Osakesijoittaminen

Storytel - Äänikirjojen kasvuyhtiö Ruotsista

Joo äänikirjamarkkinat kasvaa kovaa vauhtia. Esim. Tämän Kauppalehden jutun mukaan (10.11.2020):

“Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan kolmen ensimmäisen kvartaalin myynti on melkein 13 prosenttia viime vuoden vastaavaa lukua edellä. Erityisen harppauksen on ottanut digitaalinen kauppa. BookBeatissä , Storytelissä ja muissa lukuaikapalveluissa Suomessa julkaistun kirjallisuuden tammi-syyskuun myynti on 119 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.”

ja tuon jutun mukaan jo yli 40% Suomen kirjamyynnistä tulee sähköisistä julkaisuista.

Tämä onkin sitten hieman kaksipiippuisempi juttu. Eli kuten tuossa Kauppalehden jutussakin mainitaan:
" Lukuaikapalvelut ovat myös herättäneet henkiin niin sanotun backlistin eli kirjailijoiden aiemman tuotannon. Painettu kirja pysyy myynnissä vain rajatun ajan, mutta kun joku löytää palvelusta mieluisan kirjan, saman tekijän aiemmat teokset voi ahmia heti perään. Kertynyt tuotanto nakuttaa tuloa kirjailijoille ja kustantajille pitkään."

“Backlistien ansiosta joidenkin kirjailijoiden tulot saattavat nousta, mutta kokonaiskuva on ennallaan: vain kourallinen suomalaisia kirjailijoita elää kirjojen myynnillä. Merkittävä osa kirjallisuudesta syntyy apurahoilla kuten tähänkin asti.”

Eli toisaalta kun tuo korvaus yhdestä kuuntelusta voi olla pienimpi, niin se voi myös tuoda pitkässä juoksussa enemmän tuloja kirjailijalle ja kustantajille + jakelun laajemmalle lukijakunnalle . Eli kun painettu kirja menee “vanhaksi” (eli poistuu kivijalkakaupoista myynnistä), niin tuo äänikirjojen backlist tarjonta voi viedä lukijan lukemaan myös kirjailijan aiempaa tuotantoa, jolloin nuiden vanhempien kirjojen “elinaika kasvaa”.

Ymmärtääkseni tuo rojalttimaksua kuunnellusta kirjasta ei mene maksuun kuin vasta tietyn minuutti määräisen kuuntelun jälkeen. Jos nyt oikein muistan jostain lukeneeni, niin arvio taisi olla 15min kohdalla, jonka ylitettyä tuo rojattimaksu menee maksuun. Näistähän nuilla äänikirjapalveluilla on tarkkaa dataa tiedossa esim. näin nuissa Storytelin pääomamarkkina päivän kalvoilla:

Tämänlainen toiminta malli näiden äänikirjapalveluiden välillä tulee varmasti vielä lisääntymään. Eli kahmivat jotain hyvin myyvien kirjailijoiden yksinoikeuksia, joita sitten levittävät myös muihin kohdemarkkinoihin kuin kirjailijan päämarkkina-alueille:

“Menestyskirjailija Camilla Läckberg ja näyttelijä Alexander Karim kirjoittavat yhdessä äänikirjaa, jonka Storytel julkaisee yksinoikeudella.”

“Glaciär (suom. jäätikkö) julkaistaan yksinoikeudella Storytelissä 14 eri kielellä. Äänikirja julkaistaan 15. kesäkuuta Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa, Islannissa, Bulgariassa ja Puolassa. Myöhemmin tänä vuonna teos julkaistaan myös Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Brasiliassa, Kolumbiassa, Meksikossa, Espanjassa, Italiassa, Venäjällä ja Turkissa. Jokainen markkina valitsee äänikirjalle paikalliset lukijat.”

Tuossa Kauppalehden jutussa oli vielä yksi konkreettinen syy, miksi esim. Storytel on ostanut näitä kustantamoja myös eri toimintamaista itselleen:
“Kustantamisen ydin on ennallaan 2020-luvullakin: on löydettävä ja tunnistettava kirjat, joissa on potentiaalia, kätilöitävä ne valmiiksi ja saatettava ihmisten saataville ja tietoisuuteen. Juuri tämän osaamisen takia Atenan ja Gummeruksen tapaiset kustantamot ovat olleet kiinnostavia ostokohteita, ja siksi ne omistajavaihdoksista huolimatta päättävät edelleen itsenäisesti kustannusohjelmistaan.”

ja kaikkinensa Storytel omistaa ainakin seuraavat kustantamot:

"Paitsi digitaalinen kirjapalvelu Storytel on myös kasvava kustannuskonserni. Storytelin kustannustoiminta muodostuu useista kustantamoista, kuten Norstedts, Gummerus Kustannus, Massolit, StorySide, Printz Publishing, People’s Press, Rabén & Sjögren, B. Wahlströms ja Norstedts Kartor. Storytel julkaisee myös itse suoraan kuunneltaviksi kirjoitettuja Storytel Original -äänikirjoja, äänikirjasarjoja sekä podcasteja. "

lähde:

2 tykkäystä

Tässä hieman vanhemmassa Kauppalehden jutussa sitten lisää avattuna tätä “äänikirjojen maailmaa” eli miten myös kustantajat hyötyvät näistä palveluista (27.12.2019):

"Suoratoistopalvelun äänikirja antaa kustantajalle vihdoinkin tilaisuuden päästä reaaliaikaisesti lukijan iholle.

Aiemmin kirjailija ja kustantaja ovat voineet vain arvailla, vetääkö kirja ja luetaanko se ylipäätään loppuun. Nyt äänikirjan myötä on joka sekunti dokumentoitu. Tieto on tärkeä jo siksikin, että suoratoistopalvelu maksaa kustantajalle palkkion kirjan käytön mukaan.

Jos kirjaa luetaan vain viisi minuuttia, ei palkkiota tule. Se, montako minuuttia kirjaa on kuunneltava ennen kuin palkkio ropsahtaa, on kustantajien vaalima liikesalaisuus.

Yleinen tuntuma on, että jo varttitunnin kuunteluajasta saa palkkion. Suoratoistopalvelu tilittää kustantajalle luetun mukaisen osuuden, josta kustantaja puolestaan tilittää kirjailijalle sopimuksen mukaisen osuuden. Kirjailijalle voi äänikirjoista tulla näin ajan myötä merkittävä tulonlähde."

Myös käyttäjäkunnat laajentuneet äänikirjojen myötä, kuten jutussa mainitaan:

“Kirjan ostaa Suomessa keski-ikäinen nainen. Miehetkin toki lukevat, mutta vähemmän.
Äänikirjan myötä ostajien joukko sekä ikähaitari ovat laajentuneet. Äänikirjojen heavyusereita ovat 20–35-vuotiaat naiset ja miehet. Nyt äänikirjojen kuuntelulle ovat syttyneet myös keski-ikäiset ja vanhemmat ikäryhmät. Erityinen myynnin piikki näkyy eläkeikäisten kuuntelijoiden määrän kasvussa.”

”Myynnin tulppa oli aluksi se, ettei tarjolla olevaa valikoimaa yksinkertaisesti ollut tarpeeksi. Nyt pieninkin kustantaja on lähtenyt mukaan äänikirjoihin, ja suuret lisänneet tuotantoaan paljon, sanoo BookBeatin Suomen-toimintojen vetäjä Sari Forsström.

Käyttötavoista:
“äänikirjapalvelut ovat eräänlainen siirtymämedia. Äänikirjoja kuunnellaan useimmiten silloin kun siirrytään paikoista ja asioista toisiin: kotoa töihin, töistä kotiin, tehdään ruokaa, mennään juoksulenkille, odotellaan lapsia harrastuksista, käydään nukkumaan…Äänikirja vapauttaa aikataulutetun nykyihmisen kädet ja silmät kaikkeen muuhun.”

pitkässä juoksussa ainakin nuo kivijalkakirjakaupat tulee olemaan kärsijiä/häviäjiä:
"Kirjan lyhentynyt elinkaari on pakottanut kirjailijat ja kustantamot pakkotahtiseen uuden tekemiseen. Vanhempi kirja on tässä uutuuksien huumassa jäänyt varjoon.

”Uutuudet ovat luonnollisesti vetonauloja ja niitä kuunnellaan paljon. Mutta uutuuden jälkeen kuuntelija haluaa kuulla kaikki kyseisen kirjailijan kirjat. Tähän palvelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden”, Forsström sanoo.

Tähän ei kirjakauppa enää pysty. Kivijalkakirjakauppa on luopunut isoista kirjavarastoista, eikä vuoden vanhaa kirjaa enää löydy kaupasta. Kirjamyynnin digitalisoituminen onkin kuolinisku monelle pienelle kirjakaupalle. Kun kirjakaupan tarjonnassa on 10 000 kirjaa, on suoratoistopalvelun listoilla satojatuhansia kirjoja."

Näkisin myös että pienet ja keskisuuret itsenäiset kustantamot ovat myös heikommassa asemassa, kun kirjojen digitalisaatio käynnissä/etenee, johon sitten nuo pienet ja keskisuuret kustantamot eivät voi vastata omalla palvelullaan/tuotannollaan, vaan ovat joko heikommassa neuvottelu asemassa näiden striimauspalveluiden kanssa, jolloin nämä Storytelit yms voivat paremmilla ehdoilla tehdä sopimuksia näiden kanssa tai sitten ostavat huokeampaan hintaa näitä kustantamoja itselleen.

5 tykkäystä

Hyviä poimintoja @TomiP !

Tuosta Kauppalehden jutun otsikosta on helppo olla samaa mieltä. Lukijalla on oikeasti todella paljon väliä ainakin fiktion kohdalla. Faktakirjallisuuden kanssa ainakaan minulle ei ole ollut juuri väliä lukijalla, mutta fiktiota pitää oikeasti osata lukea/ääninäytellä. Kyllä oli mahtava kuunnella Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim, kun näissä oli aivan loistavat lukijat. Sitten seuraavaksi otin erään toisen Waltarin teoksen, joka jäi tunnin jälkeen siihen, kun lukija ei ollut lainkaan mieleinen.

1 tykkäys

Jälleen yksi tavoitehinnan nosto. Hieman erikoinen ajoitus, kun tuloskin tulee perjantaina.

STORYTEL

ABG Sundal Collier höjer riktkursen för Storytel till 300 kronor (280), upprepar köp - BN (Finwire)

2021-02-16 07:03

ABG Sundal Collier höjer riktkursen för Storytel till 300 kronor (280), upprepar köp - BN

newsroom@finwire.se
Nyhetsbyrån Finwire

1 tykkäys

Tavoitehintojen keskiarvo on tällä hetkellä kohtuullisen reippaasti yli nykyisen osakekurssin.

Kuuntelin myös hiljattain toimarin parin viikon takaisen haastattelun Tin Fonder sijoittajatapaamisesta. Esillä oli taas Storyn strateginen valinta toimia pienemmillä paikallisilla markkinoilla ja tarjota palvelua paikallisella kielellä kun taas suurimmat kilpailijat Apple, Amazon jne. kohdistavat tarjontaansa suurimpiin maihin jossa puhutaan globaaleja kieliä.

Mielenkiintoinen esimerkki minkä Tellander nosti esille oli Islanti, jossa he ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuutta 0 → 10 % vain kahdessa vuodessa. Hän oli luottavainen siihen että saman tempun pystyisi toistamaan myös esimerkiksi Israelissa, Bulgariassa ja Belgiassa lähitulevaisuudessa.

Avaintekijät menestyksekkääseen kansainvälistymiseen ovat Tellanderin mukaan sisällön paikallinen sopivuus ja sitä kautta suosittelut “word of mouth”.

Pienellä markkinalla on helpompi saada jalansijaa ja sitä kautta hiljalleen kaapata markkinaosuutta. Storytel luottaa että palvelu leviää “word of mouth” kautta vahvasti. Ihmiset suosittelevat palveluja aktiivisesti toisilleen jos kirjavalikoima ja lukijat ovat oikeat. Lopuksi Tellander puhui vielä paikallisen sisällön sopivuuden tärkeydestä (Product-market fit). Palvelun lanseerauksen alkuvaiheessa he testaavat paljon eri sisältöjen toimivuutta ja koittavat nopeasti kasata kirjavalikoiman mikä toimii paikallisesti.

En vielä omista firmaa mutta äänikirjojen suurkuluttajana uskon kyllä että palveluille on kasvavaa kysyntää globaalisti.

5 tykkäystä

Mikä on nykyisen kurssin arvostustaso? Onko näillä tavoitehintojen antajilla kättä pidempää antaa?

Kiitos @Hesekiel tästä ideasta. Lähdinkin näitä peilaamaan ensin markkinoilta, joissa Storytel on jo ilmoittanut tekevänsä kannattavaa toimintaa. Pitävät siis yleisesti tuota 50k tilaajan määrää (jonka tuonne aloitusviestiin laitoinkin) sellaisena rajapyykkinä jonka jälkeen markkina-alue yleensä kääntyy nopeassa tahdissa kannattavaksi.

Ruotsi:

Tanska:

Norja:

Islanti:

Hollanti:

Sitten nämä kolme markkinaa, joista vuosi sitten tuolla pääomamarkkinapäivillä odottivat seuraavaksi kääntymistä kannattavaksi:

Suomi (jonka Bookbeat on kertonut olevan heidän suurin käyttäjäalue):

Puola:

Venäjä:

Israelistahan Storytel osti paikallisen kilpailijan viime vuoden puolella, josta varmasti saavat vetoapua:

"Storytel AB (publ) (“Storytel”), one of the world’s leading audiobook and e-book streaming services, is acquiring iCast Ltd (“iCast”), an audiobook streaming pioneer on the Israeli market. The acquisition lays the foundations for Storytel’s launch in Israel in the first quarter of 2021.

iCast Ltd is a first mover and leader on the emerging Israeli audiobook market. Originally founded and launched as a podcast service in 2006, iCast initiated its deployment into the audiobook arena in 2010 entering agreements with local publishers before launching Israel’s first audiobook service the following year."

" iCast has thus grown to become synonymous with audiobook experiences on the Israeli market, offering a quality catalogue of 2,500+ titles in Hebrew, including bestsellers and classics"

Bulgaria:

Belgian uskon myös että saavuttaa nopeammin kuin muissa uudemmissa markkinoilla tuon “kriittisen rajapyykin”, sillä maan toinen pääkieli on hollanti, jossa Storytel ollut jo pidempään ja tekee jo kannattavaa liiketoimintaa. Belgiaanhan yhtiö laajentui vasta viime vuoden loppupuolella:

" On 24 September, Storytel announced its expansion to Belgium launching a local service operated by Storytel Netherlands. Belgian subscribers will from day one have access to more than 250 000 audiobooks and e-books in a catalogue featuring both international bestsellers and strong local authorships. Upon the Belgian introduction of the Storytel app, Storytel will also be launching the best-selling author Lucinda Riley’s series The Seven Sisters , with local narration by the popular Belgian actress Lien Van de Kelder."

Tuo maan pohjoinen Flandersin alue on aluetta, jossa juuri tuota Flaaminkieltä puhutaan pääkielenä.

8 tykkäystä

Tähän liittyen kommenttina, niin kertoivat esimerkkinä tuolla pääomamarkkinapäivilläkin, että seuraavat/tutkivat data-anylytiikan avulla juuri näitä(kin) asioita, että miksi esim. joku käyttäjä on jättänyt jonkun kirjailijan aiemman kirjan kesken ja totesivat että syynä ollut että kirjanlukija ääni ollut eri kuin uudemmassa/uudemmissa kirjoissa. Yhtiön tavoitteenahan on, että lukijalle pystytään tarjoamaan aina kiinnostavaa luettavaa (esim. kirjailijan aiempaa tuotantoa eli backlistaa tai jotain algoritmien kautta suositeltua toista kirjailijaa), jotta käyttäjällä olisi aina jotain mielenkiintoista tarjottavaksi ja näin käyttäjä saadaan sitoutettua palveluun paremmin. Eli pyrkivät olemaan näidenkin asioiden päällä ja tuolla sopivalla äännelläkin on merkitystä. Toki kirjaa lukiessa voi vaihtaa lennosta kuuntelusta pois ja jatkaa kirjan kanssa perinteisesti lukien.

Koetinkin tässä tänään ennen perjantain tulosjulkistusta katsoa, että löytyykö jotain konsessus tavoite hintaa näin ennen tulosjulkistusta. Marketscreenerin sivuilta löytyi joku, tosin tässä ei ollut mukana kuin 3 analyytikon konseksuksen tarjoamana, joka vähemmän kuin @Bein1 viestissä. Sinänsä mielenkiintoista tuossa nyt oli, että tämän mukaan nuo analyytikoiden tavoitehinnat on lähes poikkeuksetta menneet reilusti korkeammalla tasolla kuin kurssi jo pidemmällä ajalla historiaa:


image

Tiedä sitten mikä on syynä, että välillä tuo ero ollut varsin suuri. Onko analyytikot olleet liian optimistisia? Yhtiö liitänyt pinnan alla suuremmalta massalta? Markkinat olleet epätehokkaat? Markkinat haluavat nähdä vielä vahvemmin että yhtiön laajentuminen tuo pitkässä juoksussa kannattavaa kasvua uusilla markkina-alueilla?

5 tykkäystä

Kiitos hyvästä pohdinnasta ja datan keräämisestä eri maista. Luulen itse että yhtiö liitää vielä hieman tutkan alla monien isojen sijoittajien kohdalla.

Tässä vielä tuon saman kaverin (@IngenjorKalkyl) toimesta listattuna Storytellin maakohtainen lanseerausvuosi + arvio milloin maa kääntyy voitolliseksi. Tuosta puuttuu vielä Israel joka lanseerataan vasta nyt Q1 2021. Vuosista 2023-2024 tulee ainakin mielenkiintoisia.

Katsoin pikaisesti myös tän hetkistä arvostusta:
EV/S (2020): ~8
EV/S (2023): ~3,5 (Laskin tämän 35% CAGR yhtiön tavoitteiden mukaan)

Vaikeeta arvioida että millä kertoimilla Storyä tulisi arvostaa. Jos tuo 35 % CAGR toteutuu ja maita alkaa pikkuhiljaa kääntymään voitolliseksi, tuo 3,5 EV/S ei kyllä paljoa ole. Todella mielenkiintoista seurailla että miten kansainvälistyminen noin erityyppisissä maissa (vrt. esim. Islanti ja Thaimaa) tulee onnistumaan. Tässä onnistuneet yritysostot tulevat varmaan pelaamaan isoa roolia myös tulevaisuudessa. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden ajatuksia hinnoittelusta.

7 tykkäystä

Huomiseen tulosjulkistukseen liittyen:

On 19 February 2021 at 08.00 AM CET, Storytel AB will publish its Q4 Report for 2020. Storytel AB will hold a presentation of the report on the same day and invites investors, analysts and media to an audiocast with teleconference at 10.30 AM CET. The presentation will be in English and followed by a Q&A with Storytel’s founder and CEO Jonas Tellander, CFO Sofie Zettergren and CCO Ingrid Bojner.

The Q4 Report for 2020 will be available here at 08.00 AM CET on 19 February.

The presentation can also be followed live on: https://tv.streamfabriken.com/storytel-q4-2020.
A recorded version will be available here after the presentation.

3 tykkäystä

Tilinpäätös ulkona

2 tykkäystä

Ei oikeastaan mitään isommin yllättävää tilinpäätöksessä. Printtipuolen (eli sovelluksen ulkopuolinen myynti) lukemat oli pieni positiivinen ylläri. Hieman petyin, että Suomen ja Puolan kannattavaksi kääntymisen arvio ilmaistiin “vuoden 2021 aikana” eikä esim. ensimmäisellä puoliskolla. Suomen kilpailutilanteen tietäen ei ollut sinällään yllättävää.

Lukemat ei olleet mitenkään tajunnanräjäyttäviä, mutta suunta pysyy oikeana. Ruotsin kruunun vahvistuminen oli hyvä huomio. Se osaltaan selittää joka kvartaali hieman heikentynyttä ARPU:a (Average Revenue Per User).

Mukava oli huomata, että kasvutavoitteet pysyvät kovina 2030 asti ja myös vuodelle 2021 arvioitiin hyviä kasvuprosentteja. Voitollisuutta saadaan odottaa, kun uusia maita otetaan palveluun kovalla tahdilla. Silti se tuntuu olevan ihan hyvässä hallinnassa ja olikin ihan hyvä muistutus, että yritys oli vuoteen 2016 asti voitollinen ennen kansainvälisen kasvustrategian aloittamista.

Storytel Originalsitkin ovat näemmä kiinnostaneet kuuntelijoita, tosin en ole varma millä kriteerillä kirja rekisteröidään tuohon kuunnelluimpien kirjojen vertailuun.

Ei mitään Qt ilotulitusta, mutta tarina jatkaa oikeaan suuntaan.

2 tykkäystä

Alla myös ohjeistukset Q1:lle ja tilikaudelle:

Guidance for Q1 2021 and FY 2021

Q1 2021 guidance – Streaming segment

Avg. subscribers Nordics: 954,000

Avg. subscribers Non-Nordics: 588,000

Avg. subscribers Total: 1,542,000

Revenue Nordics: 399,000

Revenue Non-Nordics: 115,000

Revenue Total: 514,000

FY 2021 guidance

Subscribers EoY: 2,100,000–2,200,000

Streaming revenues: 2.4–2.5 BSEK

Group EBITDA margin: negative 0–5%

1 tykkäys

Ilmaisivat myös että ovat optimistisia Venäjän suhteenkin, että sekin muuttuisi kannattavaksi tämän vuoden aikana.

STORYTEL: KEPLER CHEUVREUX HÖJER RIKTKURSEN TILL 290 KR (270)

STOCKHOLM (Direkt) Kepler Cheuvreux höjer riktkursen för Storytel till 290 kronor från 270 kronor. Rekommendationen köp upprepas.

Det framgår av ett morgonbrev från banken.

Aktien stängde på 235 kronor på fredagen.

Börsredaktionen +46 8 51917911 https://twitter.com/Borsredaktion Nyhetsbyrån Direkt

Kurssi reagoi osariin pienellä laskulla, mutta jälleen tuli yksi tavoitehinnan nosto. Hyvä, että analyysitaloilla luotto säilyy.

2 tykkäystä