Tavallaan joo, mutta esim koronakriisin alkuvaiheessa oli nähtävissä, että kiina ajautuu koronan takia lockdowniin. Pörssi sukelsi kuitenkin vasta kun pandemia rantautui kunnolla jenkkeihin. Musiikki siis edelleen soi, vaikka yksi tuoli olikin jo poistettu piiristä
1 tykkäys
Laitetaas vielä omia ajatuksia, oma näkemykseni markkinasta on edelleen aika karhumainen, etenkin euroopan suhteen, mutta myös muiden mantereiden osalta. Vanha totuushan on, että pörssit yleensä laskevat rajuimmin kun ilmassa on epävarmuutta, joka sitten kollektiivisesti purkautuu. Listaan tässä (lähinnä itselleni talteen) tämän hetken uhat ja mahdollisuudet, jotta kirjoituksesta ei tule toivottoman pitkä niin täytyy aika lyhyesti vaan listata ne asiat.
Eilinen lasku laitettiin
-
FEDin piikkiin. Sitä se varmasti olikin osittain, ja varsinkin amerikassa. Markkina yli-innostui tuossa noin kuukausi sitten siitä että inflaatio oli tyyliin 8.2%, vs ennustettu 8.4% yhden kuukauden luvuissa. Powell oli pitkästä aikaa ryhdikkäämpi ja tiukkasanaisempi siitä että korkoa pitää historian oppien mukaan nostaa vielä pitkään ,vaikka inflaation suuruus olisikin laskusuunnassa. Kannattaa muistaa että reealikorko on vielä todella paljon pakkasella ja talouden ketjureaktioissa hinnan nousujen siirto toimitusketjussa eteenpäin vie aikansa. Inflaatiopainetta on ylläpitänyt vahva kuluttajakäyttäytyminen, mutta nyt siellä visat vinkuu jo yli maksukyvyn. Työmarkkina on myös edelleen hyvin vahva ja talous kestää vielä isotkin koronnostot. Koronnostot tietysti ovat myrkkyä läpi pörssien,
-
Kovat arvostustasot edelleen. Mielestäni markkina on uudelleenhinnoitellut sallitut P/E luvut, nousevaan korkotasoon. Hyvä, mutta vielä ei ole hinnoiteltu (mielestäni) ollenkaan sitä E-osan laskua, jonka pitäisi myös pudota nousevien kulujen ja hidastuvan kysynnän myötä. Siis siinä vaiheessa kun FED saa ne reaalikorot plussalle, Suomessakin sijoittajat puhuvat ostavansa yhtiötä x kun osinkotuotto on nyt 5%. Osinko joustaa monella firmalla alaskin, näkymät ratkaisee.
-
Euroopan energiakriisi. Katsotaan vielä kuvaa sähkön hinnasta saksassa, kuva on muissakin maissa samankatlainen:
Kuten näkyy, hintataso on nyt pidempään ollut jo noin nelinkertainen menneeseen, mutta hinnannousu on vain kiihtynyt. Jos yrityksen sähkönkulutus tuotannossa on vaikka 20% myyntihinnasta, niin nyt jos tämä viisinkertaistuu, niin hintaa pitäisi siis nostaa 100%. En usko että tälläisiä hinnankorotuksia on realistista saada läpi. Kannattavampaa on sulkea tehdas ja myydä suojattu söhkö, jolloin saat periaattessa 20% katteen tekemättä mitään. Sitten tietysti työttömyys kasvaa ja kysyntä kippaa edelleen.
Sähkön hinnannousussa iltapäivälehdet saattavat sanoa että jonkun kaupunkiasujan yksiön söhkölasku nousee 50 euroa. Mutta entäs sitten perheet isommissa asunnoissa. Jos vuoden sähkölasku sillä 7 centin kwh hinnalla on ollut esim. (siirtoinen ja veroineen) 200 euroa kuussa keskimäärin, niin nyt se voi hyvin olla 800 euroa kuussa. Ja nyt ollaan siis vasta siinä 30c kwh hinnassa, saksassa siis jo 60 c kwh (ilman siirtoa ja veroja) Ja tuo 800 euroa kuussa voi olla keskiarvo, mutta koska talvikuukaudet ovat sähkön isomman kulutuksen takia kallitta, voi yksittäinen kuukausi olla esim. 2000 euroa.
Laskin tuolla kahvihuoneessa kuriositeettina että tuolla 60c hinnalla bensa-autoilu on johalvempaa kuin sähköautoilu, eli 8.5 euroa vs 12 euroa, eikä noissa hinnoissa ollut sähköveroa eikä sähkönsiirtoa.
europörssit kyykkää niin kauan, kunnes sähkön hinta joko selvästi laskee, tai tulee joku EU-tason päätös. Voi tulla, mutta milloin, ja miten järkevä se on, jää nähtäväksi. Rahanpainamisen ongelmat kyllä huomattu, joten ehkä EU yrittää jotain muuta, mutta se voisi olla. Ehkä hintakatto, mutta nekään ei toimi hirveän hyvin ja johtaa säännöstelyyn jos katto on liian alhaalla. Yritysten tuotantokatkot eivät ole ongelma kun toiminta olisi kannattamatonta liian kalliilla hinnoilla, mutta tulokset kärsivät varmasti. E-tä koetellaan.
- Kiina. Kiina ei ole hyökkäämässä mihinkään, mutta jatkanee uhitteluaan taiwanin suuntaan. Tämä voi lisätä huolta, mutta maailmantalouden vakaus on nyt kiinankin johdolle tärkeämpää kuin tämä kysymys.
Mutta kiinan kiinteistömarkkina ja talouden todellinen kyky tulee nyt punnittavaksi. Jos oletus euroopan talouskyykystä pitää paikkansa, koronnousun viilentämä jenkkitalous ainakin hidastaa kasvuaan, niin miten kiina saa oman taloutensa kuntoon? Siellä on edelleen todella monella 2-3 tyhjää kerrostaloasuntoa samalla kun kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet jo selvästi. Korkotaso on edelleen korkea, eikä halua rakentaa samalla tavalla enää ole. Lisäksi isot rakennusyhtiöt ovat rahoittaneet edellisten asuntojen rakentamista uusien ennakkomaksuilla. Nyt tämä tie on tyrehtynyt ja isoja rakennusyhtiöitä on vaikeuksissa. Rakennusala on työllistänyt, mutta mistä nyt saataisiin kaikille työtä?
Samaan aikaan vielä eu/usa firmat ovat havahtuneet kiinariippuvuuteen (totalitaarinen kuten venäjä), ja haluavat saada ainakin osan tuotannosta omille markkinoille. Se tietysti tukee työllisyyttä ja näkymiä vähän eu/usa, mutta heikentää kiinan edellytyksiä välttää taantuma. Voidaan tietysti yrittää jotain valtavaa uusiutuvan energian liittyvää kehityspakettia, mutta nekään ei auta heti.
Pakko lopettaa tähän tällä erää, en ehtinyt öljyä pohtia, siinä olen härkämäisempi, mutta nyt tuo megalamaoletukseni vie kovimman nousun terää.
Lisäksi valuuttatasapaino on nyt altis isoille muutoksille, etenekin euro edelleen paineessa, mikä vaikeuttaa osaltaan inflaation hillitsemistä, mutta voi auttaa monia teknologia/vientifirmoja, jos kassat nyt kestää tämän talven.
Eli vielä
Ykköshuoli euroopan sähkön/kaasun hinta
Kakkoshuoli FED, tai siis sticky inflaatio, FEDhän vaan reagoi
En voi olla härkämäinen ennen kuin energiakriisiin, erityisesti sähkön/kaasun hintaan näkyy joku uskottava ratkaisu tai kurssit korjaavat oikeasti houkuttelevalle tasolle. Kuten näkyy, saksan pörssit ovat vielä varsin korkealla.:
Nämä olivat omia arvioita, toki muutan näkemystäni nopeastikin tarvittaessa. Positiivisiakin yllätyksiä voi tulla vielä.
63 tykkäystä
Varmasti tyhmä kysymys, mutta kysynpä silti. Löytyykö jostain näitä indeksikäppyröitä inflaatiokorjattuna?
Esim. 2002 vuoden yksi euro maksaa tänä vuonna 1,29€. Eikös tuo jollain tapaa vaikuta myös näihin kursseihin, eli tavallaan kurssit nousevat vaikka todellisuudessa laahaisivat paikallaan.
4 tykkäystä
Lokakuussa 1973 iski – ihan puskista --maailmantalouteen sellainen ilmiö kuin weaponization of energy.
En keksi yhtään aspektia millä Eurooppa on nyt paremmissa asemissa kohtaamaan energiashokin kuin lokakuussa 1973.
Keksin monta aspektia jotka ovat huonommin.
Tässä tarvitsen apuanne arvoisat toverit. Mitä myönteistä minulta on jäänyt huomaamatta?
Tulevia osakekursseja en lähde millään näyttävillä salkkumanöövereilla veikkailemaan. En ole ikinä kuullut kenestäkään joka olisi valtavien osakepainon vaihteluiden kautta luonut lisäarvoa koko sijoitusuran loppusaldoon. Moni on noilla operaatioilla salkkunsa kosauttanut.
CAPE:lla vähän vajaat 20x, p/s:llä 1,3x ja p/b:llä 1,8x europörssien kursseissa on nähdäkseni sisällä tällaista:
- ei hyviä eikä heikkoja vaan kädenlämpöisiä tuloksia pitkällä aikavälillä
- ei hyviä eikä surkeita vaan kädenlämpöisiä rahoitusoloja pitkällä aikavälillä
- lähikuukausien ja lähivuosien epävarmuustekijät eivät oikeuta ylimääräistä riskipreemiota
Alijäämät kasvavat koska taantuma ja energiasubventiot. Tämä pakottaa EKP:n pikemminkin QE:hen kuin QT:hen. Korkoja täytyy nostaa jotta pienet rippeet EKP:n uskottavuudesta säilyvät.
Skitsofreninen sekasotkurahapolitiikka ja stagflaatiopainajainen edessä?
Jään seuraamaan tilanteen kehitystä normaalia isomman käteispossan kanssa. Ei tosiaan kuitenkaan mitään sen kummempaa yritystä suojautua kurssilaskua vastaan.
https://twitter.com/liepukka/status/1555802181328044037?t=Fdmhn9GzbqN-SjDSo2XFhQ&s=19
Suomi ei tässä nyt edes pahimmasta päästä Euroopassa:
Vihreällä ECRI:n 21 kansantalouden (joissa mukana kaikki maailman isoimmat kansantaloudet) long leading -suhdanneindeksi. Ja tuossa ei edes vielä näy tämä Euroopan energiakriisin viimeisin eskaloituminen.
Sinisellä noiden maiden keskuspankkien rahapolitiikan kiristys/löysennysdiffuusio. Kiristäminen keskilinjasta ylöspäin graafilla.
52 tykkäystä
Laitan tänne ehkä Foorumin laadukkaimpaan ketjuun viestin, jonka sisältö ei tuo varmaan ketjun guruille juurikaan uutta, mutta on helppoa ja selkeää luotettavaa varsinkin tuoreemmille sijoittajille. Salkunrakentaja on tehnyt artikkelin USA:n keskuspankin pääjohtaja tuoreista höpinöistä ja vähän muustakin. Aikaa lukemiseen menee muutama minuutti. 
33 tykkäystä
Muutama ketju Euroopan energiahintoihin liittyen.
https://twitter.com/yakutsavas/status/1563529006997450752?t=LpF5QvdOXDzy68BPCrliRQ&s=19
18 tykkäystä
Globaalisti osakemarkkinoiden arvostuksissa on sisällä enemmän optimismia kuin kertaakaan historiassa lukuun ottamatta vuotta 2021 ja mahdollisesti alkuvuotta 2000.
Tuo graafi on päivitetty 19. kesäkuuta, minkä jälkeen globaali market cap / bkt on noussut vielä hieman.
Mistä se optimismi koostuu? Se on jokin yhdistelmä seuraavia:
- kova pitkän aikavälin tulosoptimismi
ja/tai - historiallisesti matala tuottovaatimus (tai toisin sanoen korkeat syklien yli normalisoidut p/e:t) joka kertoo sijoittajien optimistisesta ja luottavaisesta suhtautumisesta osakesijoittamiseen
En hetkeäkään usko että tällainen optimismi ja luottamus globaalilla osakemarkkinoilla on kestävällä pohjalla edes muutaman kuukauden tähtäimellä. Mutta tämä on sinänsä tyhjänpäiväistä arvailua.
51 tykkäystä
Syytä olisikin vihdoin ottaa tuo euron arvo huomioon.
Koronnostoilla on tietty perinteinen taloutta ohjaava tarkoitus, mutta vahvistaisi myös euroa, joka itsessään olisi jo inflaatiota heikentävä tekijä.
Neutraalin tason päälle menevä korko? Mikä se neutraali ikinä onkaan.
2 tykkäystä
Hyviä karhu argumentteja!
Haastan kysymyksellä: Mihin muualle iso raha voi hakeutua tai piiloutua kuin osakemarkkinoille?
- Korkoihin, josta varmaa reaali turskaa
- Käteinen, inflaatio syö -8% pinnan vauhtia
- Kulta? Kryptot?
- Kiinteistöt, maa yms ei likvidit? Taitavat nekin olla kuplivaa tavaraa
Itse keventelin indeksirahastoja ja etf:iä myös karhuilun vuoksi tuohon mielestäni kesän kuolleen kissan pomppuun. Mutta ei ole kyllä viisaampaa paikkaakaan rahoja laittaa kuin osakkeisiin. Tämä osasyy miksi uskon että markkina voi kuin voikin olla tehokas hinnoittelemaan tämän kaiken myrskyn edessä, koska kun poutasää tulee, osakkeet ovat edelleen paras omaisuusluokka
Edit: piti vastata Kahvihuoneelle voi siirtää…
24 tykkäystä
Osakkeet kannattaa aina muuttaa käteiseksi (ottamatta kantaa verotuksellisiin kysymyksiin) mikäli kurssit tulevat laskemaan. Ei inflaatio tee siihen mitään poikkeusta. Myöhemmin samalla rahalla saa suuremman määrän samoja osakkeita.
Pidemmällä tähtäyksellä ole tarve löytää rahalle muukin ”koti” kuin pankkitili ei estä osakkeiden halpenemista talouden taantuessa. Lyhyellä tähtäimellä osakkeet eivät luo suojaa inflaatiolta.
Talouksien painuessa taantumaan karhumarkkinat jatkuvat.
8 tykkäystä
Muistinvaraisesti sanon, että iso raha on yli 60%:sesti korkopapereissa ja sen sisällä valtaosa valtiopapereissa, mikä taitaa olla ison rahan likvidein markkina. (Korjatkaa jos menee pieleen.) Tarkoittaisi sitä, että iso raha tyytyy siihen, että saavat omansa pois tulevaisuudessa mahdollisella pienellä reaalitappiolla.
Onko jollain taulukkoa tai piirakkaa, mistä näkisi, kuinka paljon omaisuutta on ja miten omaisuus jakautuu globaalisti esim. 1) eläkeyhtiöillä tai eläkejärjestelmissä, 2) vakuutusyhtiöillä, 3) pankeilla ja 4) lopuilla toimijoilla?
Ohessa JPM:n näkemys, horisontti 12-18 kuukautta.
Ja ohessa Wellington:
Pankkien kehityksestä euroopassa (ecb:ltä, kohta varmaan tulee uusi kooste):
Seuraavat eivät ihan vastaa yllä esitettyyn kysymykseen (näistäkin varmaan tulee uudempi kooste piakkoin):
Seuraava muodostettu kesällä:
4 tykkäystä
Tämä Juha Kinnusen twiittiketju kannattaa lukea läpi ajatuksella, siinä on hyvää koostetta sijoittamisen tämän hetken teemoista.
24 tykkäystä
Sanoisin, että tässä hyvä tunnistaa, että puhumamme inflaatio on kuluttajahintainflaatiota, joka taas ei välttämättä kuvaa koko rahajärjestelmää mukaan lukien osakkeet parhaalla mahdollisella tavalla. Osakkeita kiinnostaa ehkä eniten ns. monetaristinen inflaatio, eli rahan määrän kasvu. Se taas ei välttämättä elä käsi kädessä CPI inflaation kanssa.
Esim. ennen tätä vuotta saimme elää aikaa, jossa CPI inflaatio pysyi matalana, mutta rahaa “printattiin” kunnolla ja kierrossa olevan rahan määrä kasvoi ajoittain jopa räjähdysmäisesti. Tämä oli tietysti nannaa osakkeille. Nyt taas CPI on kohonnut mikä kiristää rahapolitiikkaa ja se todennäköisesti hidastaa uutta velanottoa (= uuden rahan luontia). Tavallaan nyt siis on päällä osakkeiden kannalta huonoa inflaatiota.
Muistutetaan myös siitä, ettei se iso raha ole mikään selkeä määre, jonka täytyy “hakeutua” johonkin. Rahaa syntyy, kun uutta lainaa myönnetään ja vastaavasti “tuhoutuu”, kun lainoja maksetaan pois. Yksi pörssiä paljon liikuttanut ison rahan lähde Margin Debt lienee yksi sellainen esimerkki, eli sen käyttö on viime aikoina aika reilusti vähentynyt. Se raha ei ole välttämättä siirtynyt mihinkään muualle, vaan ehkä yksinkertaisesti kokonaan pois yhtään mistään.
Ts. eletään mahdollisesti tilanteessa, jossa likviditeetti osakemarkkinoilla heikkenee ja käteisen arvo siinä suhteessa nousee, vaikka CPI inflaatiolla mitattuna sen arvo laskeekin rajua vauhtia.
27 tykkäystä
Huomenta! Palanen aamun datoista: Kiinan teollisuus on tahkonnut voittoja parin viime vuoden ajan, mutta tammi-heinäkuussa kumulatiivinen summa valahti lievästi miinukselle kysynnän jäähtyessä. Luvut ovat linjassa muihin heikentyneisiin talouslukuihin.
Sitten aiheeseen, josta julkaistiin tutkimuspaperi Jackson Holen konferenssissa, fiskaalistagflaatio nimittäin. Tuoreen tutkimuksen mukaan Yhdysvaltain inflaation kiihtyminen on pitkälti fiskaalielvytyksen ansiota. Kiristystoimet talouspolitiikassa (kysynnän vähentäminen) olisivat täsmälääke nykyiseen inflaatioon, mutta aihe on vaiettu, sillä vaalit lähestyvät. Euroopassa inflaatio on enemmän tarjontapuolen häiriöistä johtuvaa, mutta täälläkin puhutaan taas julkisen tuen (veroale, kohdistetut toimet) puolesta. Aihetta on käsitelty laajemmin makrokatsauksessa.
53 tykkäystä
Powellin puheessa ei periaatteessa ollut mitään uutta, se vain vahvisti käsitystä siitä ettei Fed aio herpaantua päätöksessään ajaa inflaatio alas 2 %:iin kävi taloudelle mitä vain.
Markkinalla yhden vuoden päähän katsova inflaatio-odotus parhaillaan romahtaa kohti 2 %:ia. 
Myöskään blumman tänä vuonna käteväksi tullut “WIRP” -sivu ei näyttänyt suuria muutoksia markkinan odotuksissa ohjauskoron kehityksen suhteen: ensi vuoden alkuun mennessä 4 %:iin, mistä keväällä alkaa laskut.
Euroopassa tilanne tietysti kimurantimpi.
46 tykkäystä
Olen useaan kertaan todennut että lievä taipumus haihatteluun on pörssissä parempi mielenmaisema kuin rommarius.
Yksi huomio, joka rommareilta jää usein tekemättä, on tämä:
isoimmat romahdukset tapahtuvat yleensä siten että on riittävän pitkään enemmän kuukausia joina luottamus murenee kuin kuukausia joina luottamus vahvistuu.
Tuosta alta saa hyvin kuvaa millainen prosessi se voi olla. Ei ollut mitään yksittäistä ajuria sille että saatiin kaikkien aikojen rajuin pörssiromahdus Britanniaan. Öljyn hinnan moninkertaistumista markkinat eivät aluksi pelästyneet siinä mittakaavassa kuin myöhemmin on ehkä moni kuvitellut.
Rommarin lähestymistapa on yleensä se että tapahtuu xyz tai yksittäinen iso X ==> romahdus.
Mutta mikä on minun tai kenenkään muun kompetenssi ennustaa markkinapsykologiaa?
USAssa 1973–74 miljoonat sijoittajat traumatisoi reaalisesti -55 % laskumarkkina. Siinä yli kolmen prosentin laskupäiviä oli kuitenkin yhteensä vain 3, siis kolme – (vs. 7 kpl tähän mennessä vuonna 2022).
Reaalitalouden numeroiden valossa osittain näyttää että ollut retki puistoon. Ei mitään kammottavaa. Mutta se arvoituksellinen laskumarkkinapsykologia…
Britannia
The following stats (courtesy of the ONS and Sarasins) sketch the economic conditions that crushed business and investor confidence:
-2.25% GDP contraction
12.1% interest rates
15.5% rise in CPI inflation
-13% corporate profits
USA
Reaalipalkat putosivat USA:ssa ekan öljykriisin yhteydessä tyyliin 4–5 % peak ==> trough. Tuossa income-käyrässähän on mukana työttömäksi jääneiden tulonmenetykset.
Sitten tähän päivään vaihteeksi:
32 tykkäystä
Onko noissa reaalipalkoissa huomioita jo palkankorotukset? Hinnat ovat piikanneet mutta varmasti palkankorotuksia tulossa monissa maissa/sektoreilla?
Tietenkin tyhjästä on paha nyhjästä mutta pidemmällä juoksulla palkat yleensä korreloi jotenkin inflaatiota. Joko inflaatio tulee alas tai palkat ylös.
Euroalueella voi olla hankalaa koska jos inflaatio johtuu suurelta osin energiasta ja raaka-aineista jotka säteilee valmistukseen, kuljetukseen ja loppuhintoihin niin vaikea palkkoja on samaa tahtia nostaa jos viivan alle ei jää jaettavaa ja kilpailukykyä täytyy ylläpitää suhteessa Aasiaan…
3 tykkäystä
Voi yrittää miettiä / selvittää paremmalla ajalla. Tällainen osui silmiini enkä ole kunnon lähdekritiikkiä tehnyt.
Mutta edellisen viestin pääpointti oli se että markkinapsykologiaan yleensä kiinnitetään liian vähän huomiota.
8 tykkäystä
Granthamin Jeremyn elokuisia näkemyksiä.
“The world is much better off with moderately high interest rates. You get money on your savings, people don’t speculate as much, they don’t leverage as much, the risk in the system declines. You can afford to buy a house at lower prices, and you can afford to buy stocks and build a portfolio.”
Edit, tässä nyt vielä koko pitkä podcast josta tuo ylläoleva juttu on tiivistetty muutamaan kommenttiin. (Onkin ihan heinäkuun lopusta.)
13 tykkäystä