Energiateollisuuden ja Fingridin näkemys tulee hyvin selväksi Ylen jutusta: Tärkeinta on estää energian ja sähkön riittävyys tämän talven huippukulututuksen aikana. Nyt odotellaan ja varaudutaan pahempaan. Sähkön korkea hinta nyt ei heitä haittaa, päinvastoin.
Kaukolämpöasujat: Laittakaa lämmitys kovemmalle. Se on ainoa tapa alentaa sähkön hintaa nyt. Kuulostaako hullulta? Ei ole. Lämpövoimala tuottaa sähköä sitä enemmän, mitä enemmän se tuottaa lämpöä. Ja sähkön tuotannon lisäys alentaa sähkön hintaa.
Tai on toinenkin keino: Halvan sähkön (se vanha kiinteähintainen soppari) sähkölämmittäjät voisivat laskea asunnon lämpötilaa. Ei vaan taida valtaosaa kiinnostaa. Eli epärealistinen haave vain.
Politiikka hieman. Mikä puolue ajoi alas Suomen turvetuotannon? Mikä kaupunki ajoi alas hiilivoimalat ja hävitti hiilikasat? Liian aikaisin. Nyt ei saada sähköä ja haketta Venäjältä. Nyt on pulaa turpeesta ja hiilestä. Jälkiviisaus on parasta viisautta. Mutta ne eduskuntavaalit on onneksi keväällä, kun kaikilla on kylmä talvi tuoreena mielessä.
Minusta on päätöntä että kokonaismarkkinoilla vieläpä tässä tilanteessa tehdään päätöksiä sulkea kapasiteettia ennen kuin nykyinen tilanne on kunnossa ja tarpeellinen kapasiteetti on ajettu ylös ja tilalla. Kyse siis hiilivoimalaitokset Hanasaari 2023 kevät ja Salmisaari 2024 kevät.
Korvaavaksi kapasiteetiksi kerrotaan vaikka ydinvoima (oletan OL3), tuulivoima (Helen osti juuri rakennetun puiston), eli kapaa jonka on voinut luulla olevan extraa markkinoilla
Fakta vaan on että ihan paikallispoliitikot voivat tekemisillään vaikuttaa kokonaismarkkinaan huomattavasti, ainakin energiantuottajat kertovat että ihan pieni ylikysyntä ajaa törkeisiin sähkönhintoihin. Turpeen osalta kiitoksen voi jakaa valtakunnan poliitikoille.
Laitos saadaan toki kuntoon, kun tilataan Ranskasta asiantuntijat tarkastelemaan tilannetta. Sen jälkeen todetaan, että kaikki hyvin, paitsi että jostain on tarttunut se ruosteinen ranskantauti meillekin. Ruosteongelma paranee vasta, kun sähkön ylihinta helpottaa joskus toukokuussa 2023 tai 2026.
Tuntuu, että tämä sähkönarkkinan mekanismi pitäisi ehdottomasti muuttaa jotenkin. Lienee päivän selvää, että nykyinen systeemi johtaa vääristymään. Kannattaa seisottaa kapasiteettia saadakseen paremman tuoton. Jos oikein ymmärrän, niin viimeinen määrää hinnat koko volyymille. Miksi logiikka ei ole niin, että hinta voi nousta loppua kohden mutta kokonaisuus jotenkin keskimääräistettäisiin kuluttajalle? Vai onko ajatuksessa joku aukko?
Suomen osalta tilanne alkaa oikeasti olla kestämätön, jos tämä hintakriisi jatkuu pidempään. Energiaviraston mukaan hintahäiriöä olisi Suomessa väliaikainen, mutta näitä juttuja alkaa nyt tulla aika paljon:
Useampi työkaverikin on nyt tipahtanut halvasta sopimuksesta kalliin piiriin. Olemme kohtuullisen hyvätuloisia, mutta silti kiristellään hampaita. Mitä järkeä tässä tilanteessa on kun kaikista maalämpötaloistakin tulee jumalottoman kalliita jollain 10 000 kWh kulutuksella?
En todellakaan nähnyt tilanteen menevän näin hulluksi ja soimaan itseäni joka päivä siitä, että tuli muutettua halvasta rivarista taloon, jossa talo/talli osittain lämpeää sähköllä. Minä olisin tuon voinut tajuta, mutta ei tavallinen tallaaja. On tämä hullua, mutta muutoksia tuskin tulee ennen kuin liian moni kärsii kalliista hinnasta oikeasti. Itse pystyn vaikka kalliim määräaikaisen erotuksen entisiin hintoihin erottamaan salkun käteispainosta, mutta ei muilla tällaista mahdollisuutta ole.
Pistää vihaksi, ärsyttää, itkettää ja ahdistaa.
E: Olisi ehkä sopinut siihen sähkösoppariketjuunkin.
Ei varmasti jää viimeiseksi. Taitaa lukuisten pizzerioiden selviytyminen perustua lähinnä onneen. Jos on sattunut luottamaan määräaikaisten sopimusten tuomaan määräaikaiseen vakauteen, voi talvesta selvitä.
-Toivottavasti sähkön hintaa kritisoivat muistavat sen sitten myös äänestyskopissa, joka on se ainut tapa jokaiselle OIKEASTI vaikuttaa asioihin. Olla äänestämättä puolueita jotka ovat tämän aiheuttaneet, ajamalla alas fossiilista sähköntuotantoa. Nämä kirjoittelut palstoilla kun ei mitään oikeasti vaikuta muutoin kuin psykologisesti voi helpottaa itseä.
Toivottavasti sähkön hintaa kritisoivat muistavat sen sitten myös äänestyskopissa, joka on se ainut tapa jokaiselle OIKEASTI vaikuttaa asioihin. Olla äänestämättä puolueita jotka ovat tämän aiheuttaneet, ajamalla alas fossiilista sähköntuotantoa. Nämä kirjoittelut palstoilla kun ei mitään oikeasti vaikuta muutoin kuin psykologisesti voi helpottaa itseä.
Miten se fossiilisen sähköntuotannon alas ajaminen on tämän aiheuttanut, kun ongelma on, että Venäjä ei enää toimita sähköä ja kaasua?
Minä taas muistan tämän äänestyskopissa, ja olen äänestämättä puolueita, jotka ovat vastustaneet lisäydinvoiman rakentamista tai torpanneet tuulivoimahankkeita ultraääniin ja muuhun huuhaahan vedoten.
"Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä nyt ei voida antaa lupaa kolmen uuden ydinvoimalan rakentamiseen.
Vanhanen sanoo Länsi- ja Itä-Savo -lehtien haastattelussa, että päätöstä tehtäessä energian tarvetta on katsottava 10-15 vuodeksi eteenpäin. Vanhasen mukaan kolmea uutta ydinvoimalaa ei sille ajanjaksolle mahdu millään."
“Ydinvoimaa vastustavat vihreät kiittelevät elinkeinoministeri Mauri Pekkarista (kesk.), joka on arvioinut ydinvoiman lisätarpeen nollasta yhteen.”
Ilman kepua ja Vanhasta sekä vihreitä olisiko meillä jo yksi ylimääräinen ydinvoimala käynnissä? Miten tämä vaikuttaisi tämän hetken sähkön saatavuuteen ja hintoihin?
Hieman muisti pätkii, joten turvauduin tilastokeskuksen ja Nordpoolin sähkönhintadataan.
Otin siis Suomen alueen markkinasähkön kuukausikeskihinnan, ja kerroin sen arvonlisäverolliseksi käyttämällä 24% verokantaa, vaikka alv historiassa on halvempikin ollut.
1998-2020 (=22 vuotta) kuukausihintojen keskiarvo on ollut 4,24 c/kWh.
2021: 8,96 c/kWh
2022 (joulukuu 5 päivän datan mukaan): 19,95 c/kWh
Jos olet keskimääräinen sähkölämmitysasiakas (120m2; 20.000 kWh) niin sama töpselituote maksaa hapokkaasti:
1998-2020: 848 EUR
2021: 1792 EUR
2022: 3990 EUR
Mutta totuus on karumpi siinä mielessä, että oman kokemuksen mukaan 50% sähköstä kuluu joulukuu-maaliskuun aikana, vaikka olen leikannut aina talvikuukausien kulutusta takkoja lämmittämällä.
Ja nyt em kausi käynnistyy saman vanhan kapasiteetin ja tuotantokustannuksen sähköpörssissä törkeämmiksi kuin koskaa pestyillä hinnoilla. Joulukuun ensimmäiset 5 pv = keskimäärin 41,5 c/kWh.
Eli jos tuota keskiarvoasiakasta soveltaa niin tässä kuluvan joulukuu-maaliskuu menee noin 10.000 kWH. Joulukuun ensimmäiset 5 pv 41,5 c/kWh tarkottaisi noin 4150 EUR laskua neljälle kuukaudelle, eli reilu 1040 EUR kuussa. Alvin tilapäinen alennus 24%-> 10% laskisi kk-maksun 920 EUR.
Silloinkin kk-summa olisi enemmän kuin mitä 1998-2020 meni vuodessa…
Peukut pystyyn OL3:n puolesta, sekä tietenkin sääjumalille toiveina maltillisia pakkasia ja reipasta tuulta. Ja sitten jotain jolla myllyt sulaisivat ja eivät sitten enää jäätyisi.
Toki voisi toivoa että maan energiapolitiikka laitetaan kansalaisia palvelevaan tolaan, samoin sähkömarkkinan toimintamekanismit.
Iltiksen mukaan kallis sähkö ei haittaa Suomessa juuri ketään. Joitain persuja korkeintaan. Itse kyllä laittaisin sen talven aikana sähköön kuluvan nettokuukausipalkan mieluummin johonkin muuhun…
Laskin koti- ja maatalouksien lisälaskun tälle ja ensi vuodelle. Yrityksiä en voinut laskea mukaan, koska niiden maksaman sähkön hintaa en löytänyt mistään. Yrityksillä olisi iso merkitys, koska yritykset kuluttavat 72% sähköstä.
Tänä vuonna tulee koti- ja maatalouksille sähköstä 1,7 miljardin lisälasku ja ensi vuonna 3,2 miljardin lisälasku. Valtion bujettiin puuhataan jotain 1 miljardin leikkauksia ensi vuodelle ja siitä on kyllä uutisissa kovasti puhetta. Jotenkin ovat poliitikot ja viranomaiset kyvyttömiä näkemään pahinta kurittajaa kansan näkökulmasta. Windfall-veron tuotoksi arvioidaan noin 1 miljardi euroa ja siitä ehkä 800 miljoonalla eurolla tuetaan kotitalouksia vuonna 2023. Pahasti alimitoitettujan toimia.
Laskelmasi avaa hienosti ongelman vakavuutta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tätä ei nyt nähdä ja osata laskea. Sähkökriisiä on vielä helppo vähätellä, mutta sähkön hinta syö pelkästään kulutusta niin rajusti, että ongelmilta ei voi välttyä. Kyse on enää siitä kuinka isoiksi ongelmat kasvavat.
Sijoittajana seuraan tällä hetkellä tiiviisti kahta asiaa, joista olen foorumillakin kailottanut. Molemmissa on vaarana lumivyöryefekti. Käynnistyessään niitä ei voi pysäyttää ja niiden voimaa on hyvin hankala ennustaa.
Tämä oli mielenkiintoinen näkökulma Hesarilta. Tuntuu tosin ylioptimistiselta. Mitäs mieltä foorumin asiantuntijat ovat tästä hintakatosta?
"Jos jokin ostaja maksaa öljystä sovittua hintaa enemmän, laivayhtiö ja vakuutusyhtiö rikkovat G7-sopimusta ja joutuvat isoihin vaikeuksiin. Esimerkiksi Kiina ja Intia voisivat hyvinkin tehdä omia diilejään Venäjän kanssa, mutta yritykset eivät uskalla tuhota bisneksiään Yhdysvalloissa, Australiassa ja Euroopassa. Laillisesti ja hyväksyttävästi kuljetettavaa öljyä ja muuta rahtia riittää muistakin maista. Länsimarkkinoiden arvo on yrityksille paljon suurempi.
Ja kun Venäjän on pakko myydä halvalla, eivät Kiina ja Intiakaan maksa öljystä enempää. Venäjän energiasta saamat vientitulot kutistuvat jyrkästi. G7-linjauksessa on hyvää sekin, että hintarajaa voidaan myöhemmin tarkistaa, kun perusidea on nyt hyväksytty. Jos 60 dollaria tuntuu liian paljolta, se voidaan korjata vaikka 50 dollariksi. Tai 40 dollariksi."
Kansainvälisessä talouslehdistössä tuota linjaa on vedetty jo jonkun aikaa. Kuten yleensä, HS ottaa lopulta näkemyksensä sieltä, jonkin aikaa suomalaista keskustelua reflektoituaan.
Todennäköisesti noin käy. Sillä varauksella tosin, että emme tiedä paljonko varjolaivastoa on, eli tankkereita jotka eivät välitä säännöistä. Ja myös niin, että läntisillä teollisuusmailla on nyt viellä mahdollista tehdä näin, mutta ei enää neljännesvuosisadan kuluttua kun maailmantalouden painopiste siirtyy yhä enemmän pois Euroopasta ja USA:sta. Mutta hyvä on, jos nyt toimii.
Tosiaan surimmat tankkerioperaattorit noudattavat näitä sääntöjä tiukasti, koska muuten ei ole mahdollisuutta toimia suurten asiakkaiden kanssa (US ja Euro jalostamot jne.).
Mutta sitten on noita tankkereiden omistajia, jotka tietoisesti siirtäneet kalustoa ‘varjolaivastoon’. Tosin tekevät tuon voittojen takia ja se tarkoittaa korkeampia kuljetuskustannuksia noille pakotteiden alla oleville lasteille. Kun lisätään tähän vielä pidemmät kuljetusmatkat tämä myös tarkoittaa öljyn ostajien haluavan tehdä voittoa tällä kaikella, jolloin venäjä (tai Venezuela ja Iran) joutuu myymään öljyään joka tapauksessa alennuksella suhteessa muihin öljylaatuihin. Sitten vielä vaikutukset rahoituksen ja nyt vakuutusten saamisen kautta. Eli kyllä tuo varjolaivaston käyttökin heikentää venäjän öljytuloja.
Hyvä myös muistaa nyt saatavan erityisen hyviä tuottoja normaaleilla tankkerimarkkinoilla. Eli riskin ottaminen ei välttämättä ole kovinkaan kannattavaa?
Niin paljon kuin toivoisinkin, että suunnitelmat toteutuvat luulen, että realistinen tavoite edes 50MW pikkuvoimalalle on varmasti lähempänä 2040-lukua. Jos esim. lupaprosessi ei muutu, on rakentamislupa ensimmäiselle laitokselle ehkä saatu vuonna 2030. Ja sitä ennen pitäisi laitoksenkin olla valmis paperilla, että tietää mitä rakentaa.
