Eija-Riitta Korholan kirjoitus tuulivoimasta. Säätövoimaa pitäisi olla riittävästi tuulettoman pakkaspäivän tarpeisiin, tuulivoimaa hän kutsuu sattumasähköksi. Tuulivoima osaltaan tekee investoinnit säätövoimaan vaikeiksi.
2 tykkäystä
Eihän sähköä tietenkään tuolla tavalla tuoteta. Säätövoimaa pitää olla kattamaan tuulettomat päivät. 
Perustuotantoon esim. vesivarastoja ei tarvitse enää tuhlata ja tarpeen tullen Pohjoismaiden vesivoimatuotannon kapasiteetti on pelkkänä säätövoimana, kuten alunperin on kai ollut tarkoituskin.
Energian varastointi on haaste, jos/kun tuulivoiman kapasiteetti kasvaa suunnitellun suureksi. Vety on lupaaava tapa varastointiin ja uskon, että se muuttaa sähköntuotantoa jatkossa. Kyse ei ole ydinvoiman kaltaisesta kymmenien vuosien rakentamisesta. Säätövoimaa isoilla generaattoreilla syntynee jatkossa tuulivoimapuistojen yhteyteen.
Luin kirjoituksen ja totean vain, että siitä huomaa Eija-Riitta Korholan olevan poliitikko ja filosofi, eikä kauppatieteiden maisteri ja DI. Mielestäni tuuli- ja aurinkovoiman nimittämisen omituisen alentavaan tyyliin “sattumasähköksi” voi laittaa sen piikkiin.
Pienydinvoimaloista voi puhua koko vuosikymmenen ilman, että ensimmäistäkään on tuottamassa sähköä ainakaan Suomessa. Eikä niitä vaikkapa Saksaankaan olla rakentamassa.
Säätövoiman kasvattamiseen on jo olemassa ratkaisuja. Nyt tarvittaisiin vain Eija-Riitan kaltaisia poliitikkoja tukemaan uudenlaisen vihreän säätövoiman rakentamista sen sijaan, että käyttää aikaansa pitkien ja itsevarmojen blogien kirjoittamiseen – huonosti tuntemastaan aiheesta.
12 tykkäystä
Voi olla. Tuossa ruotsalainen ydinfysiikan professori Korholan linjoilla
2 tykkäystä
Eija-Riitta tuijottaa sokeana sähkön tuotannon käppyröitä kun ammattilaiset katsoo tuotannon tuotantoa. Suomessa kombolla tuulivoima, ydinvoima ja vesivoima (tuonti Ruotsista ja Norjasta) tullaan pärjäämään oikein vallan mainiosti jo yllättävän nopealla aikataululla.
Lukusuositus:
6 tykkäystä
Millä perusteella Janne M. Korhonen olisi auktoriteetti tässä asiassa?
Koulutus
Filosofian tohtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, 2017. Väittelin organisaatio- ja johtamistutkimuksen laitokselta, aiheenani oli niukkuuksien vaikutus innovaatioihin.
Aiemmalta koulutukseltani olen diplomi-insinööri. Valmistuin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2009. Pääaineeni oli valutuotetekniikka, sivuaineina muotoilujohtaminen (IDBM) ja yritysstrategia.
1 tykkäys
Olen tämän nähnyt aiemminkin ja ihan valideja kommentteja tällä ydinvoiman puolestapuhujalla on. Muistaakseni hänen videotaan käytti Ruotsidemokraatit, jotka ovat energia-asioissa pitkälti Suomen Perussuomalaisten linjoilla. Blomgren ei kuitenkaan ole Power-to-X (PtX)-puolestapuhuja tai tuulivoiman asiantuntija.
Ajatus siitä, että erityisesti Pohjoismaissa ei hyödynnettäisi vihreää tuulivoimaa ja kehitettäisi sen vihreitä varastointiratkaisuja on hyvin vanhanaikainen. Se on myös melko käsittämätön ilmastonmuutoksen kiihtyessä. Jämähtäjiä on näissä professoreissakin vaikka ja kuinka.
Pelkästään poliitikkojen aukoton tuki ja lupaus PtX-regulaation purkamisesta kiihdyttäisi ensimmäisiä investointeja. Tuulivoima näyttää, että se kannattaa. Lintilä lupasi kiirehtiä hakemuksia ydinvoimalle jne. mutta tässä vaiheessa pitäisi suunnitelman ammoniakin ja vedyn PtX-tuotannon regulaatiosta olla jo pitkällä. Muistelisin, että esim sähkön varastointi on sinällään verotonta, mutta Suomessa hallituksella ja näin ollen verottajalla ei ole vieläkään kantaa siihen miten toimitaan, jos vaikka PtX:llä tuotettu vety tai ammoniakki muunnetaan takaisin sähköksi. Ihan vain esimerkkinä.
LUTissa on PtX:ää tutkittu pitkään ja tuoreita diplomitöitä löytyy jopa tältä vuodelta. Kannattaa käydä lukemassa. Samoin Wärtsilältä loytyy varmasti mielenkiintoista aineistoa, joita Eija-Riitankin kannattaisi käydä lukemassa.
9 tykkäystä
Koulutuksessa ei ainakaan ole valittamista (kuten sillä toisella, Korholalla). DI:n tutkinto Suomessa tarkoittaa korkeimman tason matematiikan ja fysiikan perusosaamista ja ainakin omana aikanani perusosaamista lähes kaikilta tekniikan aloilta erikoistumisesta välittämättä. Nämä pakolliset kurssit kattavat ison osan DI-tutkinnosta.
Jos nyt vielä innovoinnista on väitellyt kauppakorkeakoulusta… en moiti sitäkään.
Vilkaisin kaverin kirjoituksia ja taidan lukea niitä hieman huolellisemmin hetken päästä. Pelkkää asiaa toistaiseksi.
Korhonenhan perkaa myös tuon Blomgrenin videon. Kannattaa lukea. →
6 tykkäystä
Monella muulla alalla pitkä työkokemus alalta tuo asiantuntijuutta. Vaikea uskoa, että DI tutkinto matematiikan ja fysiikan opintoineen olisi sellainen koulutus, että henkilöstä tulee samalla ns. kaikkien alojen erityisasiantuntija. Puhumattakaan, että väitöskirja innovoinnista kauppakorkeakoulusta toisi pätevyyttä sähköinfraan.
Kuten sanoin, DI-tutkinto antaa hyvän pohjan kaiken teknologian ymmärtämiseen. Se on tekniikan alan korkein perustason yliopistotutkinto. Lisensiaatiksi tai tohtoriksi voi lukea vielä sen päälle, jos rakastaa yliopiston käytäviä. Mutta sen parempaa pohjaa ei tässä maassa saa tekniikan ymmärtämiselle ja kehittämiselle.
En vähättele ketään työkokemuksen kautta osaamista hankkinutta, mutta ilman koulutusta sillä on aika vähän merkitystä. Ja leipuristakaan ei saa sähkömiestä vaikka molemmilla arvostettu ammattikoulutus. (vrt. Korhola ja Korhonen). Sähköinfra ei ole kovin monimutkainen asia, vaikka ruotsalaisen ydinfysiikan professorikin menee harhaan. Kun olin itse samassa opinahjossa (TKK) koulun penkillä sähköenergiatekniikka kuului DI:n perusopintoihin. Muistan sen verran, että se oli hyvin mielenkiintoista ja sain arvosanan 4. No, muistan sentään jotain muutakin, mutta siitä on kyllä pirun kauan.
Ydinfysiikan opiskelu ei muuten tarkoita myöskään varsinaista sähköinfran syvällistä asiantuntemusta, mikä Blomgrenin videossa ja Korhosen kommenteissakin nähdään.
Korhosen väitöskirja oli aiheesta “Is necessity the mother of invention”. Vapaasti suomennettuna “Onko välttämättömyys keksintöjen äiti?”. Väitöskirjaa hän rustasi yli 7,5 vuotta. Työhön kuului tekniikan historian ymmärrystä ja tietokonesimulaatioita tekniikan evoluutiosta. Vihreä siirtymä sinällään on nimenomaan tätä aihealuetta.
Kaveri on ollut muuten harjoittelijana CERNissä, joten ydinfysiikastakin on todennäköisesti enemmän tietämystä kuin Blomgrenillä sähköverkoista. Joke.
8 tykkäystä
Parhaan kuvan maailman menosta saa (tässäkin tapauksessa) kun seuraa mitä sijoittajat tekevät. @OldFeki linkkaaman ennusteen lisäksi Fingrid on tiuhaan toistellut saamiensa tuuli- ja aurinkovoiman liityntäkyselyiden määrää, joka on firman viimeisimmän H1 raportin mukaan ylittänyt jo 170 000 megawattia, eli yli 10x Suomen nykyinen sähkön huippukulutus. Ja tämä siitä huolimatta, että syöttötariffien aika oli ja meni, ja tulevien hankkeiden on pärjättävä markkinaehtoisesti. Kiinnostus puhtaan energian kehittämiseen Suomessa on ihan massiivista.
Mikä näissä Eija-Riitta Korholoissa ja muissa vastaavissa tyypeissä eniten risoo on se, että he kuvittelevat tietävänsä asioista (joista eivät edes vaivaudu ottamaan selvää) paremmin kuin fund managerit ja devaajat jotka laittavat tuuli- ja aurinkopuistojen kehittämiseen miljardikaupalla oikeaa rahaa (ja uransa likoon). Näitä miljardi-investointeja siis olisi tyrkyllä Suomeen ilman yhteiskunnan taloudellista tukea investorin omalla riskillä, ja samalla saataisiin kipeästi kaivattuja teollisia työpaikkoja, verotuloja etenkin haja-asutusalueille, ja lisäksi kilpailukykyä, huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja kauppatasetta parannettua. Silti jostain syystä kokoomuksestakin löytyy porukkaa jolle ei kelpaa, väärin investoitu, väärin tienattu, väärin menestytty. Ei mene minulla jakeluun.
23 tykkäystä
Tässä toinen jakamisen arvoinen kuva. Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys
Kieltämättä leukoja loksauttava luku 44466MW
Ja siihen että kun ei tuule, niin ylhäällä tuulee aina. Ja jos ei Suomessa tuule niin jossain tuulee. Ja jos ei tuule vielä sittenkään niin ainakin ollaan säästetty vesivarastoja niinä päivinä kun on tuullut. Kai joskus edes tuulee?
EDIT: Lisäksi merituulivoimahankkeet niistä on samannäköinen lista ja luku on vain 9905MW.
12 tykkäystä
Onkohan kevään vaalit jo kuumentamassa tunnelmia kun Kristillisten Korhola leimataan Kokoomuslaiseksi ja Viher-vasemmistolainen Korhonen taas saa suosituksia?
No, niin tai näin niin molemmilla tahoilla on pointtinsa.
Tuulivoimalla on oikeutus tuottaa sähköä päivittäin vaihtelevalla menestyksellä. Siksi Korhola kutsuu sitä sattumasähköksi ja peräänkuuluttaa kapasiteettimaksua. Kapasiteettimaksua siksi, että myös tuulivoimatuottaja osallistuisi rahallisesti sen kapasiteetin ylläpitoon jota tarvitaan silloin kun tuulivoima ei tuota.
Tuolta linkin takaa näkyy mitä on tuotannon tilanne kunakin päivänä. Juuri tänään tuulivoima on tuottanut 200-600 MW tehokkalla, ja voi tulla huippupäivänä 3000 MW
Korhonen taas korostaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tulevaisuuden ratkaisuna mikä onkin oikein jos/kun se ongelma eli varastoitavuus kyetään taloudellisesti ratkaisemaan. Tällä hetkellä riittävän kapasiteetin mukaista tapaa sitä ei ole olemassa kuin markkinointimateriaaleissa.
PERIAATTEESSA jos taloudellinen varastointitapa olisi, siihen kannattaisi investoida. Tuulisena päivänä kun sähkö on halpaa sitä kannattaisi varastoida ja purkaa kun sähkö on kallista. Isoimmat varastot taitavat olla vesivarastot, uusia vesialtaita ei kuitenkaan haluta ympäristönsuojelusyistä rakentaa lisää.
Iso kysymys on tuo energian vetykonversio/ varastointi. Jos se olisi taloudellista niin tuulivoimaa ja aurinkovoimaa kaikki paikat täyteen. Pitäisi varmaan tavata vetyketju lävitse, onkos taloudellista varastointia näköpiirissä 2020-luvulla
4 tykkäystä
Juu. Tarkoitin tietysti, että esim. sähkötekniikassa oletettu pohjakoulutus on sähkötekniikan DI ja sen päälle vaikkapa 10-20 vuoden työkokemus. Välillä itsestäänselvyydet jää mainitsematta, pahoittelut.
1 tykkäys
Yksi tapa suomessa toteuttaa ylimääräisen tuuli/aurinko-sähkön varastointia hyvin energiatehokkaasti olisi ottaa hyötykäyttöön vanhat kaivokset. Infrastruktuuri olisi kutakuinkin valmiina, eikä veden siirtelystä tai veden pinnan vaihelusta olisi ympäristö- tai esteettistä haittaa.
"Pyhäjärvellä sijaitsevassa yli 1 445 metriä syvässä Pyhäsalmen kaivoksessa maanalainen louhinta on loppumassa vuoden 2022 aikana. Kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaisi hyviä mahdollisuuksia eri tarkoituksiin. Yhtenä suunnitelmana kaivoksen jatkohyödyntämisessä on ollut energiavarasto ja pumppuvoimala. EPV Energia lähti alkuvuodesta mukaan tähän mielenkiintoiseen projektiin ja päätti tutkia tätä varastointiratkaisumahdollisuutta lisää.
Pumppuvoimala olisi toteutuessaan Suomen ensimmäinen, ja siinä olisi maailman korkein kaivokseen tehty putouskorkeus yläaltaasta ala-altaaseen, yli 1 400 metriä. Tyypillisesti pumppuvoimaloissa ylä- ja ala-altaiden korkeusero on satoja metrejä, ja siksi niitä rakennetaan yleensä vuoristoisiin maihin. Perinteisten vesivoimaloiden putouskorkeus on Suomessa melko pieni, tyypillisesti 5–30 metriä. Energian varastointi kulutushuippuja varten onnistuu erinomaisesti esimerkiksi pumppuvoimalaitosten avulla."
EDIT:
Näin ollen meillä on teknologia ja investoinnit olemassa tuotantopuolelle: Valtavat kovalla rahalla syntyvät tuulivoimalainvestoinnit, sekä teknologia ja infrastuktuuri sähkön tallennukseen, kun tuulee todella paljon: vanhat kaivokset joihin turbiinit. Valmiiksihan meillä on jo yksi ihan maailman parhaista sähköverkoista. Näiden faktojen takia Suomesta on tulossa lähivuosina sähkön supervalta.
14 tykkäystä
Kuluvan viikon torstaina tuuli kokonaisen 13 megawatin verran aamusta. Silloin kun ei satu tuulemaan valtakunnassa niin ei auta vaikka olisi toiset tuhat myllyä. Mikäli varastointia ei saada järjestettyä kohtuullisesti niin meillä on tyhjänpanttina varavoimaloita suuri määrä, joita ylläpidetään suurella rahalla. Kuitenkaan suurimman osan ajasta näitä ei kyetä taloudellisessa mielessä käyttämään markkinaehtoisesti, jolloin kuvaan astuu arvokkaat sähkölaskut ja/tai veronmaksajien kukkaro. Tai vastaavasti tuulivoimantuottajilla perityt maksut
Toivoa sopii, että siinä vaiheessa kun sitä kapasiteettia on kunnolla aletaan hiljalleen investoimaan erilaisiin varastointijärjestelmiin. Sinänsä pohjoismaissa taitaa pitkään olla vielä suht hyvä tilanne, koska säätövoimaa on kohtuullisesti
4 tykkäystä
Tuo on omiinkin silmiin pistänyt.
Katsoin että Suomen sähkönkulutus 2021 oli vajaat 87000 GWh eli 87000000 MWh. Tuntia kohden siis 9939 MWh.
Eli pyhäsalmen mainittu kapasiteetti ei vaikuttaisi kuitenkaan riittävän kovin pitkää tyventä, mutta onko onkohan näitä paljonkin lisää
Pyhäsalmen pumppuvoimalahanke lukuina
Teho: ±75 MW (+ tuotantoa, – latausta)
Kapasiteetti: 530 MWh
Varaston koko: 7/9 h (tuotanto/lataus)
Hyötysuhde (round-trip): 77 %
3 tykkäystä
Ynnää mitä kirjoitin ylempänä. Pidän hyvin todennäköisenä. Tuulivoiman paras juttu on juuri se, että joskus tuulee vähän ja myös joskus hyvin harvoin ei ollenkaan (myös myrskypäivinä >25m/s // tilastollisesti noin 4 kpl. vuodessa // tuulimyllyt menee kiinni, koska liian kova rasitus). Siksi näitä varastointiratkaisuja tullaan rakentamaan, mm. Suomen kaivoksiin.
Yrittäkää keksiä mielenkiintoisia tapoja sijoittaa tähän visioon.
1 tykkäys
Kyllä Korhola on kokoomuslainen.
2 tykkäystä
Oheisen artikkelin mukaan tuulivedyn tuotantokustannus laskisi noin 5 usd → 2 usd eli fossiilisten tasoon jo 2030-luvulla. Vedyssä on noin 33,5 Kwh/kg.
Ts noin 15c/kWh → 6 c/kWh.
Toki kääntäminen takaisin sähköksi maksaa koska laitteistot ja niiden operointi maksaa, puolet häviää hyötysuhteen kautta, jne.
Mutta olisihan tuo mahtava kyetä varastoida tuulienergiaa tyyniin päiviin
1 tykkäys
Eli jos näitä olisi 133 kpl, niin saataisiin tuota keskimääräistä kulutusta varattua akkuihin jopa 7 tuntia. Jos vaikka haluttaisiin varautua viikon tuulettomaan jaksoon, niin pyhäjoen pumppuja tarvittaisiin vain 3200 kpl. Yhdelle voimalalle on myönnetty noin 26m€ tukia, eli reilu 3000 saataisiin ”kaupallisin ehdoin” toteutettua noin 80mrd€ Valtion tuilla.
Sinänsä hienoa, että näitä tehdään ja yksittäisenä hankkeena loistava. Mut ei tunnu kyl ratkaisevan tuulivoiman haasteita.
4 tykkäystä