MEUR. TSOP:lle oli saneerausohjelmassa annettu 2 MEUR ja kun toiselle Tampereen tavaratalon vuokranantajalle sopimuksessa annettiin 50 % yli saneerausohjelman niin oletin tässä saman, jolloin TSOP:n kokonaissumma olisi 3 MEUR, joka siis sisältyy 12 MEUR:oon kokonaan, koska heille ei oltu mitään vielä maksettu kuten oikein sanoit. Näin Nordikan lisäkorvaukseksi jäisi 9 MEUR, aiemmin saneerausohjelman mukaan maksetun reilun 1 MEUR:n päälle.
Ihan oikea huomio ja tulkinta. Tämä on mielestäni velkojilta järkevä liike, koska Lindex oletettavasti maksaa nämä vakuudettomat saneerausvelat pois pikapuoliin (kaikki riidattomat velathan maksettiin jo pari vuotta sitten) eikä velkojalla siten ole mitään järkeä konvertoida korottomaan jvk:hon.
Olipa jako miten tahansa niin vähintään jommallekummalle on pitänyt maksaa yllättävän paljon. Ihmettelen kyllä tätä myös itse vähän.
Kun katsoo tuota saneerausohjelmaa niin aika mielenkiintoista oli se että Fennialla oli vaatimus 11.9M, saivat ohjelmassa 2.8M, TSO:lla taas oli vaatimus 17.7M mutta saivat vain 1.9M.
Tässä ilmeisesti käynyt niin että Fennia tullut myöhemmin omistajaksi, ennen sitä TSO oli teettänyt remppoja Tampereen kiinteistöön ja hamusivat näitä remppakuluja takaisin. En tiedä selittyykö tuo saneerausohjelman summa Tampereen kiinteistön omistusosuuksilla eli Fennia omistaa enemmistön kiinteistöstä.
Mutta se että Nordika vaati 14.5M, sai ohjelmassa 1.2M ja nyt sopuratkaisuna sen päälle 9M kuulostaa täysin poskettomalta enkä tähän usko kyllä, todella vaikea kuvitella että Tähtinen olisi kuitannut sellasen 7x suuremmat korvauksen vrt. saneerausohjelma, varsinkin kun Nordikan asema oikeudessa oli varsin heikko oman näkemykseni mukaan.
Kiitos, tuli laskelmat tarkistettua.
Todellisuudessa nämä korvaukset ovat vielä muutaman miljoonan korkeampia kun lasketaan liikkeelle uusia osakkeita murto-osalla niiden “käyvästä arvosta”. Tämän velkojat kuittaavat kun todennäköisesti myyvät saamansa osakkeet nopealla aikataululla.
Joo, noita Tampereen korvauksiahan voisi haarukoida myös suhteessa vaatimuksiin jolloin päädyttäisiin siihen että TSOP saisi noin 6 MEUR. Silti Nordikalle jäisi tuhti 6 MEUR sen reilun 1 MEUR:n päälle.
Tässä vaiheessa merkitystä on toki lähinnä kokonaissummalla joka on nyt kuitenkin selvä, eikä silläkään ole niin paljon merkitystä
