Eikö, mikäli esim. Suomen ja Ruotsin välillä olisi äärettömästi siirtokapasiteettia, hintaero olisi nolla?
2 tykkäystä
-Tuommoisia osia on aina vähintään yksi asennusvalmis setti varastossa odottamassa jos joku rikkoontuu. Tässä tapauksessa kun ongelma useassa pumpussa, niin se vaihtopumppukin varmasti murtuisi käytössä heti joten asia vaatii tutkimisen mistä johtuu ennen uuden pumpun tekoa ja asennusta. Saman laista on turha laittaa. Prosessiteollisuudessa ihan arkea että uusia osia valmiina. Ei joku paperi- tai rautatehdas voi pysähtyä pitkiksi ajoiksi johonkin pikku pumppuun.
2 tykkäystä
Juurikin näin, tai ainakin lähes 0. Pientä eroa voi johtua vaikkapa tappioista tms muita rajakuluista.
Korjaan: Jos kaikkien sähköstä kilpailevien maiden välillä olisi äärettömästi siirtokapasiteettia hintaero olisi nolla. Jossittelu on hedelmätöntä, sillä näin ei tule olemaan koskaan.
Mikäli Ruotsin ja Saksan välillä olisi äärettömästi siirtokapasiteettia, miksi Ruotsalaisyhtiöt myisivät sähkönsä Suomeen? Miksi Ruotsi auttaisi millään tavalla siirtokapasiteetin äärettömässä kasvattamisessa, jos se tarkoittaisi huonompia tuottoja Ruotsille ja halvempia hintoja Suomelle? Jos Suomi olisi sähkön suhteen omavarainen, kuten Ruotsi, eikö hintaero olisi nolla?
Siirtokapasiteetin kasvu on yksi syy siihen, että yli vuosikymmenen sähkön tuonnin varassa olleessa Suomessa sähkön hinta on juuri tällaisessa tilanteessa 5- tai 10-kertainen sähkön alkuperämaahan (Ruotsiin) verrattuna. Pohjoismaista on rakennettu siirtoyhteyksiä tai kasvatettu niiden kapasiteettia Baltiaan, Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Puolaan viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Markkinalle on tullut merkittävästi lisää sähkön ostajia.
Suomessa aluehintaan vaikuttaa eniten (ja AINA) Suomen oma tuotanto.
4 tykkäystä
Koska saisivat paremman hinnan
1 tykkäys
Vertailu kehittyviin maihin ei tosiaan ole ihan relevanteimmasta päästä, mutta sait selvästi pointin.
Samalla tavalla voi laskeskella, minkälainen sähkön tuotantokustannus on vaikka Loviisan ydinvoimaloissa, jotka ovat pyörittäneet sähköä jo 45 vuotta. Kovin paljon vanhempia eivät ole myöskään Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksiköt. Näiden yksiköiden alkuperäinen lupa ja käyttöikä (50 vuotta) tulee tällä vuosikymmenellä täyteen.
On päivänselvää, että käyttöikää pidennettäessä nämä yksiköt jauhavat todella halpaa sähköä. Mitään alkuperäisiä kustannuksia rakennuksista tai tontista ei voi enää edes huomioida eivätkä LCOE-laskelmat päde enää millään muotoa.
Nyt en ymmärrä. Väität että siirtoyhteydet tasaisivat aluehinnat ja sitten väität, että suomalaiset maksaisivat sähköstä saksalaisia enemmän. Voisitko avata vähän, miten päädyit tähän? 
Jos siirtokapasiteettia olisi jossain mielikuvitusmaailmassa äärettömästi suomalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset kuluttajat kilpailisivat sähkön tuotannosta keskenään tasapuolisesti. Jos tuotantoa olisi liian vähän sähkön hinta kulutuspiikeissä nousisi kaikille tasapuolisesti.
Pumpuista. Ovat siis uniikkeja. Lämpötila ja paine tekevät niistä erikoiskamaa jota ei löydy hyllyistä. Eivät ole edes STUKesin tarkastamia.
Ei tule OL3 tuottamaan tänä talvena pihaustakaan sähköä.
2 tykkäystä
Hieman ristiriitaisia nuo twiitit. En tiedä kuka Riku Mattila on, mutta selvästikään hän ei ole lukenut TVO:n kommenttia “vakiopumpuista”, “joita on käytössä muuallakin”. Kommenteista päätellen Riku on STUKin ihmisiä?
Eivät näiden pumppujen speksit mitään poikkeuksellisia ole. Samoilla skaaloilla mennään kaikissa isoissa voimalaitoksissa ja kuten yksi keskustelija yllä totesikin, nämä ovat tavallisia – toimilaitteita helpoimmasta päästä.
Myös aiemmin ketjussa esitetty teoria STUK:in turvaluokittelujen vaikutuksesta voidaan unohtaa, jos keskustelijoita on uskominen. Eli sellaista ei turbiinilaitoksen syöttövesipumpuilla ole, kuten en uskonutkaan.
On suuri (tai suurin) todennäköisyys sille, että olet oikeassa OL3:n käynnistymisen suhteen. Pysyn silti optimismissani ja toivon, että laitos saadaan kuntoon. Jos näin ei käy, syynä eivät voi olla pelkät syöttövesipumppujen juoksupyörät.
2 tykkäystä
Jos siirtokapasiteetti olisi Suomen ja Ruotsin välillä ääretön, Suomen hinnat olisivat edullisemmat kuin nyt ja Ruotsalaiset tuottajat saisivat myynnistään paremman hinnan koska vastaavasti Ruotsissa hinnat nousisivat.
Ja ruotsalaiset tai Ruotsin kantaverkkoyhtiö Kraftnät parantaisi yhteyksiä Suomeen, koska… mitä?
Unohdit myös saksalaiset. Miksi Ruotsi rakentaisi siirtoverkkoja äärettömästi juuri Suomeen, jonne on tulossa 80TW uutta tuulivoimakapasiteettia vuosikymmenen loppuun mennessä, eikä Saksaan, jossa kysyntä ja markkinat ovat ihan toista luokkaa eikä maassa ole edes tilaa merkittävälle uudelle tuulivoimalle? 
Ei näissä kuvioissa voi poimia rusinoita pullasta edes mielikuvitusskenaarioissa. Ainoa keino suomalaisille ja Suomelle varmistua kilpailukykyisestä sähkön hinnasta on oman kapasiteetin riittävyys. Kyllä poliitikotkin tämän tietävät, mutta eivät vain ole onnistuneet energiapolitiikassa kovin hyvin. Nykyisen hallituksen politiikka on koko 2000-luvun pohjanoteeraus.
4 tykkäystä
Olenko ymmärtänyt täysin väärin, kun kuvittelen Suomen sähkön hinnan johtuvan osaksi hyvistä siirtoyhteyksistä Baltiaan. Sähköyhtiöt myyvät mielellään sähköä balteille, koska saavat siitä korkean katteen. Suomalaisten sähköpula kiinnostaa yhtiöitä varmasti todella paljon. Samalla tapaa käy kaikille tuotteille vapailla markkinoilla - se saa joka maksaa.
Edit:
Ja ongelmaksi tämä on muodostunut vasta nyt, kun baltit ovat valmiita maksamaan sähköstä vielä entistäkin enemmän ja samaan aikaan Suomi saa hivenen vähemmän sähköä tuontina ( lue Venäjä, ja osittain Ruotsi )
Espanjassa on moni asia hullusti ja sähkökin oli pitkään tuplasti kalliimpaa kun Suomessa. Tässä tilanteessa päättivät kuitenkin laittaa sähkölle hintakaton. Heille muutaman energia yhtiön mahdollinen konkurssi on merkityksettömämpi asia kun kansalaisten ja energiaa käyttävien tuhansien yritysten ahdinko.
6 tykkäystä
Olin tosiaan laittanut sen listan pohjoismaisista ydinvoimaloiden marginaalisista kustannuksista (SRMC) tohon päälle siltä osin kun ne on ollut julkisia. (Kyseessähän on yritys-salaisuudet ja firmat ei oo niitä kertonut.)
OL1-2 oli tosin ilmeisesti ruotsalaisia kalliimpia. SRMC on vaan yksi osa kustannuksista.
Otetaan esimerkki. Yritys x omistaa ydinvoimalan siitä syntyy kiinteät kulut, sekä marginaalikulut.
Yrityksen kannattaa pyörittää voimalaitosta aina kun sen pyörittäminen tuottaa enemmän kuin marginaalikulut. Tämä ei silti tarkoita että yritys tekisi voimalalla voittoa. Vaan sitä että tappio pienempi kuin ilman pyörittämistä.
Siihen on syitä miksi ruotsissa suljettu niin paljon ydinvoimaa.
Ja LCOE on yhä kohtuu hyvä tapa. Laskea kannattavuutta… se että tasearvo on nolla ei tarkoita että laitoiksiin ei olisi sitoutunut todellisuudessa pääomaa….
Et ole. Baltian siirtoyhteys on tuupannut sähköä Suomesta (ja myös Ruotsista) Baltian maihin täydellä teholla jo ties kuinka pitkään.
Ja tämähän on siis esimerkki siirtoyhteyksien toiminnasta, jota ylempänä yritin selventää. Avoimessa markkinassa puute lisää kysyntää ja yleensä se, joka tarvitsee markkinahyödykettä eniten maksaa siitä eniten. Simple as that.
3 tykkäystä
Et ole väärässä, siirtoyhteydet suomen ja ruotsin välillä. Sekä suomen ja baltian välillä sitovat maidemme hintoja toisiinsa.
Olettaen tilanteen missä siirtoyhteydet rajattomat, hinnat olisivat samat.
3 tykkäystä
Tätä voi huonosti yhteensopivien laskennallisten mallien sijaan ratkoa ihan maalaisjärjelläkin. Itse maksan sähköstäni kodissani 5,48 c/kWh ensi vuoden heinäkuuhun asti. Pari vuotta sitten – ja pitkään sitä aiemminkin valtaosa tavallisten kuluttajien sähkösopimuksista oli 4-6 c/kWh.
Sähköyhtiöt tekivät tukevaa voittoa vuodesta toiseen ja samaan aikaan sähköä myytiin kuluttajille edellä mainituilla hinnoilla - vuodesta toiseen. On tietenkin selvää, että sähköntuottajien tuotantokustannus ei ole voinut olla sama, kuin sen myyntihinta kuluttajille. 
Emme tiedä tarkkaa totuutta eikä sellaista kukaan tule kertomaan, mutta kouluja käyneet ihmiset osaavat laskea, jopa opiskelijat.
Ruotsissa ydinvoimapäätökset olivat muuten vahvasti politisoituja. Ruotsi seurasi tässä Saksan mallia, mutta onneksi ei menty ihan päätyyn saakka ennen järjen käyttöä.
Esim. vielä viime vuonna Ruotsi ei ollut vielä myöntänyt ydinjätteen sijoituslupia nykyisille voimaloille ja niitä uhkasi sulkeminen vuonna 2028. En ole seurannut, miten tuo keskustelu on edennyt.
Toki äärimmäisen halpaa ja riittävää vesivoimaa vastaan on Ruotsissa vaikea kilpailla, jopa ydinvoimalla, mutta ydinvoiman sulkemiset eivät siitä huolimatta ole liittyneet kannattavuuteen.
2 tykkäystä
Koska Nordpoolin congestion income joka syntyy cross-border sähkön siirrosta siirtohinnoissa ollessa eroa, Kraftnet on osa Nordpoolia. Ja Nordpoolin säännöissä, EU:n Regulaatiossa 2019/943 säädetään että iso osa tästä rahasta ON KÄYTETTÄVÄ KANSAINVÄLISEN SIIRTOVERKON LAAJENTAMISEEN
Fingrid on käyttänyt ison osan omistaan esim Aurora siirtolinjaan, Kraftnet puolellaan osallistunut myös samaan. Alla esim heidän congestion income raportti energiavirastolle (ruotsin)
Congestion-revenues-2021.pdf (209,1 Kt)
1 tykkäys
Mitä ihmettä tällä yritit selittää? Tottakai kantaverkkoyhtiöiden keräämillä tuotoilla kehitetään siirtoverkkoja.
Tosiasiassa nämä maksut menevät pääosin siirtoyhteyksien ylläpitoon ja toimintaan liittyviin kustannuksiin sekä rahoitus- ja korkokuluihin. Tämä lukee jopa tuossa linkkaamassasi pdf:ssä.
Sähköyhtiöt tekivät voittoa? Mutta millä sidotulla pääoman tuotolla.
Se että yhtiöt tuottavat voittoa 3% pääomantuotolla, kuten Helen jota heti kritisoitiin täälläkin. se ei ole pitkällä aikavälillä kestävää. Siksi LCOE. Jostain kumman syystä noi LCOE hinnat osuu tohon 4-6 sent kohdille usein… LCOE sisältää “kohtuullisen tuoton” eli pääoman tuottovaateen. Usein esim 5-7% Pohjoismaisten sähköyhtiöiden ROE ja ROI olivat pitkään erittäin kamalalla tasolla, eikä päässyt näihin.
“Toki äärimmäisen halpaa ja riittävää vesivoimaa vastaan on Ruotsissa vaikea kilpailla, jopa ydinvoimalla, mutta ydinvoiman sulkemiset eivät siitä huolimatta ole liittyneet kannattavuuteen.”
Vattenfall on useita otteeseen sanonut että kyseinen ruotsin ydinvoimaloiden sulku tapahtui Juuri ydinvoiman kannattamattomuuden takia.
Ringhals 1:n kustannuksia nostivat mm. poliittiset päätökset ja niihin liittyvät epävarmuudet. Reaktori oli laskennallisen käyttöikänsä päässä ja oli vanhempi kuin yksikään Suomen reaktoreista. Se olisi vaatinut merkittävää modernisointia, joka ei olisi investointina – ja juuri kyseisen reaktorin kohdalla – ollut sillä hetkellä (2015) kannattavaa.
Nythän näitä päätöksiä on Ruotsissa myös laajasti kritisoitu.
Sellaisella pääoman tuotolla, joka on tälle toimialalle tyypillistä. Esim. Helsingille ja Tampereelle omat sähkölaitokset ovat edelleen kultakaivoksia oli sitoutuneen pääoman tuotto mitä hyvänsä. Eikä niistä hevillä olla luopumassa.