Pitää veronmaksaja tyytyväinen että jos Fortum sai oikeasti paketin kasaan ja tappiot Uniper -casesta jäivät siihen viiteen miljardiin…
Eihän tuossa ole ollut päätä eikä häntää ostaa kalliilla ja myydä halvalla.
Italian Enel on myös rahankeruuhommissa, 16 mrd juuroa pitäisi saada, ilmeisesti vakuusmaksuihin
Tappiot Uniperista olisi voitu lopettaa lopettamalla Uniperin rahoitus koska tahansa. Käytännössä Uniperia olisi uhannut konkurssi, jota Saksan valtio ei olisi antanut tapahtua.
→ Tämä olisi pakottanut Saksan valtion kansallistamaan Uniperin ennen kuin siihen syydettiin Fortumin ja suomalaisten veronmaksajien rahoja miljardeja.
Eli ei tätä miksikään “lucky escapeksi” voi kääntää. Karmeaa tyrimistä alusta loppuun.
Uniper on nyt Saksan valtion omistama yhtiö ja siihen kaadetut kymmenet miljardit ovat Saksan energiatukea saksalaisille maakaasun kuluttajille.
Not quite →
Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 27.12.2022. Päivitetyssä aikataulussa ei ole huomioitu yllä kerrottujen 18.10.2022 todettujen vaurioiden vaikutusta sähköntuotannon aikatauluun.
Luulisi lisätietoa tulevan pikapuoliin. Paikalle on ehditty varmasti lennättää asiantuntijat. Vaurioiden alustava analysointi ja arvio sen vaikutuksista käyttöönottoon ei pitäisi kestää enää pitkään.
Mielenkiintoinen juttu merituulivoimasta ja sen kasvutavoitteista.
Nyt pitäisi hallituksenkin olla hereillä. Hallituksella ei ole kansallisia tavoitteita merituulivoiman suhteen. Tuulivoimalla ja erityisesti merituulivoimalla voitaisiin Suomen kroonista energiapulaa korjata nopeasti ja ympäristöystävällisesti.
Nykyisin tuulivoimalan luvitus ja rakentaminen kestää jutun mukaan 6-7 vuotta, joten parantamisen varaa olisi rutkasti. Metsähallituksella on monopoliasema vesialueiden huutokaupoista tuulivoimakäyttöön ja se pitää huutokaupat liian pieninä (ja liian harvaan) isoille ja merkittäville investoinneille.
Suunnitelmat kuulostavat pöyristyttävän suurilta ja myös hyviltä. Ilmasto lämpenee, ja Suomessa on energiapula. Merituulivoima lupaa apua molempiin isolla harpilla.
Teollisuus haluaa siirtyä fossiilitaloudesta kierrätykseen ja fossiilittomaan vetytalouteen. Siihenkin tarvitaan hyvin paljon sähköä.
”Myös Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta merituulivoima on hyvä ratkaisu. Teollisuus haluaa tehdä uusiutuvasta sähköstä esimerkiksi vetyä tai uusiutuvaa terästä”, sanoo Loikkanen.
(maksumuuri)
Edit. Ja perään vielä toinen juttu, jossa selitetään hyvin sitä, miksi nyt ei pitäisi aikailla.
Leppäsen mukaan tulevaisuuden vihreässä siirtymässä kaikki toimenpiteet, joita voidaan tehdä Suomen ja Ruotsin välisen hintaeron minimoimiseksi, olisivat kaikkien investointien kannalta tärkeä asia.
”Sähkön suhteen lupaavimmalta tällä hetkellä näyttää tuulivoiman kasvu, jossa eri hankevaiheissa olevia projekteja on vireillä maatuulivoiman osalta vajaan 45 000 megawatin edestä ja merituulivoimahankkeita puolestaan vajaan 10 000 MW:n edestä.”
Leppänen pitää mielenkiintoisena myös Fortumin ja Helenin kiinnostusta pienydinvoimaa kohtaan. Myös uusi Aurora-siirtoyhteys Pohjois-Suomen ja Ruotsin välillä auttaa hänen mukaansa osaltaan sähkön saatavuuteen.
TTF on euroopan isoin kaasun treidaus hubi, sen kaasun hinta kääntyi juuri negatiiviseksi keskieuroopan varastojen ollessa täynnä.
Euroopan jousto kaasu- ja sähkö markkinoilla on ollut ihanaa katseltavaa.
Hienoa nähdä kuinka markkinatalous on toiminut.
Kriisin vaikutukset Saksassa ovat varmasti pahat, mutta eiköhän pahimmilta ennusteilta säästytä.
Vielä kun näkisi sen, että sähköyhtiöiden kartellihinnoittelu 0,30€ per kWh tulisi alas (tiedän että pörssisähkössä näkyy). Hankala nähdä miten esim Vattenfallin >400% korotus on enää perusteltu, mutta eipä ole yhtiötä paljon kiinnostanut vastailla tai enää uusia sopimusta kun sen sai hieman huipun jälkeen uusittua ja lampaat maksaa.
Sähköyhtiöt kantavat ja kantoivat noissa hinnotteluissa jäätävää markkinariskiä.
Kuluttajien kysynnän joustoa ei voinut tietää, joten et voi ostaa kaikkea futuureita. → Spottien hinnoista ei ollut mitään tietoa.
Luulin jo ymmärtäväni miten sähkönhinnan muodostuminen tapahtuu, mutta selkeästi yhtälössä on vielä paljon muuttujia jotka menevät ohi hilseen.
Aikaisemmin käytettiin argumenttina korkeille sähkönhinnoille maakaasun korkeaa hintaa. No nyt se on tullut alas. OL3 myötä Suomi on lähellä omavaraisuutta sähkön tuotannon suhteen. Mikä siis edelleen pitää tuota hintaa korkealla?
Myydäänkö sitä ulos Suomesta maihin, jotka maksavat siitä enemmän joka samalla nostaa Suomalaisten sähkönhintaa vai mistä tässä enää on kysymys? Hienoa tämä valinnanvapaus asiakkaalla, kun tarjolla on käytännössä pelkkää pörssisähköä.
Sähkön hintaan vaikuttavat mm tuonti ja vienti.
Suomeen tulee paljon sähköä Norjasta ja Ruotsista, Ruotsalaisilla ja Norjalaisilla on osittain (sähköverkon pullonkaulojen rajoissa) mahdollisuus myydä sähkönsä myös Britteihin ja Eurooppaan.
Tästä näet dataa mm: Market data | Nord Pool
Näin ollen Suomalaisten maksamaan hintaan vaikuttaa myös keskieuroopan hinta-taso.
Suomi myy myös Viroon sähköä, Jos Virossa ollaan valmiita maksamaan siitä kovempi hinta.
Näin ollen myös Viron hinnat vaikuttavat Suomen hintoihin. Suomi on hyötynyt paljon Nordpool järjestelystä, hyötyy NYT JA JATKOSSA ja sähkön vapaa liikkuvuus markkinahintojen mukaan on sen ydintä. Siitä ei tule joustaa. Norjan ja Ruotsin halpa vesivoima takaa meille halvat sähkön hinnat. Myynnin rajoittaminen mm Viroon tarkoittaisi että ajamme hintaa myös Ruotsalaisille ja Norjalaisille alas. → Mitä he pitävät siitä? Rajoittavatko meille myytävää sähköä?
Alla dataa viron “linkistä”
Se että kaasunhinta on tullut alas monilla tuottajilla, ei myöskään tarkoita sitä että tuottajat hyötyisivät siitä. Heidän kaasunhintansa saattaa olla sovittu etukäteen, eikä toteudu päivän spotilla.
Se saattaa olla myös sidottu energia ekvalenttina mm. öljyn hintaan, joka on ollut nousussa. Näin ollen lyhyet muutokset kaasun hinnassa eivät näy vielä välttämättä tuottajien hinnoissa → Eivätkä Kuluttajilla.
Osa tuottajista on varmasti myös vaihtanut kaasusta öljyyn, hiileen tai “biopolttoaineisiin” vähentäkseen hintariskiään ja vaihteluaan.
Näiden kustannuspohja voi olla tuottajille korkeampi (ja pääasiassa onkin, miksi tuottaja ei muuten käyttäisi näitä in the first place?), tämä näkyy kuluttajalla.
“Miksi tuottajat eivät vaihda takaisin kaasuun sen ollessa halvempi” → Isojen tuottajien kohdalla tuottajat saattavat vaikuttaa jo maan kaasunhintaan, ja nettona varmasti vaikuttavat, tämä on myös tuottajille tapa vähentää hintariskiä. Jos kaasun hinta tulee pidemmäksi aikaa alas, alkaa muutosta varmasti toteutua.
Lisäyksenä voisin mainita vielä Norjan vesivoiman, joka tuottaa yli 90% Norjan sähköstä, Norja myy myös paljon sähköä muihin pohjoismaihin. Vesivoiman “tuotantoon” vaikuttaa paljon tulevaisuuden odotukset sähkön hinnasta, onhan aina vaihtoehtona olla päästämättä vettä voimalan läpi. Odotukset euroopan sähkön hinnoista ovat yhä ylhäällä, ja Norjassa ja Ruotsissa on satanut vähän.
Tämä tarkoittaa sitä että “vaihtoehtoiskustannus” päästää vesivoimaa on korkeampi → Vesivoimaa ei tuoteta nyt niin paljoa → Kovemmat hinnat.
Nämä yhdistettynä ovat joitakin tekijöitä jotka ajavat ylös Euroopan energiahintoja tällä hetkellä.
Markkinoilla on myös erittäin paljon volateliteettiä ja epävarmuutta tällä hetkellä.
Valitat siitä että tarjolla ei ole muuta kuin pörssisähköä? Miksi? Yrityksien tehtävä on tuottaa voittoa, ja koska näkymät tulevaisuudesta ovat erittäin epäselvät, yrityksien täytyy hinnoitella tämä RISKI sisään kiinteisiin hintoihin. Tämä on syy miksi kiinteät energianhinnat ovat tällä hetkellä niin jäätäviä.
Markkinoilla riskin kantamisesta palkitaan. Pörssisähköä ostaessasi sinä kannat riskit, saat myös yrityksien sijaan palkkion riskin kantamisesta. Tämä tarkoittaa että jäät todennäköisesti voitolle jos nämä riskit eivät materialisoidu.
Pörssisähkö ohjaa myös kulutustasi tavalla joka on tällä hetkellä markkinoille hyväksi, vähennät silloin kun hinnat ovat korkealla ja kulutat kun matalalla.
TLDR: Pörssisähkö on tällä hetkellä kaikille paras yhtälö.
Kun katsot tämän, niin dynamiikka aukeaa varmasti 
Suomi ei toimi yksin sähkömarkkinoilla vaan mm. Ruotsin ja Viron hinnat vaikuttavat meidänkin spot-hintoihin. Sähkömarkkinoilla hinta muodostuu käytännössä kalliimman valmistustavan kustannuksen mukaan. Jos halvat tuotantotavat (uusiutuvat, nyt myös maakaasu) eivät riitä täyttämään kysyntää, niin sitten tarjontapuolella otetaan käyttöön mm. öljypohjaisia tapoja valmistaa sähköä ja spot-hinta määräytyy sitten sen mukaan.
Tuossa se ongelma piileekin. Sähkö on nykypäivänä nähdäkseni rinnastettavissa vastaavanlaiseen ihmisen perustarpeeseen kuten esimerkiksi käyttövesi. Vaikka kuvailisinkin itseäni pääosin liberaaliksi, soisin pitkällä tähtäimellä Suomen pyrkivän sähköntuotannossa 100% omavaraisuuteen, ja jopa niin että tuotantoa alettaisiin siirtämään pois markkinavoimien vaikutuksilta varmistaen kotimaassa sähkön hinnan pysyminen kohtuullisella tasolla. Idea sähkön hinnan määräytymisestä pörsissä oli hyvä idea, paitsi kun kikkareet heiluu tuulettimissa kuten nyt.
Ja kiitos kun avasit tätä aihetta 
Tulkitsen TVO:n hiljaisuutta koskien OL3:n pumppuvaurioita siten, että ainakaan mitään kovin positiivista uutista ei asian tiimoilta ole luvassa.
Mutta miksi asiasta ei tiedoteta mitään? On täysin selvää, että vaurioiden laatu on selvillä ja jonkinlainen alustava aikataulu korjauksille on jo olemassa. Ketä se nyt sitten hyödyttää, että asiasta ei pihahdeta sanallakaan?
Asialla on suora vaikutus kaikkiin suomalaisiin. Vaikka oma sähkö ei kallistuisi näkyy sähkön kallistuminen palveluiden ja tuotteiden hinnoissa. Jos 1600MW uupuu Suomen päivittäisestä sähkön tuotantotehosta koko talven ajan – se on todella huono juttu ja näkyy väistämättä sähkölaskuissa.
Vähän jänskättää OL3 koska sunnuntaina ohi 2v ja 4,4c/kWh, ja nyt sähköpörssiloton piirissä.
Ilmeisesti nuo syöttövesipumput ovat 4 kpl ja ns tavallista tekniikkaa (ei ydinvoimaan liittyvää).
Ihme että eivät kykene tiedottamaan arviotaan, mutta toivon että löytyy jostain varaoumppu ja että korjaus voi odottaa kevääseen…
Tuuli tuo ja tuuli vie, Fingridillä myös tuulivoiman tuotantoennuste muutamille lähipäivälle.
Nyt huomaa, että kohtuullisen surkeaa ettei;
-ettei näe tälläkään hetkellä ensi yön tai huomisen hintoja. Kärsii kyky tasata talon kautta päivien välillä (talon lämpö (lämpötila, lattialämmöt, takat), lämminvesivaraaja, auton akku)
-ettei markkinoilta voi edes omalla riskillä ostaa vaikka kiinteähintaista/ ennaltasovittu hintaa pariksi päiväksi, viikoksi, kuukaudeksi tms vaan se pörssilotto tai pitkä pelleilyhinnoiteltu sopimus!
Ongelma tässä 100% suomalaisessa kohtuullisessa sähkössä, olisi se että sen sähkön hinta on huomattavasti korkeampi kuin se hinta mitä maksamme nyt 
Nykyinen teollisuutemme ja kuluttaja hyötyy suuresti Norjasta ja Ruotsista tulevasta halvasta sähköstä.
Näin ollen tätä yhtälöä ei välttämättä kannata lähteä liikkaa sörkkimään, ellei halua taata itselleen kalliimpia hintoja. Suomi on yksi maailman parhaiten ”Energy securityn” toteuttaneita maita. Ja vaikka meillä on tuontia, emme ole täysin siitäkään riippuvaisia. OL3 tuo meidät käytännössä itsenäisiksi.
Suomihan on yksi maailman “Energia turvallisimpia maita” emme ole juuri yksittäisen tuotantomuodon varassa. Poistuminen mm Nordpoolista ei tätä tilannetta mielestäni parantaisi.
Omavaraisuus olisi parantunut Hanhikiven myötä aikanaan.
Vielä kun olisi otettu se Japanilaisten tarjous rakentamisesta edes huomioon, mutta vasemmistolaisuus politiikka ei sitä heille suonnut.
Hyvä ettei vieläkin …tuta koko homma 
Tuulivoiman LCOE (hinta per MWh) on ydinvoimaa huomattavasti halvempi Suomessa. Pitkällä aikatähtäimellä ydinvoima, ainakin perinteisessä muodossaan voi valitettavasti olla liian kallis vaihtoehto toteuttaa sähköntuotanto.
Siinä ois kyllä puolensa, mutta tuulivoimallakin pystytään kyllä skaalamaan. Vaatii vaan joustavuttaa verkosta.
Mistäs se joustavuus tulee? Ruotsalaisesta/norjalaisesta vesivoimasta, Olkiluodon ydinvoimasta?
