Ruotsin vertaaminen suomeen on täysin epäreilua. Lainatakseni paasikiveä, “Maantieteelle emme mahda mitään” Ruotsin sähkön hintaa laskee Norjan ja Ruotsin halpa vesivoima, tätä riittää koska maantiede sallii. (Norja yli 90%)
Suomessa on historiallisesti ja nyt, hyödytty tästä halvasta voimasta sähköstä. Sähkön kulkua hankaloittavat kuitenkin rajallinen siirtokyky → Johon on suunniteltu kasvua, Norja on vaan rakentanut viime aikoina myös siirtokapasiteettia esim UK mikä nostaa Suomen hintaa. Ironista kyllä, hinta-erot tasoittavat tätä sähkön hintaa, sillä Fingrid kerää erotuksesta 50% ja Ruotsalainen vastike 50%.
Molempien tulee lakisääteisesti käyttää raha verkon kehittämiseen.
Suomalainen energia mix on nyt, ja jatkossa erittäin kilpailukykyistä. Otat “tilastokseski” yksittäisen päivän spotti hinnan. Euroopan tilastokeskus on sähkön hinnasta eri mieltä.
Suomalainen energia mix oli myös yksi kriisistä parhaiten selvinneitä, energia turvallisuutemme on yksi maailman parhaita.
Ironista kyllä, esim norjaa voisi pitää erittäin energiaturvallisena maana, mutta tilastollisesti noin kerran 50v tulee kuivuus joka voisi aiheuttaa Norjalle merkittäviä ongelmia.
Paasikiven jälkeen moni asia on Ruotsissakin muuttunut eikä vertailu ole millään muotoa epäreilua. Ruotsissa on aina ollut enemmän vesivoimaa, mutta siellä on oltu myös tuulivoiman rakentamisessa huomattavasti Suomea edellä. Juuri tällä hetkellä Ruotsissa tuotetaan (maltillisissa tuulissa) tuulivoimaa 2,75 kertaa OL3:n verran, Suomessa puolet OL3:sta.
Suomi on vaan varautunut kertakaikkisen huonosti tulevaisuuden haasteisiin. Onhan Ruotsissakin omat hankaluutensa siirtää esim. vesivoiman tuottamaa sähköä Etelä-Ruotsiin, mutta siinäkin ovat Suomea edellä.
Miksi vertaat sähkön hintaa alkuvuonna, jolloin puolet ajasta Suomeen tuotiin vielä halpaa sähköä Venäjältä ja nykyisen kaltaisesta kriisistä ei ollut tietoakaan?
Vertaan sähkön hintaa ensimmäisenä 6kk koska siltä ajalta on saatavilla hyvää tilastodataa. Tilasto julkaistu 5pv sitten. Suomi oli tuona aikana EU:n halvin maa sähkölle.
Tilanne ei ole juuri muuttunut.
Se että esim Saksassa tai Ranskassa valtio kirjaimellisesti maksaa osan laskusta tuottajille ei tarkoita sitä että se sähkö olisi todellisuudessa halpaa, veronmaksajat sen joka tapauksessa maksavat.
Tuulivoiman vertailu on täysin epäreilua juuri siitä syystä että ruotsilla on sitä vesivoimaa. Vesivoima on käytännössä “lähes rajaton” säätokapasiteetti ruotsille tuulivoimaan.
Vähän helpompi rakentaa tuulivoimaa jos löytyy noin paljon säätövoimaa.
Tilannehan on muuttunut täysin. Tuonti Venäjältä loppui, eli Suomen kapasiteetista tippui jatkuva n. 1200MW. Se korvattiin tuonnilla Ruotsista, joka oli jo ennestään suurta. Sähkön hinta Suomessa on moninkertaistunut ja se on nyt Euroopan korkeimpien joukossa.
Saksassa keskihinta on tänään 72€/MWh ja Suomessa melkein tuplat 140€/MWh. Tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen alkuvuodesta.
Höpsistä pussiin. Ei tässä säätövoimasta ole kyse vaan myllyjen määrästä/kapasiteetista.
Oli yllättävän hyvä jakso, ei niinkään poliittinen vaikka toki puolueiden näkemyseroja tässäkin verrattiin.
Porukka alkaa nyt tunnistamaan sen että halvaksi kuvattu tuulesta tuotettu energia aiheuttaa ongelmia kylmillä keleillä kun ei tuule → nostaa sähkön hinnan hetkellisesti pilviin.
Keskustelussa uudet ydinvoimalat (pienet ja suuret)
Pari viikkoa sitten oli myös puhetta Saksan tilanteesta jossa ydinvoima tuntuu olevan edelleen no no, no go!
Eli Sipilän ja Stubbin hallituksille kehuja kun mahdollistivat sähköntuotannon (tuulivoima, ydinvoima) lisäämisen. En tosin tiedä kuinka iso rooli herroilla siihen oli, eli miten paljon byrokratiaa ja lupakäytäntöjä helpotettiin, onko sinulla @OldFeki ? Pienenpieni miinus siitä, että ajoivat eteenpäin vahvasti Venäläistä ydinvoimaa?
Sipilältä ja Stubbilta ei kaivattu sähköverkon kapsiteetin kasvattamista (tai vähintään sen valmistelua) samalla kun mahdollistivat sähköntuotannon lisäämisen, vaan sitä kaivataankin Rinteen ja Marinin hallituksilta?
Itse näkisin, että suurin vastuu on Fingridillä. Sen jälkeen melko tasaisesti ihan kaikilla hallituksilla.
Ymmärrän, että olet harmissasi SDP:n arvostelusta. Jos luit viestini, kirjoitin siihen jo perusteluni.
Suomen suurin ongelma on liian pieni sähköntuotanto. Suomi ei ole ollut sähkön suhteen omavarainen yli vuosikymmeneen. Sille ajanjaksolle mahtui Stubbin ja Sipilän kaltaisia hallituksia, jotka tekivät jotain asian eteen ja Rinteen/Marinin kaltaisia hallituksia, jotka eivät ole tehneet viimeiseen yli kolmeen vuoteen mitään.
Kantaverkon kehittämisen ongelmat pistän Finngridin ja tehottomien, virkamiehiä pursuavien, ministeriöiden piikkiin.
Tähän siis kaipaisin perustelua, eli tekivät mitä? En aidosti tiedä, ja kaipaisin materiaalia, josta voisi todentaa em. hallitusten byrokratian vähentämisestä ja lupakäytäntöjen nopeuttamisesta. Erittäin hyvä jos näin tapahtui, mutta tutustuisin mielelläni asiaan tarkemmin.
En ihan saa kiinni myöskään niistä toimista, joita nykyhallituksen olisi pitänyt sähköntuotannon eteen tehdä? Uusi ydinvoimalahanke? Tuulivoimahankkethan ovat lisääntyneet muutaman vuoden sisään räjähdysmäisesti -kenen ansiosta, en tiedä.
Suomen sähkön hinta oli joka kuukausi esim Saksaa ja Ranskaa halvempi. Keskimäärin, sähkön hinta on ollut Suomessa noin 60% saksan sähkön hinnasta, ja 50% Ranskan sähkön hinnasta.
Suomi oli myös Esim SE4 halvempi monin paikoin, ja myös keskiarvotettuna.
SE 3 hävittiin, mutta oikeestaan vaan 1kk takia. Muut kuukaudet ovat erittäin samanhintaisia.
Suomalainen energia ei ole kallista, se on kilpailukykyistä. Meidän maiden energiamixien taustalla on ihan erilaisia ajureita, ei voi verrata tuulivoiman kapan kasvua ruotsissa mm suomeen.
Toki mm luvitusta pitäis helpottaa, mutta jos katot suunniteltua tuulivoimaa suomeen. Sitä on tulossa enemmän kuin tarpeeks.
Typot saa korjata, ehkä joku. Tilastotapa tossa “hintaeron keskiarvossa ehkä laiska, mutta kk erotus näkyy päällä.” kaikki hinnat ovat €/MWh. Selvennyksenä, vihreät palkit %
Ensinnäkin, kukaan ei ole väittänyt ettei näin olisi. Suomen aluehinta on siitä huolimatta ollut korkeimpien joukossa viime aikoina ja se näkyy joskus tulevissa tilastoissa.
Jätit myös jostain syystä Ruotsin aluehinnoista halvimmat SE1- ja SE2-vyöhykkeet pois. Vahingossako?
Nuo tuulivoimaladatat olen tainnut itsekin ketjuun jo kertaalleen jakaa. Mitä yritit niillä viestiä?
Tavallaan väitit, kun sanoit että suomen hinta on yksi euroopan korkeimpia. Tilasto data koko vuodelta sanoo että näin ei ole, datapisteinäsi toimivat tällä hetkellä ruhtinaalliset 2 päivää marraskuulta, jotka ovat olleet suomessa kylmiä. Lämpötila vaikuttaa erittäin vahvasti yksittäisten päivien spottiin.
Niin jätin. SE1 ja SE2 ovat harhaan asuttua aluetta jolla sijaitsee iso määrä vesivoimaa. SE3 ja SE4 ovat Ruotsissa Suomean parhaiten vastaavat alueet. Vähän sama asia kuin pohjoisnorjassa on aina halpaa sähköä. Siellä ei ole asutusta eikä teollisuutta. Ei ole reilua vertailla sen tyylisiä erillisiä alueita. Sähkön hintaa pitää vertailla siellä missä kulutetaan. LCOE saadaan huomattavan halvaksi jos otetaan sähköä islannista kuumista lähteistä tms. Ongelma on sen siirto ja kulutuksen tasaus.
Tukholman pohjoispuolella on iso osa Ruotsin väestöä ja vesivoimasähköä pystytään siirtämään Etelä-Ruotsiin vain rajallisesti.
Tilastomielessä tuo on vääristelyä. Se ei edesauta hyvää keskustelua, että yrität esittää dataa vain omaa argumenttiasi tukevasti. SE-keskiarvo olisi parempi vertailukohta.
Suomessa sähkön kuluttajahinta on muuten Euroopan keskitasoa. Ei erityisen halpaa eikä kallista, mutta nousemaan päin. Tällä menolla ollaan seuraavissa tilastoissa taas ylempänä. Vertailu on sähköenergian hinnan osalta hankalaa, sillä verot vaihtelevat maittain.
No joo, mutta ei lähdetä argumentoimaan yksittäisten datapisteiden kanssa. Menee vaihtelun piikkiin.
Suomessa on myös tällä viikolla esim noin 5*C kylmempää helsinki vs Tukholma.
Tämä ero aiheuttaa jo ison hinta-eron, ja selittää kalliimman sähkön hinnan.
Jos haluat vertailla Suomen ja ruotsin ja Energiamixejä ja politiikkaa niin SE3-SE4 ovat relevantimmat
Sillä itsehän sanoit että “Vesivoimalla ei ole väliä” SE3-SE4 ovat vähemmän vesivoiman varassa, sillä niihin on rajattu siirtokapasiteetti halvasta vesivoimasta → Aivan kuten suomeenkin.
Argumentin irroittaminen yhteydestään tekee keskustelusta hankalaa. Siinä yhteydessä keskustelimme siitä, miksi Ruotsissa on onnistuttu energiapolitiikassa niin paljon paremmin ja miksi vesivoimaa pursuava Ruotsi on Suomea niin paljon edellä myös tuulivoiman tuotannossa.
Siihen on hyvät syyt, jotka löytyvät maiden johdosta. Ruotsissa on tehty pitkäjänteistä energiapolitiikkaa. Lopputulos on tällä hetkellä se, että Ruotsi tuottaa normipäivänä ylimääräistä tehoa 5000MW, jota se siirtää mm. Suomeen. Suomi sen sijaan ostaa tänäänkin n. 2000MW teholla energiaa Ruotsista.
Nämä “yksittäiset datapisteet” ovat reilusti yli puolet Ruotsin tuotannosta ja vaikuttavat koko Ruotsin ja myös Suomen hintoihin. Eivät mene vaihtelun piikkiin.
Ei energian hintaa mitata lämpötiloilla. Energia maksaa mitä maksaa oli kylmä tai lämmin. Syy, miksi hinta nousee on se, että sitä ei tuoteta tarpeeksi. Kysyntä lähenee tarjontaa ja se nostaa hintoja.
Jos energiaa tuotettaisiin Suomessa enemmän ja sitä siirrettäisiin tehokkaammin emme maksaisi joka päivä Ruotsille tuontienergiasta ja aluehintamme olisi alempi. Tämä oli koko keskustelun alkuargumentti.
Ehkä, mutta täytyy muistaa että Vesivoima on se mahdollistava tekijä mm tuulivoiman kasvun taustalla. Se tuottaa yhä yli 40% ruotsin sähköstä, suomella ei ole tätä kapasiteettia maantieteen takia.
Suomi on myös tukenut Tuulivoimaa huomattavasti Ruotsia vähemmän. Tuki on myös yhteiskunnan kannalta kulu, siinä missä korkeampi hintakin. Sen maksaminen on vaan epäsuoraa.
Helppo harjoittaa tuulivoimaa tukevaa politiikkaa kun halpa säätövoima löytyy valmiina. Sitä kirjaimellisesti sataa taivaalta.
Vertailu ei ole reilu. En nää mitään syitä miksi suomalainen energiamixi olisi huomattavasti kalliimpi kuin aikaisemmin. Ei ole myöskää syytä, miksi emme hyötyisi Ruotsalaisesta sähköstä ja heidän maantietestään jos se on mahdollista. Tuonti hyödyttää molempia.
Siirtokapasiteetin kasvattaminen Euroopan sisällä johtaa vääjäämättäkin hinta-tasojen keskiarvoistumiseen. Yllä linkkaamani EU tilastot ottivat huomioon verotuksen, siksi ne valitsin alunperin.
Yksi pointti näissä siirtoverkkojen rakentamisessa on se että jakeluverkot pitäisi saada niin tehtyä että omistus on kotimaassa ainakin pääosin.Tuosta rahoituspuolesta en sen kummemmin tiedä mutta ainakin tuulipuistoja nähdäkseni omistavat osaltaan eläkeyhtiöt yms.Hyvältä ei tunnu jos ulkomaan pellet pääsee tuohonkin sorkkimaan väliin,sen verran tärkeä osa infrastruktuuria.
Väität edelleen sitkeästi, että Ruotsin tuulivoiman rakentaminen olisi jotenkin sidoksissa säätövoimaan? Tällaista yhteyttä ei kuitenkaan ole. Väitit myös Ruotsin tukeneen tuulivoiman rakentamista enemmän.
Jos olet tällaiset väitteet jostain löytänyt voisitko liittää lähteen?
Sekä Suomessa ja Ruotsissa tuulivoimahankkeet ovat jo jonkin aikaa rakentuneet ilman tukia.
Näillä sähkön hinnoilla tuontisähkön hinta näkyy sähkölaskussamme. Ei Ruotsin tuonnissa mitään vikaa sinällään ole, sen ansiostahan täällä valot palavat ja kämpät lämpiävät.
Valitsit “ylle linkkaamasi” tilastotkin harhaanjohtavasti. Esim. sähkön hintavertailussa käytit non-household -tilastoa. Toki sekin kiinnostaa, mutta sähkölaskustamme kerrotaan household-tilastossa, joka on tämä. →
Käytin varmaan non-consumer tilastoa, kun vastasin argumenttiisi siitä että Suomalainen sähkö on YRITYKSILLE KALLISTA non-consumer tilastossa oli myös erillisesti selvemmin putsattu verot, ja se on paremmin vertailtavissa mm Nordpoolin kanssa. Tekemäni tilasto myös vertasi spottia, joka on kyllä aika verrattavissa maasta maahan. myös kuluttajilla. Eikä isoa nousua ole tapahtunut.
Tämä argumentti on monelta osalta väärin, Markkinatalouden kannalta energia kannattaa tuottaa siellä missä se on halvinta tuottaa, siitä hyötyvät molemmat. Suomi hyötyy ruotsin tuonti-energiasta. Siitä vesivoimasta. Nyt, historiassa ja tulevaisuudessa. Jos sähköä saa Ruotsista halvemmalla kuin täällä on tuottaa, se kannattaa tuoda.
Ruotsin ja Suomen välisen kapasiteetin kasvu nostaisi tätä hyötyä, sillä pullonkaulat laskisivat. Aurora ratkaisee tätä ongelmaa. Kasvattaa kapaa melkein 1GW.
Suomessa Kalaxin tuulipuisto oli viimeinen tukea saanut tuulipuisto, 2017-2018 vaihteessa.
Ruotsissa tuista tällä hetkellä tuetaan mm: Merituulivoiman liittämistä verkkoon, Ruotsissa ei esimerkiksi makseta merituulivoimaloista kiinteistöveroa tai merialuevuokraa. En jaksa just nyt listata Ruotsin tukia, pitäis saada vähän juttujakin aikaiseks. Mutta Ruotsissa tuet loppuivat maatuulivoiman osalta 2021. 4v suomen jälkeen.
Vinkkinä esim: https://www.linkedin.com/pulse/swedish-norwegian-green-certificate-system-overview-status-carstairs
Tota voi verrata suomessa syöttötariffiin, oli etenkin alkuvuosina merkkittävä osa, jopa 30€/MWh.
Tariffit kestivät myös pidempään kuin suomessa, eivätkä olleet linkitettyjä sähkön markkinahintaan. Toisin kuin suomessa, pidempi aika lisäsi aluksi investointeja koska riski oli pienempi.
Viimeisenä 2 vuonna tuon merkitys ollut pienempi, mutta tuulivoiman piikki osuu vuosille 2015.
