Kyseisen professorin ajatuksia kannattaa sikäli kuunnella, koska hänellä myös kokemusta (ydin)voimayhtiön puolella toimimisesta - toki ilman laitosta olleen. Sekä pitkä kokemus viranomaisen roolista (STUK: 1989-2007).
Mielenkiintoisia etenkin huomiot pitkistä toimitusketjuista sekä saksalaisen teollisuuden toimintatavoista ja dokumentaatiosta.
Työskentelen itse teollisuudessa,kumminkin hieman pienempien pumppujen/laitteiden kanssa. Viime vuoden puolella hajosi yksi turbiini minkä uuden hintaluokka on siinä 300-400k,rikkoontunut pesä taisi olla luokkaa 60-70k .Laitteen hajoaminen pysäytti yksikön ja kustannusmenetys per päivä varmasti kymmeniä tuhansia. Valmistaja soitteli ympäri eurooppaa asiakkailtaan mikäli heillä olisi varalla varaosaa,olisivat sitten lähettäneet asiakkaan osan meille ja valmistaneet uuden osan asiakkaalle.
Osaa ei kuitenkaan löytynyt keneltäkään, valmistajalla oli valmiina valettuna raaka-aihioita. Pesän koneistus,tarkistus ja mittaus,lähetys ja asennus kesti kaikkineen 6 päivä.
En itse oikein jaksa uskoa 4 pumpun valmistusvirheeseen, luultavasti joku suunnitteluvirhe ja impellerin aineenvahvuus liian ohut/heikko tms ja halkeaa siitä syystä. Pumppu itsessään ei ole reaktoripuolella, vastaavia pumppuja on maailmalla vaikka millä mitalla isommissa höyryvoimalaitoksissa oli niiden energialähde mikä vaan. Aikaa on kulunut niin paljon että mikäli tarve olisi vain vaihtaa impellerit niin koko asia olisi taputeltu jo.
En toisaalta oikein halua uskoa folihattujen teorioihin että laitosta pidettäisiin tahallaan pois käytöstä. Tuo laitos jauhaisi sähköä näillä hinnoilla 10Meur päivässä ja osakkailla on varmasti halua saada tuottoa sijoitukselleen. Suurempi syy on kenties tuollaisten laitoksien lupa/byrokratia ja työskentelyn jäykkyys. Muutaman alihankkijan kanssa jutellut ketä noissa ydinvoimalaitoksissa käyneet, ja kertoivat että ovat välillä istuneet odottelemassa parikin päivää työlupia ja muita lappuja ennen kuin ovat edes päässeet työalueelle.
Systeemihinnan ja Suomen aluehinnan suuri ero johtuu puutteellisista siirtoyhteyksistä. Ylipäätään nykyinen sähkönhinnoittelu on aivan järjetön: kaikki sähköntuottajat saavat kaikkein kalleimman eli maakaasulla tuotetun sähkön mukaan hinnoitellun maksun. Kuitenkin vesi-, ydin- tai tuulivoiman kustannukset eivät ole muuttuneet mihinkään eli ne ovat edelleen n. 5 c/kWh. Tuotantoyhtiöt tekevät satumaisia voittoja. Muutamat professorismiehet ovat myös ihmetelleet tätä. Meillä ei olisi mitään energian hinnasta johtuvaa kustannuskriisiä, jos tämä älytön hinnoittelumekanisimi saataisiin muutettua.
Olen monelta tavalla argumentin kanssa samaa mieltä. Mutta toisaalta korkeat hinnat takaavat erilaisten tuotantomenetelmien kannattavuuden tässä markkinassa. Sekä takaavat että kysyntää tuhoutuu.
Kysyntää on nykytilanteessa pakko ”tuhota”
Kun järjestelmää luotiin joskus aikanaan, oliko 90-lukua, niin tuskinpa kenelläkään kävi mielessä jonkin tuotantomuodon hinnan karkaavan näin käsistä
Nykyhinnoilla on ihan sama mitä polttaa ja millä hyötysuhteella niin se on loistavaa bisnestä. Järjestelmä on rikki ja se olisi syytä korjata pikaisesti
Ei ole totta.
Nykyhinnat eivät ole vielä esimerkiksi tarpeaksi korkeat että lauhdevoimalla toimivat hiilivoimalat olisivat kannattavia ajaa. Tässä yksi esimerkki.
Ylisuuret tuotot myös ajavat investointeja ja kapasiteetin nostoja.
Jos et hinnoittelisi sähköä näin, miten sen hinnoittelisir?
Aika usein suurin ongelma on saada uusi aihio, ei niinkään koneistus.
Pahimmillaan pelkästään uuden valun saamiseen voi mennä puolikin vuotta.
Valun jälkeen pitää testata ja saada luokat aihiolle. Koneistuksen jälkeen uudet tarkastukset.
Toivottavasti näin ei olisi ja osat tulisi nopeasti.
Omituista väittää, että aluehintojen ero johtuu siirtoyhteyksistä. Samaa väitettä on joku esittänyt aiemminkin. Suurin syy sekä Suomessa että Baltiassa on kuitenkin oman tuotannon riittämättömyys, ei siirtoyhteydet.
Mainitsemiesi energiamuotojen laskennalliset tuotantokustannukset vaihtelevat 1-3 c/kWh välillä, eli heitit hinnan vähintään kaksinkertaisesti yläkanttiin.
Tällaisia valuja voidaan tehdä Suomessakin eikä niihin todellakaan kulu puolta vuotta. Vakiopumpuissa on muotit valmiina ja vaikkei olisikaan on valu pieni ja lisäksi melko yksinkertainen. @Paramova kuvasi prosessia oikein.
Kyseisten energiamuotojen tuotantokustannukset eivät vaihtele 1-3c/kWh välillä.
Olet faktuaalisesti väärässä, ja oon tästä jo useamman kerran sanonut.
Se että tuotanto esim kaasuvoimalassa pyörii, ei tarkoita sitä että kaasuvoimala tekee voittoa. Se että tuulivoima pyörii, ei tarkoita sitä että tuulivoima tekee voittoa. Se tarkoittaa sitä että voitetaan O&M kulut.
Tapa mitata noiden energia muotojen todellista hintaa on LCOE. Ja oikeestaan millään energia muodolla ei päästä LCOE alle 3c kWh. Lähes kaikki.
Vesi, ydinvoima jne ovat lähellä tuota 5c/kWh LCOE.
Tuulivoiman LCOE on viime vuosina tullut alas, mutta ei silloinkaan noille tasoille.
Keskustelet täällä ketjussa erittäin aktiivisesti, joten toivon että kiinnittäisit näihin faktoihin enemmän huomiota.
Esim aurinkovoima, ei taas suomessa toimi samalla teholla kuin alla olevassa esimerkissä, koska suomen “Solar irradiance” on pienempi. Huomauttaisin vielä, esim siitä, että tässä ei ole muita kuluja joita verkkotoimijoille syntyy tuotannosta, ja siitä että kulut ovat tulleet tuuli, ja aurinkovoimassa alas räjähdysmäisesti viime aikoina. Iso osa investoinneista on tehty aikaisemmin, eikä kapasiteettia revitä ilmasta. Korkeat hinnat auttavat kannustamaan kapasiteetin nopeaan laajentamiseen.
Ai sillä tavalla väärässä kuin sinä, joka väitit, että sähkö on Suomessa ja Ruotsissa yhtä halpaa tässä energiakriisissä? Oletko seurannut tilannetta vai tulitko vain heittelemään epämääräisiä knoppilukuja, jotka on irrotettu kontekstistaan?
Luin vasta hilja LUT:n tekemän arvion, jossa uuden tuulivoiman arvioitu tuotantokustannus oli 3c/kWh. Jo vuonna 2017 tuulivoiman tuotantokustannus oli 41,1€/MWh ja siitä on tultu taas alas. Ydinvoiman tuotantokustannus ja varsinkin vesivoiman tuotantokustannus on vielä huomattavasti alempi.
Ei tuotantokustannuksella ole mitään tekemistä voiton kanssa. Sotket jälleen asioita keskenään.
Valaminen ei ole itsessään mitään rakettitiedettä ja valu syntyy nopeasti kun siihen asti päästään. Kuten artikkelin asiantuntija sanoi, homma ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen että tehdään hiekasta muotti ja kaadetaan sula metalli sinne, ja siinä se.
Työskentelen vastaavien komponenttien parissa ja joskus on uutta valua odotettu puolikin vuotta.
Minäkin olen tehnyt vuosikausia työtä kahdessakin kansainvälisessä yhtiöissä, joilla on valimoita ympäri maailmaa ja käynytkin sellaisissa useamman kerran urallani. Jokseenkin tuttua touhua siis. 
Pitää muistaa minkälaiset rahat voimalan seisottamisesta syntyy. Missä tahansa valimossa tuotanto-ohjelmaan tehdään tilaa, kun siitä maksetaan. Valumallit on vakiopumpuille varmasti olemassa. Muotti syntyy nopeasti eikä itse valussa nokka kauaa tuhise.
Tuulivoiman “tuotantokustannus” on 3c/kWh, kyllä alhaisimmissa tapauksissa kun tuulivoimaa päästään rakentamaan hyvälle maaperälle, suoraan verkon viereen, Maassa jossa työvoima on halpaa. Päästään tuohon LCOE. Suomessa usein korkeampi. Kyseinen taulukko sisälsi keskihinnat, minimihinnat jne tuotannolle. Täysin validia dataa, ja samaa suomessakin. Sama LUT tutkimus sisälsi sen että keskihinta oli paljon korkeampi.
Oikea tapa mitata energiatuotannon kannattavuutta on LCOE, mainitsin sen yllä. Se on termi mitä käytän. Korjasin vain sinun käyttämäsi "hinta tuotantovälineille on “1-3c/kWh” koska näin ei ole.
Yllä olevassa taulukossa näkyy jenkkien arvioimat hinnat uudelle kapasiteetille.
Esim OL3 se oli 42€/MWh (odotus, tais mennä nyt taas vähän yli kun viimeinen myöhästyminen.)
Ruotsalaisille ydinvoimaloille usein jotain 33-36 €/MWh välillä.
Ruotsissa suljettu Ringhals 1 ja 2
Oskarshamn 1 ja 2.
Koska eivät kannattaneet. Eivät siis täyttäneet edes marginaalista kustannusta, joka on vain osa LCOE kannattavuus laskua. Kyseisten voimaloiden tapauksessa, noin 20€/MWh.
Viime aikoina hinnat nouseet lisää kasvaneen regulaation takia. Myös korkojen nousu nostaa LCOE.
Eli mikä tuotantomuoto tuotaa sitä maagista sähköä 1c/kWh LCOE hinnalla?
En kiistä LCOE:n merkitystä energiatuotannon kannattavuuden ja elinkaarikustannusten laskennassa. Käytin termiä “sähkön tuotantokustannus”, jota sen sijaan käytetään suomalaisyliopistojen julkaisuissa, joissa kustannuslaskentaan on sisällytetty laajasti eri tekijöitä. LUT:n tutkimuksetkin löytyvät varmasti helposti googlaamalla, jos kiinnostaa.
Todellisuudessahan tuotantokustannus on kustannus, joka muuttuu jatkuvasti. Ongelma sähkön hinnassa on se, että vaikkapa tuulivoiman tuotantokustannuksella, joka voi tuulisella säällä olla sen 1c/kWh ei ole välttämättä mitään tekemistä sähkön myyntihinnan kanssa vastaavana ajankohtana.
Tutkimuksissahan arvioidaan usein uutta energiatuotantoa. Suomen viime vuosituhannella rakennetuilla vesivoimaloilla tuotantokustannus lienee maksimissaankin 2c/kWh. Niiden rakennuskustannukset on katettu poistoilla jo vuosikymmeniä sitten ja tuotantokustannus on täten puhtaasti käyttöön, ylläpitoon ja huoltoon liittyvää. Tästäkin löytyy tutkimuksia, jos jaksat kaivaa.
Löysin, ja luin kyseisen tutkimuksen. Kyseisessä tutkimuksessa todettiin myös seuraavaa vesivoimasta.
12 snt / kWh Euroopassa isoille projekteille. Kaukana 1 sentistä. Meidän vanhojen vesivoimaloiden kustannukset ja marginal kustannukset ovat kuitenkin onneksi pienemmät.
Tuo LCOE taulukko mitä laitoin on kohtuu hyvä lähtökohta siitä mitä maksaa tuottaa energiaa milläkin energiamuodolla. Esim ydinvoimassa ja vesivoimassa voi olla tosin maittain erittäin suuria eroja, esim regulaatioon liittyen.
p.s Huomauttaisin että se on myös minimi kustannus tuossa LCOE taulukossa oli tuo 3 c / kWh.
Kun kyseessä on ydinvoimala niin syy tutkitaan perin pohjin. Nyt kappaleesta on otettu koepala ja sitä tutkitaan mikä on mennyt pieleen. Sen jälkeen mietitään mitä tehdään ettei vastaava toistu. Samanlaista samalla menetelmällä tuskin tehdään uutta koska laitteessa on selvä vika. Kaikki tämä vie aikaa.
Tuollainen löytyi nopeasti, huom kW nominaalitehoa ei kWh. → En jaksa laskea auki. Merkittävämpi tuo 1% Capex. Lienee huono verrokki muutenkin kun Small hydro ja developing countries, en nyt oo aivan varma onko tää mitenkään relevantti.
TLDR: Joo, osa on poistettu taseesta, joo O&M kulut ovat matalammat, mutta LCOE kustannuslaskut toimivat yhä, sillä vaihtoehtona on myydä kapasiteetti, siihen voimalaan on siten sidottu sisään pääomaa, vaikka sen arvo paperilla olisi 0.
Muutama kuukausi sitten tuli tilanne töissä, jossa pumpputoimittaja ilmoitti laaduntarkastuksessa havaitusta valuvirheestä joka johti hylkäykseen. Uusi vastaava osa saatiin kuudessa viikossa ilman mitään erityisiä temppuja perusrahdilla eli itse valmistus ei ole kauaa kestänyt.
