Kiltit keskustelijat! Täällä menee nyt monella iloisesti sekaisin watit ja wattitunnit. Wattitunti (Wh) on energian yksikkö, joka vastaa yhden watin tehoa yhden tunnin ajan.Vaikka asiayhteydestä usein voikin päätellä, kummasta on kyse, vaikeuttaa se viestin sisällön ymmärtämistä ja välillä jopa pistää miettimään, ymmärtääkö kirjoittaja itsekään, mitä sanoo.
12 tykkäystä
Tässä on pohdittavaa ja monen poliitikon pitäisi käydä kertauskurssilla. Eli ketkä ottaa taskuunsa voitot futuurimarkkinasta ja vastaavasti kenen taskuun korkeiden energialaskujen rahat päätyvät.
Tällä palstalla on ollut puhetta kunnallisten energiayhtiöiden käyttäytymisestä ja roolista.
Em. yhtiöt yleensä tukevat kuntataloutta eli omistajan intressiä. Ehkä Kokkolan kaupungilla iski ahneuden piru lusikkansa soppaan. On houkutus nostaa hintaa kun on ”paikka laukoa”. Ryhdikästä toimintaa taas edustaa esim. Seinäjoen Energia, mikä sivujensa mukaan myy jatkossakin ko. kaupungin alueelle sähköä n. 10s/Kwh.
2 tykkäystä
Pieni tuulivoimatuotanto on ongelma vain, jos se osuu kulutuspiikkeihin ja tottakai siihenkin on varauduttu. 
Tulevasta talvesta lähtien ydinvoima ylläpitää vuodenajasta riippuen n. 30-60% Suomessa tarvittavasta sähkötehosta. Kulutuksen piikkeihin käytetään teollisuuden ja vesivoiman tuotantoa sekä tuontisähköä.
Varavoimaloita ja käyttämätöntä kapasiteettia on jo nyt suuri määrä, mutta ne ovat pysyvä osa sähköntuotantoa eivätkä tyhjänpanttina, vaikka eivät sähköä tuotakaan. Varavoimaloiden määrän ei tarvitse lisääntyä suhteessa tuulivoimaloiden määrään vaan suhteessa verkon kulutuspiikkien maksimitehoon.
Varastointiratkaisut kehittyvät varmasti seuraavina vuosia. Pelkästään tuulivoimakapasiteetin massiivinen kasvu ajaa siihen. Poliittisten päätöstenkään merkitystä ei pidä unohtaa. Luvat ja säännökset pitää olla valmiit vihreän energian varastoinnille. Eija-Riitta Korholan kaltaisille jarrunaisillekin jokainen voi tehdä jotain valitsemalla tulevaisuuten katsovia ehdokkaita vaaleissa.
Sähköntuotannon murros on todella merkittävä ja mielenkiintoinen. Teknologian nopea kehittyminen voi tuoda vaikka pihassa laturissa nököttävän auton osaksi Suomen sähköverkon tehonsäätöä.
Viimeiset toistakymmentä vuotta Suomessa on menty kädet ristissä tuontisähkön varassa. Tämä unohdetaan nyt käytävässä keskustelussa ja uutisoinnissa. Ruotsi on merkittävin sähkön tuoja ja tulee olemaankin Venäjän tiputtua kuvioista.
Loppujen lopuksi yhtälö on varsin yksinkertainen. Suomessa tuotettu ja Suomeen tuotu sähköteho pitää riittää kulutuspiikeissä. Sähkön kulutus ei ole räjähdysmäisessä kasvussa tulevana talvena, se voi jopa laskea markkinahintojen tukemana. Omaa sähköntuotantokapasiteettia on enemmän kuin koskaan. Ruotsista tuonti jatkuu massiivisena eikä tule loppumaan, sillä Ruotsi ei pysty siirtämään pohjoisten vesivoimaloiden tuotantoa käyttöönsä edes Etelä-Ruotsiin. Tähän ei myöskään ole tulossa nopeaa muutosta.
Ihmisiä pelotellaan mielestäni turhaan ja laatulehdetkin syytävät laaduttomia artikkeleita sähkön loppumisesta ja sähkökatkoista. Sama tilanne meillä on ollut ainakin 10 vuotta. Tänä talvena vastuu sähkön riittävyydestä on eniten “omissa käsissä” ainakin 15:sta vuoteen.
Sähkön hinta onkin sitten eri asia. Sen muodostumiseen pitäisi poliitikkojen voida puuttua – mielellään nopeasti.
14 tykkäystä
Jäljellä on siis kysymys kuka maksaa nämä varastointi investoinnit? Eikö olisi kohtuullista että tuulivoimatuottajat osallistuisivat tähän projektiin?
3 tykkäystä
Kaipa ne nyt jotain tuottaa? Jos tuulivoimayritys myy sähköä, niin ovat valmiita toimittamaan sitä vaikkei tuulisikaan, tällöin ostavat sitä mm. säätövoimalta ihan automaagisesti. Silloin investoinnin ja myydyn sähkön hinta määrittyy ihan markkinaehtoisesti.
On täysin selvää, että tuulivoiman tuottajat ovat osallisina tuottamansa energian varastoinnin rakentamisessa. Myös valtion pitäisi tukea vihreän energian varastoinnin rakentamista. Ja ennen kuin tätä ehdotusta moititaan, valtio on tukenut aina järkeviä tulevaisuuden infraratkaisuja, myös ydinvoimaa.
Eihän tämä varastointi mikään välttämättömyys olisi pitkään aikaan ja sitä korostetaan nyt mielestäni liikaa osana tulevaisuuden säätövoimaa. Kyse on enemmän siitä, mikä on järkevää. Järkevää olisi ottaa tuulivoimalla tuotettava energia talteen sen sijaan, että tuulivoimaa seisotetaan turhaan.
Nythän näyttää siltä, että tuulivoimakapasiteetista on tulossa järisyttävän suuri. Toisin sanoen tuulivoimalla tuotettaisiin suurin osa Suomen energiantarpeesta kymmenen vuoden sisään. Säätövoimalle on edelleen tarve, mutta korostan vielä, että tuulivoiman kapasiteetilla ei ole mitään tekemistä säätövoiman tarpeen kanssa. Säätövoiman pitää pystyä vastaamaan sähkön kulutuspiikkeihin eikä tuulivoiman maksimikapasiteettin. Vaikutti siltä, että siitä oli hieman väärinymmärrystä.
8 tykkäystä
Loka-maaliskuussa tuulee eniten ja myös pakkaspäivinä tuulee 100m korkeudessa vähän toisella tasolla kuin maanrajassa. Vaikkakin napakorkeus taitaa olla nykymyllyissä 175m korkeudessa.
Vaikkakin tuulettomia jaksoja esiintyy niin pääsääntöisesti talvi on hyvää aikaa tuulienergialle.
Tuossa VTT graafi.
7 tykkäystä
Juuri kun tuli mainituksi laatulehtien laaduttomat artikkelit. En ymmärrä, mihin näillä pyritään. Paniikin lietsomiseen herkkien ja asiaa ymmärtämättömien ihmisten keskuuteen? Tämäkin juttu perustuu Fingridin tiedotteeseen, jonka se julkaisi elokuussa tuodakseen sähköntuotannon ja -siirron ymmärrystä kansalaisille – sähkön hinnasta vellovan keskustelun keskellä.
Ison voimalaitoksen ja suuren voimalinjan vikaantuminen samaan aikaan on aina riittänyt kantaverkon vikaantumiseen. Romahtaminen on terminä klikkijournalismia.
OL3 tuo vakautta ja lisää samalla suuren kapasiteettinsa vuoksi riskiä katkoksista. Pidän sitä kuitenkin vähäriskisempänä, kuin sähköntuontia Venäjältä viime vuonna. Joku muu voi olla eri mieltä.
Edit. Ja sitten kun Hesari julkaisee hyytävän huonon artikkelin sitä seuraa pimeästi kaikki muut. Romahtamisesta kertovat otsikot vaan vaihtuu.
11 tykkäystä
Toisaalta, jos pohtii millä tasolla keskimääräisen kansanedustajan tietotaito ja ymmärrys on näistä asioista, ei haittaa että tulee painetta kehittää omaa tuotantoa 
Ihan samaa mieltä että klikkiotsikointia. Ei muuten ole montaa viikkoa, kun täälläkin naureskeltiin, että OL3 ei tulla saamaan tuotantoon. Nyt sitten kuitenkin vaikuttaa siltä, että saadaan se talvikaudeksi täydellä höngällä käyttöön 
9 tykkäystä
Ei olisi kannattanut tuota sanoa (tai kirjoittaa)… 
Eikä kukaan taida OL3:lle enää naureskella. Kyynel silmäkulmassa on ollut viimeiset 5 vuotta.
4 tykkäystä
Luulen noilla varoituksilla pyrittävän ihmisten tietoisuuden lisäämiseen asiasta. Eli ymmärrys siitä että sähkön hinta korkea koska kysyntä on korkea. Ja täten pyrkimys vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Eli enegian kulutusta olisi hyvä tarkastella ja miettiä onko esimerkiksi pakko arkisin illalla 18-20 pestä ja kuivattaa pyykki. Tai lämmittää se sauna talvella joka ilta. Tai ottaa niitä tunteja kestäviä suihkuja. jne. Ja toki miettiä oman talon lämmitysratkaisuja (maalämpö tai ILP).
Eli idea kaiketi säästöjen ja energiatehokkuuden parantamisella tuoda osaltaan helpotusta tilanteeseen. Näin käsittääksen toimittiin 70-luvullakin (itse aavistuksen liian nuori muistaakseni). Keskiverto kuluttajilla massana lienee kohtuullisen merkittävä rooli etenkin piikkien kohdalla tässä tilanteessa ja pienikin säästö voi olla merkittävä ero sen kanssa täytyykö mennä radikaalimpiin toimiin (rajoitukset/katkot) vai ei.
Se sitten onko tämä pelottelu paras tapa vai ei, en ota kantaa. Tosin kuten niin monessa muussa ihmisten käytöksen muuttaminen mukavalla tavalla on hyvin haasteellista.
6 tykkäystä
NARUC:n raportista kuva:
Eli jos otetaan tuulivoimayhdistyksen tiedoista tuo ~44000MW suunnitellut ja rakenteilla olevat hankkeet. Siihen yhdistetään tuo NARUC:n tiedot paljon maata käytetään. Eli tuon arvion mukaan Suomeen olisi tulossa tuulivoimaa noin 9416km2 edestä. Toki tämähän on vain alle 3% Suomen pinta-alasta.
Tuulivoimalla on jo nyt sähköpörssiin toimintaan sisäänrakennettu “kapasiteettimaksu”. Sähkön hintahan määräytyy kalleimman tuotantomuodon mukaan. Silloin kun on tuulista sähkön hinta tipahtaa alemmalle tasolle ja silloin kun tuulisähkö pystytään tuottamaan vain vähän sähkön hinta nousee ja sähköä kannattaa tuottaa tuulisähköä kalliimmilla, mutta toimitusvarmemmilla laitoksilla. Toisin sanoen tuulella tuotetun MWh:n hinta tuottajalle on keskimäärin alhaisempi kuin vaikka vesivoimalla tuotetun.
En muutenkaan ottaisi E-R Korholan kirjoituksia kovin vakavasti. Korhola on vastustanut tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa vuosien ajan milloin mistäkin syystä. Esim. vuonna 2016 hän nosti esille tuulivoiman tuottaman infraäänen mahdolliset terveyshaitat.
7 tykkäystä
Tokmannia ei sähkön loppumisella pelottelu haittaa. Yhtiö on haistanut markkinaraon.
Tuoreen tarjouslehden takasivun “Loppuviikon supertarjoukset” →
Keväällä on sitten tori.fi ja muut vastaavat täynnä myynti-ilmoituksia käyttämättömistä tai vähän käytetyistä aggregaateista.
Eiköhän näitä normaalioloissakin muutama mene viikossa, mutta tuskin mikään sisäänvetotuote oli ennen tätä vuotta.
10 tykkäystä
Tällainen osui silmään. Luo toivoa meille kaikille, erityisesti lapsille.
8 tykkäystä
Saadaanko jotain sittenkin aikaiseksi?
11 tykkäystä
En oikein tiedä miten tämän muotoilisi… “Ylhäällä tuulee aina” -yksinkertaisesti vain pitää paikkansa. Eri asia on saadaanko siitä energiaa talteen. Linkkaamani 44466MW hankkeet sisältävät jo korkeampia voimaloita, joilla saadaan. Lisäksi sijoituspaikkoja on laajemmalla alueella.
Nykytilanne on tosiaan huono, koska:
- Liian matalia
- Enimmäkseen samalla alueella
Tuulivoiman parhaat hyödyt tulevat siis esiin, kun ne on sijoitettu hajautetusti niin että yksin pohjois-pohjanmaan säätila ei enää sanele koko maan tuotantoa.
10 tykkäystä
Tämä on totta,kallis energia vieläpä kilpailijoihin verrattuna kallis energia leikkaa talouteen hyvin nopeasti koska vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin.
Leikkaa kulutusta,tappaa investoinnit ja toimeliaisuuden,ikävä asia koko Euroopalle taas kun muutenkin kasvu on ollut heikkoa jo pitkään.
Reutersin uutisessa luonnehdittiin tuota windfall-veroa seuraavasti:
The EU measure would apply to a company’s surplus profits from 2022 at a level to be specified above the average taxable profits in the three fiscal years since January 2019, the draft said, adding that they would be assured of enough profit margin for future investments.
Öljy- ja kaasufirmojen johtopöydissä täytyy olla hyvä fiilis, kun korona-aikana maailma katseli tyytyväisenä firmojen tekemiä tappiota kysynnän sakatessa. Nyt sitten noita samoja tappiota tunnutaan käytettävän firmoja vastaan uudemman kerran, kun ne vaikuttavat tuohon windfall-veroon laskemalla “hyväksyttävien voittojen tasoa” alemmas. Toivottavasti tuo tulkinta on väärä, koska olisihan tuo harvinaisen vihamielinen tapa kohdella alaa, jolle tarvitaan lisää eikä vähemmän tarjontaa.
6 tykkäystä