Lindex Group (Stockmann Group)

Opa · Elokuu 28, 2021, 6.34am

Näköjään miljardin hybridibondi 3,125% korolla… Enemmän se olisi kuin Stockmannin kiinteistöjen arvo ja korko matalampi kuini kiinteistöjen tuotto-odotus. Mutta Stockmann Helsingin kiinteistö aika iso lisäpotti Castellumille, jolla alle 10 miljardin EURon paletti kiinteistöjä. Mutta ei mahdoton.

Stockmannin kiinteistöjen arvostus taseessa oli vajaat 670 MEUR, jotain ao taulukon mukaista. Vuoden vaihteessa kiinteistöjen arvostusperiaatteita muutettiin, oletettavasti veroteknisitä syistä. Ainakin Pietarin kiinteistön ja Helsingin kirjatalon kiinteistöt menivät suhteellisesti mitattuna toinen vähän yli ja toinen vähän ali em kirjanpitoarvojen

Itse veikkaan ostajaksi isompia rahkeita, vaikkapa Hesasta muutakin ostelleet Blackstone tai BlackRock. Blackrock osti 2019 vierestä (Aleksanterinkatu 15) kiinteistön (toimisto- ja liiketilaa), 12200m2 ja kauppahinta 113 MEUR eli 9260 EUR/m2. Stockmannin kiinteistö on tunnetumpi ja keskeisemmällä paikalla, mutta ei soveltune toimistokäyttöön. Mutta voi sitä huvikseen laskea, että 50724m2 x 9260 EUR= 470 MEUR. Näin Tallinnan/ Riikan kiinteistöille 36650 m2 jäisi arvoa n 200 MEUR eli noin 5500 EUR/m2.

Eli pidän täysin uskottavana tuota 670 MEUR kiinteistöjen arvostusta, ja hyvänä päivänä tuo Helsingin uniikki kiinteistö voi yllättää ja ylittää puolen miljardin rajan selvästi

About Castellum
Castellum is one of the Nordic region’s largest listed real estate companies with a property value of approximately SEK 97 billion

Opa · Elokuu 28, 2021, 9.40am

Ja Stockan kirjatalohan (kauppaa ja toimistoja) siitä tavaratalon kyljestä meni keväällä 2018, 108,6 MEUR; 8861m2
→ 12256 EUR/m2

Samalla hintaa tavaratalokiinteistö olisikin jo 50724 x 12,256 = 622 MEUR

Kiinteistön suurimmat vuokralaiset ovat Bonnier Books (Akateeminen Kirjakauppa), HOK-Elanto (Stockmann Herkku), Isku Invest (Sisustusmaailma) ja Technopolis (UMA Esplanadi). Lisäksi kiinteistössä on useita muita liike- ja toimistovuokralaisia.

SijoitusSeppo · Elokuu 31, 2021, 11.40am

Disclaimerina alkuun, että en ole kovin syvällisesti tutustunut Stockmannin ja Lindexin viimeisimpiin, mutta piti tulla vähän tutustumaan viime viikkojen hypen tiimoilta. Tämä on tietysti vähän mälsäilyä, mutta pistetäänpä tänne vähän pidemmän ajan graafia perspektiiviä antamaan millaisesta pohjaonginnasta on kyse kun lappua nyt ostaa:

Trendi on siis ollut 15 vuotta alamäkeen. Voihan tietysti olla, että nyt on juuri se hetki kun pohja on saavutettu ja liiketoiminta tervehtyy jnejne. Aika moni kun on ajatellut matkan varrella samoin on pettynyt.

Ongelmahan on nimenomaan tuo Stockmannin retail-liiketoiminta, joka on ikuinen kankkulan kaivo, enkä näe sitä skenaariota, missä sitä enää koskaan saataisiin kannattavaksi. Kun kiinteistö myydään, menetetään myös mahdollisuudet tehdä itse rahaa vuokraisäntänä. Parasta olisi tosiaan jos tuo retail lakkautettaisiin, mutta se ei varmasti tule tapahtumaan jo historiallisistakin syistä ja lisäksi olettaisin, että kiinteistön ostaja tulee vaatimaan pitkät vuokrasopimukset Stockmannilta.

Se, että saadaanko kiinteistön myynnistä 100 miljoonaa enemmän tai vähemmän pankkitilille ei kauheasti merkitse kun koko yritystä ei olla panemassa lihoiksi ja osinkoja ei makseta. Siellähän se sitten on paperirahaa tilillä kunnes on palanut pois.

Mitä tulee Lindexiin niin olisin hivenen skeptinen nykyisen kannattavuustason kestävyydestä. Kannattavuushan oli vakiintunut tuossa 2018-2019 n. 5% pintaan ja nyt koronan vuoksi se on lähtenyt nousuun kun verkkokauppa on vetänyt hyvin. Jos palataan tuonne 5%n tienoille niin taitaa mennä taas pakkaselle koko groupinkin tulos.

kto · Elokuu 31, 2021, 12.46pm

Lindexin osalta suoriutuminen on ollut huikeaa pandemia huomioiden (vaatekauppa supistui viime vuonna noin 18 % Suomessa). Vaikka Lindex on varsin defensiivinen muotialan toimijaksi johtuen mm. lastenvaatteiden tarjonnasta, en kuitenkaan usko, etteikö pandemialla olisi lähtökohtaisesti negatiivisia vaikutuksia Lindexin toimintaan.

Hyvä suoriutuminen haastavassa markkinatilanteessa sekä verkkokaupan kasvu antavat vakaammat tulevaisuuden näkymät Lindexille. Puolivuosikatsauksessa kasvua oli verkkokaupan myynnissä 73,2 % katsauskauden aikana. Tuo verkkokauppa on kuitenkin vain 23 % Lindexin kokonaismyynnistä.

Stockmannia voi sinänsä kritisoida monestakin asiasta, mutta Lindexin osalta olen luottavainen suoriutumiseen ja siihen että kannattavuus pysyy tulevaisuudessakin hyvällä tasolla. Siellä on tehty oikeita asioita panostamalla oikeisiin asioihin kuten verkkokauppaan, joka palvelee asiakkaita ympäri Euroopan ja sen ulkopuolellakin.

Aili · Elokuu 31, 2021, 12.56pm

Saankos ihmetellä ja toivoisin, että joku uskaltaisi vastata. (Purasen, mutta kirpaisee vain hetken)

Mistä johtuu, että kaikki olettavat, että Stockmannin on suostuttava ostavan tahon pitkään kalliiseen vuokrasoppariin?

Eikös kiinteistöt ole Stockmannin velkojen vakuutena, jonka vuoksi velkojat haluavat ja pystyvät vaatimaan kiinteistöjen myyntiä?

Stockmann on perustettu tavaratalona 1862 Helsinkiin, mutta on nykyisessä sijainnissaan ollut vuodesta 1930 lähtien. Se, että Stockmann on ollut nykyisessä sijainnissaan pitkään ei tarkoita, että sen olisi PAKKO myydäkseen kiinteistöt kirjoitettava pitkät kalliit vuokrasopparit ja jäätävä paikoilleen.

Hauskasti ikonisesti ja historiallisesti alunperin Stockmann oli monelle kaupungille se ensimmäinen paikka, josta löytyi liukuportaat. Stockmann oli ensimmäinen tavaratalo ylipäänsä Suomessa. Mielestäni historiallisesti olisi omiin juuriin palaamista, jos Stockmann vaihtaisi kiinteistöä modernimpaan suuntaan. Vaikka myyjät haluavatkin Stockmannin jäävän, sillä on ihan hyvät mahdollisuudet neuvotella itselleen hyvä sopimus tai vaihtaa uusiin tiloihin. Se on myös joskus aikaisemmin omistanut aikas ison osan kyseistä korttelia. Niistäkin ollaan joskus luovuttu.

http://www.stockmanngroup.com/fi/historia

Stockmannin Helsingin kiinteistön kaavoitukseen kuuluu tosiaan, että kiinteistössä on tavaratalotoimintaa. Kaavoituksessa ei lue, että tavarataloyrittäjän on oltava Stockmann, eikä kaupunki tietenkään voi siihen pakottaa. Kiinteistön muuttaminen muunlaisiksi tiloiksi olisi pitkä ja kivinen tie. Myös jonkun toisen tavarataloketjun houkutteleminen paikalle olisi haastavaa.

Mikään elämässä ei ole varmaa kuin muutos.

Kertokaa mulle. Mistä johtuu, että Stockmannin pitäisi tehdä pakolla itselleen epäedullinen soppari? Voi olla, että se tekee, mutta ei sen ole PAKKO tehdä.

Mikä on pahinta mitä voisi käydä? Velkoja ei saada kuitattua ja joudutaan maksamaan korkoja?

Pankki vie kiinteistöt? Mutta niitähän ollaan viemässä jo.

Jos kiinteistöt myydään halvalla ja jää velkaa? No, mutta pitkä vuokrasopparikin on velkaa.

Kertokaas ihmettelijälle.

SijoitusSeppo · Elokuu 31, 2021, 1.23pm

Yleensä tällaisissa kaupoissa se pakko tulee sieltä kiinteistön ostajan puolelta. Aikamoinen riski ostaa 500M€ kiinteistö jos ei ole vuokralaisen pysyvyydestä tietoa. Vaikka onkin hieno kiinteistö ja keskeisellä paikalla niin jos Stockmann tuosta lähtisi niin kyllä siinä hetki menisi ennen kuin saisit talon täytteeksi uusia vuokralaisia koska tuo on kuitenkin vähän ongelmallinen tila kun se on suunniteltu tavarataloksi eikä siitä yhtä helposti esim. lohkota pienille vuokralaisille tiloja kuten esim. jossain kauppakeskuksessa (ja näissäkin tehdään isojen ns. ankkurivuokralaisten kanssa yleensä pitkät vuosien mittaiset vuokrasopparit)

Eli pahimmassa tapauksessa (mielestäni todennäköisin skenaario) on se, että kiinteistöstä ei näiden rasitteiden vuoksi saada huippuhintaa (tosin sykli auttaa sitä asiaa) ja/tai joudutaan tekemään pitkä vuokrasoppari huonoilla ehdoilla.

Aili · Elokuu 31, 2021, 2.22pm

Jos keskitytään pelkästään siihen, onko Stockmann todella siinä pakkoraossa, että sen on PAKKO tehdä pitkä vuokrasoppari huonoilla ehdoilla. Vuokravastuut kuitenkin on myös velkaa. Liiketoiminnassa tärkeintä on se, mitä jää viivan alle, ei mitä on kassaa.

Toki velkasaneeraukseen kuuluu, että kiinteistöjen myynnin takaraja on tämän vuoden loppuun ja muistaakseni hybridilaina tuli vuoden vaihteessa maksettavaksi. Joku voi korjata, miten tarkalleen meni. Mutta onko todella niin, että velkasaneerauksessa olevan yrityksen tulee allekirjoittaa pitkä vuokrasoppari huonoin ehdoin myydäkseen kiinteistöjään?

Kuulostaa hiukan hassulta. Jos kyse olisi vain velkojen maksusta, ehkä, mutta yritys on velkasaneerauksessa.

Ehkä tässä tapauksessa saattaa pitkäjänteisesti olla järkevämpää Stockmannin itsensä kannalta allekirjoittaa lyhyt vuokrasoppari ja päästää Mannerheim ja Baltian maiden kohteet halvemmalla. Etsiä uudet kiinteistöt tavarataloille ehkä jossain kohtaa pienemmällä lattiapinta-alalla. Taitaa Helsingistäkin löytyä koronan jäljiltä muitakin kohteita.

Tavaratalokiinteistöt saattaisivat mennä kaupaksi, vaikka eivät huippuhintaan tietenkään menisikään. Eikös tuon huippuhinta, mitä niille on povattu, ole miljardin luokkaa? Jos kiinteistöt myytäisiin huippuhintaan, ostaja laskee niille tuotto-odotuksen ja kiinteistön ylläpitokulujen mukaan halutun vuokran.

Jos lasketaan tuotto-odotuksen olevan vaikka maltillisen 3% vuodessa.
Vaikka ottaisi arvonnousun huomioon, vuokrahintaahan tuolle huippuhintaan tulee.

Jotenkin omaan korvaan kuulostaisi, ettei Stockmannin tässä kohtaa ole järkevää edes suostua maksamaan yksin vuokralaisena koko kiinteistöstä kallista vuokraa.

Niinkun totesit, uuden vuokralaisen hankkiminen Stockmannin tiloihin olisi kiinteistöjen ostajalle/ostajille kallista puuhaa, eikä kiinteistöt ole yhtä arvokkaita ilman vuokralaista myydä eteenpäin. Mutta mitä jos ostat kiinteistön ilman vuokralaista, kehität sitä, hankit siihen uudet vuokralaiset ja myyt eteenpäin? Minkähän arvoista sellainen bisnes olisi? Mitä sellaisesta kiinteistöstä voisi maksaa?

Stockmannilla puolestaan on velkasaneerauksen jälkeen mahdollisuus hakea itsensä konkurssiin. Mikäli mielii siis kyseisten kiinteistöjen omistajaksi, Stockmannin kyky jatkaa liiketoimintaansa tai kehittää kiinteistöjen käyttöä on kohtalaisen tärkeä näkökulma kiinteistön uudelle omistajalle. Jos Stockmann vain myy kiinteistön mahdollisimman kalliiseen markkinahintaan pitkän kalliin vuokrasopparin kera, jakaa kauppojen ylijäämiä pois osinkoina (voisiko jopa tehdä näin) ja hakee vuoden vaihteen jälkeen itsensä konkurssiin, on se aika huono vaihtoehto myös kiinteistön uudelle omistajalle.

Kaiken kaikkiaan ymmärrän velkojien näkökulman, että kiinteistö tulee myydä mahdollisimman korkeaan markkinahintaan, mutta en näe tässä kohtaa todellista pakkorakoa itse Stockmannille allekirjoittaa liian epäedullista vuokrasopimusta. Onko mahdollisimman suuri markkinahinta kuitenkin osittain riippuvainen sen nykyisen omistajan suostumuksesta kirjoittaa ostajan haluama vuokrasoppari. Kuka oikeasti on Stockmannia pakottamassa huonoihin ehtoihin? Missä se pakko oikeasti on?

Siis pakko, pakko, pakko…

Näkisin siis tässä mahdollisuuksia hyvälle neuvottelijalle neuvotella Stockmann kuiville. Hyviä valintoja vain tekemään.

Se ei tietenkään sitä tarkoita, etteikö huonoihin soppareihin suostuttaisi. Ihmiset on toisinaan hassuja ja ihmiset tässä tulevat neuvottelemaan keskenään.

Zizzler · Elokuu 31, 2021, 2.31pm

Luullakseni Helsingin keskustassa on satoja kiinteistäjä vuokralla, paljon huonommissakin sijainneissa, miksi tämä nyt olisi täysin mahdoton vuokrata kenelekkään muulle kuin Stockmannille itselleen? Ja varmaankin Stokka ottaa palan, mutta entistä pienemmän, ehkä nykyisin ulos vuokratun noin 40% sijasta muille pitää vuokrata esim 60%, eli tarvitaa uusia vuokralaisia 20% kiinteistöstä, joka ei pitäisi olla Hesingin keskustassa mahdoton toteuttaa. Joka tapauksessa kiinteistö/vuokra vastuut pienenisi Stockan osalta erittäin merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.
Kiinteistösijoittaminen ja vuokraaminen on bulkkibisnestä, en ymmärrä miksi Stokmannin kiinteistö on lähellä mahdotonta, ‘rakettitiedettä’ kiinteistövuokraamisen saralla.
Isoa rahaa on maailmalla tyrkyllä valtavasti, nollakorkoympäristösä hyvin maltillisellakin vuokratuotolla.

Badwithmoney · Elokuu 31, 2021, 2.35pm

Kovin toistelet tuota “ei ole pakko” -mantraa. Mutta kyllähän se on velkasaanerauksesta ulos päästävä ja enemmän tuollaisessa kiinteistössä ja tilanteessa on ostajan kuin myyjän markkinat, kun tietävät että Stockan on pakko myydä. Toisinsanoen kiinnostus tarkoittaa sitä kuka onnistuu saamaan Stockalle vähiten huonon diilin läpi?

En nyt laittaisi aivan älytöntä painoarvoa johdon suoriutumiselle tai laskisi sijoituskeissiä sen varaan, jos saavat neuvoteltua hyvän diilin. Kurssia ja suoriutumista kun katselee historiallisesti niin eipä tuo johto kovin suurta luottamusta herätä.

Eikö turvallisempi tapa arvioita tätä koko sijoituskeissiä olisi jotakuinkin näin:

Kiinteistö myydään - diili ei mairittele tai on jopa huono.
Sijoituskeissi perustuu Lindexiin ja arvon purkautumiseen sitä kautta.
Jokerikortti - Stocka ajaa kaiken muun liiketoiminnan alas. Teorisoin että todennäköisyys tälle on häviävän pieni omistajien aikaisemman näkemyksen huomioiden, mutta kyseessä olisi täysin eri firma, jos kivijalan vuokrasoppari taakkaa ei olisi ja tätä katsoisi puhtaasti Lindexinä.

Emilio · Elokuu 31, 2021, 4.45pm

Kyllä Seppo tässä vuokrausasiassa mielestäni ihan jäljillä on. Noin massiivista kiinteistöä on tyhjänä (oletuksella että Stockmann ei jatkaisi vuokralaisena) riskistä lähteä vuokraamaan. Ihan samasta syystä uusiakin toimistoja rakennettaessa työlukuna 25-50% vuokrattavasta alasta on vuokrattu ennen kuin rakentaminen aloitetaan. Kiinteistön omistaja ei halua ottaa riskiä vuokralaishankinnasta tyhjään rakennukseen, oli sijainti kuinka hyvä tahansa, ja siksi itse näen Stockmannin neuvotteluaseman tuossa skenaariossa aika huonona ja tämä näkyisi myyntihinnassa varmasti negatiivisesti.

Lisäksi uutta vuokralaista tyhjään tavarataloon hankittaessa tulisi keskusteluun todennäköisesti se että kiinteistö ei suoraan tuollaisenaan käy uudelle vuokralaiselle, vähintään jonkunasteista sisäpuolen face lift-remppaa tulisi tehtäväksi ja kiinteistönomistaja joutuisi ostohinnassaan huomioimaan tämän, mikä taasen alentaa Stockmannin odotettua myyntihintaa kiinteistölle. Vuokralaisen voi toki neuvottelemalla saada osallistumaan em. kustannuksiin, mutta en tiedä kuinka paljon Stockalta kiinteistön ostava taho uskaltaa nojata tuohon määrittäessään oman tuottovaatimuksensa täyttävää ostohintaa.

Stockaa voisi auttaa, mikäli ostajakandidaatti saisi potentiaalisen uuden vuokralaisen haaviin jo kiinteistön myyntineuvottelujen aikana, mikä vähentäisi vuokralaishankintariskiä ja parantaisi Stockan neuvotteluasemaa myyntihinnan suhteen.

Soronen · Elokuu 31, 2021, 5.01pm

Luulisi, että Stockmann ei hae tässä ensisijaisesti mahdollisimman korkeaa myyntihintaa, vaan pikemminkin sellaista kokonaisuutta, että olisi mahdollista jatkaa kannattavasti myös tavarataloliiketoimintaa pitkässä juoksussa. Olennaisena siihen kuuluu tietysti kohtuullinen vuokra ja kauppahinta, jolla saa riittävästi kalliita lainoja maksettua pois. Uskon itse kuitenkin, että jo Helsingin tavaratalon myyntihinnalla saa jäljellä olevia velkoja aivan riittävästi maksettua pois ja Baltian kiinteistöjä ei siis välttämättä tarvitsisi edes myydä tässä vaiheessa.

Aikaahan oli ohjelmassa ensi vuoden loppuun, mutta johto aikoo hoitaa kaupat jo tämän vuoden loppuun mennessä.

Ostajalle tuollainen hiukan tavallista matalampi vuokrataso olisi myös vähäriskisempi, kun Stockmannin mahdollisesti joskus lopettaessa tavaratalon, voisi omistaja vuokrata sen uudelleen myös palasina niin, että kokonaisvuokra olisi vähintään sama. Tämän pitäisi näkyä kiinnostuksessa ja tuottovaateessa.

Tämä vaan omaa mutua, mutta mielenkiintoista pian nähdä, miten tässä käy?

Ledificazione · Elokuu 31, 2021, 5.38pm

Miksi tavaratalo-divisioonan kiinteistöjen vuokraaminen on nyt ongelma? Saneerausohjelmassahan sanotaan, että Stockmannin tavarataloliiketoiminta jatkuu. Tuskin tavaratalot mihinkään nykyisiltä paikoiltaan muuttavat.

Minä en näe mieltä Stockmann-sijoituksessa ellei lähtökohtana ole se, että tavaratalo-divisioona tulee olemaan voitollinen. Silloin kiinteistöstä saatava hinta ei niin ole sadan miljoonan päälle. Stockmanin yritysarvo tappiollisen tavaratalo-divisioonan kanssa tulee jatkossakin olemaan alhainen, sai kiinteistöistä hyvän tai huonon hinnan. Jos ja kun tavaratalo-divisioona kammetaan voitolle kuten kammettiin Sokos-tavaratalotkin, yritysarvo tulee olemaan huomattavasti korkeampi. Tämän vuoksi minua ei erityisemmin kiinnosta, mikä kiinteistön myyntihinta tulee olemaan.

Saneerausohjelma sai vahvan tuen suurimmilta velkojilta ja osakkeenomistajilta. Toisin sanoen, tavaratalo-divisioonan jatkaminen sai vahvan tuen velkojilta. Se, että tähän päädyttiin, johtui todennäköisesti siitä, että velkojat vakuuttuivat siitä, että tavaratalo-divisioonan voitollisuus on näköpiirissä, mahdollista ja riittäviä toimenpiteitä on tehty ja tehdään. Luultavasti myös tulevat kiinteistöjen omistajat tulevat vakuuttumaan, että Stockmann kykenee harjoittamaan kiinteistöissä voitollista liiketoimintaa. Toisella oletuksella kiinteistöt ovat riskisempiä.

Zizzler · Elokuu 31, 2021, 9.20pm

Jo kaksi vakavasti kiinnostunutta ostajaa tekee kilpailutilanteen ja myyjän markkinat. Miksi tässä oletettaisiin että on vain yksi ostaja ja ostajan markkinat.

Stockman keissiin on latautunut paljon vanhaa negatiivista painolastia.

Lindex tulos Q2 oli 32,2 milj eur. vuositasolla 120 milj eur.
Osakemäärä on 155milj eur.
Kassa on nyt 150 milj eur.

Kun retail saadaan nollille, ja kiinteistömyynneillä velat pois, tekee lindex tulosta 0.77eur/osake. Kassa noin 200-400 miljoonaa riippuen paljonko kiinteistöistä saadaan.

Silloin luvut olisi:
Tulos per osake 0,75euroa.
Velkoja 0euroa.
Kassa 300 milj eur.

Pahin skenaario voisi olla, että retail tekee yhä pikkumiinusta, Lidex tulos hiukan laskee.
Livut voisi olla silloin:
EPS 0.5eur/osake.
Velat 0eur.
Kassa 200 milj eur.

Tuosta arvioin itse osakkelle valuaatioksi marras-joulukuulle 5euroa.

Tulipan · Syyskuu 1, 2021, 4.43am

Eilen Danske myi reilusti ja elokuussa nettona n.560 000kpl. Luvut sopis noihin korkorahastoihin, mutta voi olla yhtä hyvin sattumaakin.

Pancake · Syyskuu 1, 2021, 5.23am

Taitaa tuo 30M € olla enemmän lindexin vuositulos historiallisesti, että ihan näin suoraan ei voi kuluttajabisnesten kvartaaleita vetää yhteen.

Badwithmoney · Syyskuu 1, 2021, 5.29am

Noh, onko kyseessä myyjän markkinat, jos ostajat kilpailevat siitä kumpi saa läpi myyjälle vähiten huonon tarjouksen? Ei ehkä ihan perinteisessä mielessä siis myyjän markkinat Tuollainen lehtiartikkeli jossa kerrotaan että kiinnostuneita löytyy voi olla ihan maksettu uutinenkin.

Tuota välittäjätilastoa kun loppukuulta katsoo, niin näyttää siltä että tuularit ostaa ja instikat myy.

Junkbondking · Syyskuu 1, 2021, 5.41am

Alemmassa siis koko elokuu ja ylemmässä yksi päivä? Instikathan tuolla on olleet ostolaidalla koko elokuun ja ainakin Nordnet myymässä.

Tulipan · Syyskuu 1, 2021, 5.55am

Dansken korkorahastojen on varmaan pakko myydä osuutensa kun ne ei osakkeisiin lähtökohtaisesti koske. Nämä osakkeet tuli velkakirjojen konversiosta.

Ja siis mielestäni hyvä, että päästään “pakkomyyjistä” eroon mahdollisimman pian. Tarjoutuu heidän ansiostaan hyviä ostopaikkoja haluaville.

Ei ollu vielä aamulla päivittynyt omistajalista, mutta kohtapa selviää onko korkorahastoja ollut myyntilaidalla.

Pohjolan_Eka · Syyskuu 1, 2021, 7.35am

Danske jatkaa dumppaustaan, eli eiköhän tässä oteta pieni hengähdystauko hurjalle kurssinousulle ja kerätä hetki voimia rikkoa tuo 2€ maaginen raja. Myyntilaita Danskesta oikaistuna on onneksi kovin ohuen näköinen.

Tulipan · Syyskuu 1, 2021, 7.43am

Oma Stockmann case perustuu siihen, että kiinteistöjen myyntien ansiosta velat poistuvat, Stocka pääsee pois saneerauksesta ja Retail nousee nollaan/plussalle eikä enää syö Lindexin tulosta. Bonuksena on jos kiinteistökauppa ja uudelleen vuokraus onnistuu hyvin ja kassaan kilisee ylimääräistä rahaa. Pihvi kuitenkin on Lindexissä.

LINDEX Q2

kasvoi 25,6% verrattavin valuutoin (+32,7%) ja 2019 verrattuna 4,1%
online lv +51,4% (kasvua omalla sekä muiden alustoilla)
online lv 19,5% koko lv:stä
nopeampaa kasvua kuin yleinen pohjoismaisten markkinoiden kasvu
huhtikuussa 25% kaupoista kiinni, kaupat avattiin ja silti digitaalinen myynti kasvoi
myyntikate 67,1%
ebit 32,2€ milj.

Kasvuun ja kannattavuuteen satsataan

laajentaa globaalia preesenssiä
kanta-asiakkuusohjelma
Lindex aplikaatio
digitalisointi: digital restoration of stores, uusi work management system, point of sales system
uusi jakelukeskus tuloillaan
kulukontrolli

Lindexillä on tekemisen meininki ja uskon momentumin tästä jatkuvan ja vahvistuvan. Q2 numeroista ja kommenteista hyvä ottaa tukea. Brändiä vahvistetaan, digitalisuuteen panostetaan, kasvun ja kannattavuuden eteen tehdään selviä ja konkreettisia tekoja. Visio on selkeä ja oikeita asioita on jo tehty eli ei muuta kuin etheenpäin !