Tuulivoimaa pitäisi saada tasaisesti ympäri maata. Suurin osa kapasiteetista Pohjanmaalla, jolloin tuuliolosuhteiden vaihtelu näkyy nopeasti. Eli etelään ja pohjoiseen lisää. Itään saattaa muuten tulla lisää, kunhan ensiksi pääsemme sinne Natoon ja lisää kehittyneempiä tutkia
8 tykkäystä
Luumäen suurikankaalle tulossa puisto 15-19 myllyä. Se on aika lailla kaakkois Suomea 
6 tykkäystä
Omat ajatukseni Energia kriisistä ovat kaksijakoiset:
Toisaalta on selvää että Eurooppa tulee kokemaan Crunchin kun tuotantomuodot ja tuotantoketjut ovat talvella kovilla.
Toisaalta Saksan kaasuvarastojen taso on historiallisesti hyvä. Ja Todennäköisyys sille että talvesta selvitään on mielestäni selvästi kasvussa. Tällä hetkellä näyttää siltä että Saksan kaasuvarastot saavuttaisivat 90%. Kulutus alkaa kiihtyä lokakuussa, mutta isoin muutos tapahtuu marraskuussa. Tällä hetkellä kaasuvarantoihin virtaa noin 0.3% päivässä. Eli 90% tai jopa lähes 100% skenaario vaikuttaa mahdolliselta.
Tätä kaasun varastointia ei aja tällä hetkellä pelkästään Venäjältä tuleva kaasu.
Jo ennen Kriisiä Venäjän osuus EU:n Kaasuntuonnista oli noin 40%.
(Eurostat, 1.)
Saksan kaasun tuonnista. Kun katsotaan viime viikkojen tuontia tulee kaasu lähes täysin muualta.
Huomattavaa on myös suuremmat virtaukset mm Norjasta. Nämä virtaukset lähentyvät 3 TWh/ pv.
Saksan talven keskikulutus oli noin 4.5 TWh/ pv talven (Marras-huhti) keskiarvona.
Viime viikkoina saksaan on Virrannut noin 3.5 TWh/pv kaasua.
Nykyiset 200 TW/h varastot riittäisivät siis talven yli jos suuria muutoksia kaasun tuonnissa ei tapahtuisi. Näiden varastoiden pitäisi toivottavasti kasvaa vielä 10-15%.
Venäjältä tuleva kaasun tuonti Saksaan on erittäin mitättömällä tasolla. Yhteensä noin 600 MWh/ Day tahdilla. Eli pelkkä Venäjän tuonnin katkaisu ei enään riittäisi Saksan jäädyttämiseen.
Tämän päälle tulee vielä ns demand destruction ja energian säästötoimet.
2022 on energiankulutus on ollut selvässä laskussa, ja Saksan teollisuuden kaasunkäyttö laski heinäkuussa -21%!!!
Heinäkuu on eriasia kuin talvi-kk. Ja teollisuus =/= maa → Mutta kysynnän jousto antaa itselleni positiivisen kuvan siitä energia tulee riittämään. Ei kannata aliarvoida markkinatalouden kykyä joustaa kriisitilanteissa.
Tilanne on toinen Suomessa:
Kaasu, Öljy ja Kivihiili kattavat noin 20% yhteistuotannostamme.
Suurin osa tästä on sähkön ja lämmönyhteistuotantoa sillä näissä prosesseissa päästään kovaan jopa 80% hyötysuhteeseen.
(Tilastokeskus)
Lisäksi meillä on lauhdevoimatuotantoa, mutta sen osuus on Lauhdevoiman pienten hyötysuhteiden takia niin pieni, että en huomio sitä tässä.
OL3 tuotannon käynnistyminen riittäisi lähes täysin kattamaan maakaasun osuuden Suomessa.
Suomeenkin saadaan kuitenkin tilanteesta huolimatta maakaasua, korkeammalla hinnalla.
Lisäksi tuomme Talvella sähköä, tämän sähkön hinta tulee olemaan korkeampi.
Aihe johon voimme palata myöhemmin.
Mutta omaan silmään kuulostaa siltä että kaiken tämän negatiivisen kommentoinnin keskellä vaikuttaisi siltä että Saksa tulee selviämään Talvesta, Huomauttaisin että Saksa on eriasia kuin Eurooppa. Mutta pidän seurauksena ehkä julkista kommentointia yliampuvana.
Muuttaisinko sitä? En. On tärkeää että toteutamme kyseiset energian säästötoimet ja säästämme energiaa. Niin tulevan ilmastokriisin kun nykyisen kaasukriisin kohdalta.
Ainoa tapa miten ihmiset saadaan näihin toimiin on vahva julkinen keskustelu ja vaade.
Nykyiset energiakriisin muutokset ovat tärkeitä yhteiskunnillemme myös jatkoa ajatellen.
2C lämpötilan lasku tai saunomatta jättäminen sekä muut ovat pieni hinta sille että saadaan Rauha Eurooppaan. Sähkön säästö toimiin tulee ryhtyä.
Mutta ehkä me selvitään. Tän postin vois lopettaa itselleni rakkaisiin, mutta vapaasti suomennettuihin sanoihin Warren Buffetilta. (https://www.nytimes.com/2008/10/17/opinion/17buffett.html)
“Osta Eurooppalaista”
“Jos odotat leskenlehtiä, olet myöhässä.”
pps. Faktuaalisiin ja mielipide eroihin saa puuttua. Omat virheet logiikassa on aika kiva tiedostaa.
Kiinnostava ketju aiheesta.
1: EU imports of energy products - recent developments - Statistics Explained
39 tykkäystä
Etelässä ei oikein ole tilaa, ellei sitte paria voimalaa sinne tänne halua. Kustannustehokkaampaa laittaa toistakymmentä tai enemmän samalle alueelle.
1 tykkäys
Ei tilaa ole? Vantaalla kun nousee koneella ilmaan niin muuta ei näykään kuin metsää ja peltoa. Välittömästi
Toki pohjoisessa saadaan rakennettua suurempia kokonaisuuksia ja ihmisiä ollessa vähemmän nimbyilylle jää vähemmän sijaa. Kokonaisuutta ajatellen parempi maantieteellinen kattavuus olisi silti hyvä asia
9 tykkäystä
1 tykkäys
Vaikuttaa täysin ylitsepääsemättömiltä ongelmilta. Kyllä tämä maa kaatuisi omaan mahdottomuuteensa jos se olisi vain mahdollista toteuttaa virka-aikojen puitteissa.
9 tykkäystä
Laitappa kartalle vaikka pieni 5 voimalan puisto pisteinä, joiden etäisyys toisiinsa ja lähimpiin asuin- ja lomarakennuksiin on 6-800 metriä.
Kuka tässä nyt Helsinkiin on myllyjä laittamassa. Sitä vain hain takaa, että on sitä tilaa muuallakin. Ei ehkä yhtä isoja puistoja saa tehtyä tai yhtä suotuisille tuulialueille. Jälkimmäisen merkitys kyllä pienenee, koska myllyjen koot ovat kasvaneet huomattavasti
1 tykkäys
Joo mutta kyllähän kiinteistöjen katoille jne mahtuis vaikka kuinka.
Kun kerta olet alan ammattilainen niin voisit sivistää tarkemmin.
Näkyyhän tuolla noita hankkeita varsinkin lounaassa päin ja paljon lisää varmasti mahtuisi. Kuntakaavoituksessahan näistä pitkälti päätetään ja aivan varmasti poliittinen tahtotila merkittävämpi tekijä kuin se, ettei tilaa olisi. Tuottajilla on hyvin tilaa Perämeren pohjukassa, joten minkä ihmeen takia lähtisivät hyvää hyvyyttään rakentamaan etelään. aivan varmasti tulisi pitkät valitusprosessit ym vastaan etelässä, jossa ihmisiä asustelee enemmän.
5 tykkäystä
Niin, halusit lisää. Nämä ovat suunnitteluasteessa olevat, mikä ei myöskään tarkoita toteutumista.
Poliittinen tahtotila harvemmin poistaa lupien mukaiset vaatimukset. Yksittäisiä kiinteistöjä voidaan ostaa, mutta jos ympäristölupa ei täyty ei voimaloitakaan tule.
Laita sitten ne paikat näkyville. Kolmatta kertaa jo kysyn.
No, niin, tätähän minä argumentoin mutta halusit väittää vastaan. Valituksia tulee aina, mutta ne eivät yleensä kaada hankkeita, vaan ohje- ja raja-arvojen täyttymiset yms.
3 tykkäystä
Jännittäviä aikoja näin sunnuntaina. OL3:n testiajo saatu käyntiin tänään klo 17 maissa ja huomenna klo 9 pitäisi mennä jo OL1/OL2 tasolla 890 MW:ssa. Testiajojen aikataulu TVO:n sivuilla ja Fingridin sivuilla voi seurata koko sähköjärjestelmää kätevästi tästä näin. Kiinnostavaa nähdä miten vaikuttaa tiistain spot-hintoihin.
17 tykkäystä
Siis nimenomaan vaaditaan poliittista tahtoa ja lainsäädäntöä, jotta kaavoitukset saadaan kuntoon ja alueet valmiiksi. Uuden tuotannon rakentaminen sen verran kannattavaa, että ne laitokset saadaan kyllä rakennettua muillekin maantieteellisille alueille. Nyt tähän ei vain ole minkäänlaista tarvetta. Mikäli jonkinlainen velvoite olisi niin aivan varmasti rakennettaisiin muuallekin
Tuottajaa se tuskin kiinnostaa, mutta onhan se erikoista mikäli meillä on kaikki voimalat samassa syssyssä ja huomattavalla määrällä myllyjä emme saisi juuri ollenkaan lisää tuotantoa sopivina päivinä. Edes jonkinlainen hajauttaminen auttaisi tähän jonkin verran
3 tykkäystä
Poistaisitko siis lainsäädännöstä esim. terveyteen vaikuttavia raja- tai ohjearvoja, vai millä tavalla mahdollistaisit rakentamisen?
//Tarkemmin tuulivoimasta keskustelut varmaan voi siirtää kahvihuoneelle tms. Se että saadaanko voimaloita etelään vai ei, ei energiakriisiä ratkaise.
2 tykkäystä
Voisit nyt lyödä tiskiin ne luvut, jonka mukaan esimerkiksi lounaisrannikolle tai enemmän sisämaahan mennessä ei kertakaikkiaan löydy mistään vaikkapa puolen kilometrin asumattomia vyöhykkeitä ym alueita, jotka olisivat kelvollisia tuotantoon
Ei kukaan ole mitään valtavia puistoja rakentamassa. Olisiko kuitenkin siten, että etelämpänä ei pystytä kilpailemaan suotuisampien alueiden kanssa, jonne pystytään rakentamaan enemmän yksiköitä ja muutenkin vähemmän kansalaisia aiheuttamassa hankkeelle mainehaittaa. Ei siis mitään todellista intensiiviä hajauttaa Perämeren alueelta muualle
Mutta joo turha tätä keskustelua jatkaa sen enempää
???
Missään en ole väittänyt ettei löytyisi. Puhe oli etelästä. Sisämaassa toki löytyy mitä pohjoisemmaksi siirtyy. Rannikolla mahdollisuus merituulivoimaan. Toki yhä melkoisen kallista verrattuna maalla oleviin voimaloihin. Lounaisrannikolla sama ongelma kuin muualla etelässä, liian tiheään asuttua.
Puolen kilometrin asumaton vyöhyke ei ole riittävä edes yhdelle voimalalle. Laitat voimalan keskelle tätä vyöhykettä, mikä on etäisyys lähimpiin häiriintyviin kohteisiin? 250 metriä. Vaadittu oli 6-800m.
Ei, etelässä on raja- ja ohjearvot esteenä. Siksi esitin bufferit, joiden perusteella pitäisi sopivaa paikkaa etsiä.
1 tykkäys
Kotimaisessa mediassa lisäksi varoitettu paskapaperin saatavuudesta…
https://twitter.com/wallstreetsilv/status/1563187709296152576?s=21&t=DpwkLS2X0-pPbZaxh9dKag
Kaikki maksaa kohta paljon jos on mitä ostaa.
7 tykkäystä
Energiakriisiin ratkaisuksi on Suomessa esitetty kotitalouksien sähkön säästämistä. Joo pienistä puroista ne joet syntyvät, mutta kyllä teollisuuden ja julkisen puolen pitäisi näyttää esimerkkiä!
Turha mummoja on palelluttaa sähkölämmitteisen rivitalon yksiöön, jos muuten porsastellaan. Ainakin moottoriteiden valot pitää sammuttaja kuten Saksassa, eihän Saksassa ole sellaista yleisten teiden valaistusta kuin Suomessa on. Valaistuksen sääohjaus, kun pakkanen kiristyy niin valot veks!
Ja muutamalla aurinkopaneelien ei saavuteta mitään, eikä valitettavasti tuulivoimalallakaan. Tälläkin hetkellä tuomme Ruotsista sähköä isosti.
Vuonna 2021 tuotetun sähkön pyöristetyt prosenttiosuudet olivat seuraavat: ydinvoima 33, vesivoima 23, biomassa 20, tuulivoima 12, maakaasu 5, hiili 5, turve 2 , jäte 1,2, aurinkovoima 0,4 ja öljy 0,3. Biomassaan kuuluu esimerkiksi metsähake.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotitalouksien ja maatalouksien osuus oli viime vuonna reilut 28 prosenttia. Teollisuuden ja rakentamisen osuus oli reilut 43 prosenttia ja palveluiden sekä julkisen kulutuksen osuus 25 prosenttia.
12 tykkäystä
Arvopaperissa oli alla oleva juttu, joka ei ole maksumuurin takana. 
"Hintsa uskoo, että talvea värittää suuri volatiliteetti, josta saatiin esimakua jo joulukuussa, jolloin tuli isoja päiväkohtaisia ja tuntikohtaisia eroja. Ainakin hetkellisinä piikkeinä talvella voidaan nähdä jopa kymmenkertaisia hintoja verrattuna vuoden takaiseen, hän arvioi.
”Saksan hintataso tulee hyvin paljon vaikuttamaan siihen, miten koko Euroopan eri alueiden hinnat kehittyvät”, Hintsa sanoo."
2 tykkäystä