Niin onhan tuossa monta muuttujaa, mutta härskisti Suomi ja yritykset tätä käyttävät hyödykseen. Miksi tällaista hinnoittelua ei ole maissa joissa ne oikeat ongelmat olivat? Kyllä tämä on vedätystä suomalaisten kustannuksella ja en ole kyllä yksin tämän ajatuksen kanssa.
3 tykkäystä
Sähkön hinta on Esim Saksassa ja Ranskassa korkeammalla tasolla. Ruotsia auttaa Norja ja Vesivoima.
Ja mitä tulee liian korkeisiin perittyihin siirtomaksuihin? Ne ovat asia erikseen, ja asia jota ei pitäisi tapahtua. Toisin kuin sähkön myynti. Kyseessä on monopoli, ja siinä pelataan sille luotujen sääntöjen mukaan.
3 tykkäystä
Sähkön hinta OLI Saksassa ja Ranskassa korkeammalla tasolla. Ruotsi pärjää ihan omillaan.
1 tykkäys
Paria poikkeusta lukuun ottamatta mikään pitkässä viestissäsi ei pidä paikkaansa.
- Suomesta siirretään Viroon vain vähän sähköä. Viime päivinä keskiteholukemat ovat olleet alle 400MW. Siirrettävä sähkö on markkinasähköä. Ei “suomalaista”.
- Energiasektori elää sykleissä, mutta Pohjoismaissa SÄHKÖ tuotetaan lähes kokonaan vesi-, tuuli-, ja ydinvoimalla, joita polttoainekriisit eivät hetkauta.
- Kukaan ei ole viemässä tuottoja vaan toimimattoman markkinan aiheuttamia YLItuottoja.
- Sähkön tuottajien riskit eivät ole muuttuneet miksikään. Sähkön myyjien riskit ovat. Se johtuu toimimattomasta sähkömarkkinasta.
- Maakaasun myyjät kärsivät isot tappiot tämän kriisin alussa. EI kaikki energiafirmat. Se taas johtui ainoastaan Saksasta, jossa tavalla tai toisella piti myydä massiivisilla tappioilla maakaasua kuluttajille. Sekoitat jo ties kuinka monetta kertaa kaiken mahdollisen keskenään.
- Windfall-verot ovat poikkeustilanteeseen tarkoitettu väline, jonka käytöstä on onnistuneita esimerkkejä aiemminkin. Se on luonteeltaan väliaikainen ja sillä pyritään paikkaamaan markkinan häiriöstä kuluttajille aiheutuvia kohtuuttomia kustannuksia. Veron kerääjä määrittelee, miten vero käytetään. Hauska ajatus, että verottaja mahdollistaisi kysynnän kasvun pelastamalla ihmisiä henkilökohtaiselta konkurssilta.
- Energiamarkkinan toimijoita säätelee jo nyt lait, jotka estävät markkinatalouden pahimmat mahdolliset temput mm. tuotannon supistamisen kysynnän noustessa. Windfall-veroilla ei ole tämän asian kanssa tekemistä. Verot voidaan kohdistaa myös eniten ylituottoja tuottaviin tuotantomuotoihin.
- Sähköntuottajat ovat tehneet Suomessa vuosikymmeniä tuottoja joka ikinen vuosi. Ne ovat bluechippien bluechippejä. Kysyntä on taattua ja tuotantokustannukset vakaita. En tiedä mistä tämä toistuvasti esiin tuleva väite syklisyydestä on edes peräisin. Sekoitat ilmeisesti sähköntuotannon koko energiamarkkinaan.
Loppua tekstiä en jaksa edes kommentoida. Korjasin vain pahimmat virheet.
14 tykkäystä
- Virosta on siirretty viime kuukausina lähes aina “Peak-hours” koko siirtokapasiteetin verran sähköä. Tämä siirtokapasiteetti on uuden Estlink myötä 1000 MW. En seuraa päivittäisellä tasolla.
- Olet oikeassa siitä että siirrettävä sähkö on markkinasähköä. Käytin ja tulen käyttämään yleistyksiä asioiden yksinkertaistamiseksi. “Suomalainen” sähkö kuvaa paremmin sähkötasetta kuin markkinasähkö. Itse lauseen core, se että joudumme maksamaan sähköstä enemmän kuin virossa tai Ruotsissa tuonnin takaamiseksi. Tai markkinasähkö myydään sinne ei muutu mihinkään. (siirto kapan puolesta) Sama koskee toki niitä maita.
-
Pohjoismaissa koettiin energiasektorilla sykliä mm Eurokriisin jälkeen, 2016-2018 ja vuonna 2020.
Toimialan tuotot eivät olleen suuria, ja pääoman tuotto oli heikkoa. Tämä ei kannusta investointeja alalle. -
Ongelma on ylituottojen määrittely, se miten takaat investoinnit. Ja rahan palaaminen markkinoille. Eurooppa on tekemässä historiansa suurimpia energia investointeja. On siten vaarallista aikaa lähteä muuttamaan markkinan pelisääntöjä, seuraukset ovat usein odottamattomat. Markkinataloudessa ylituotot myös poistuvat ajan kanssa. Nykyhetken ylituotot ovat tulevaisuuden tae kilpailun saapumisesta markkinnalle.
-
Olet oikeassa siitä että riskit KESKITTYVÄT sähkön myyjille. Mutta sähkön tuottajat kantavat yleisesti riskiä mm polttoaineesta, likviditeetistä jne. Huomauttaisin esim siitä. Että Fortum on jo myynyt suurimman osan sähköstään aina vuoteen 2024 saakka. Suojaus-asteet ovat 70-80% tasolla. Fortum ei tee näillä myynneillä ylituottoa, suurin osa on tehty 37€/MWh hintaan. Sen sijaan esim fortumin hiili ja kaasutoiminta tekisi tuolla hinnalla tappiota.
-
Pointti oli 2. sekä maakaasuun tappiot.
-
Windfall verot ovat monimutkaisia välineitä. Niitä on käytetty aikaisemmin. Esimerkkinä tästä lienee 1914 Windfall vero joka johti markkinan vääristymiseen.
1980 Crude oil Windfall profit tax joka oli ekonomistien mukaan farssi.
-
Vero johti öljytuotannon siirtymiseen ulkomaille, keräsi 20% odotetusta summasta. Aiheutti ison määrän lainsäädäntöä ja työtä IRS:lle, sekä maksoi sille miljoonia. Veron aikana USA:n tuonti kasvoi suuresti ja kotimainen tuotanto laski, joidenkin arvioiden mukaan seuraksena oli se että kokonaisverot USA:ssa sektorilta laskivat.
-
Liian usein käytettynä tästä tulee myös metodi joka nostaa tuottovaadetta sektorilla. Ironisesti tämä johtaa kovempiin hintoihin kuluttajalla. Nämä kulut valuvat helposti siis kuluttajalle pitkällä aikavälillä.
-
Windfall vero kuulostaa hyvältä, mutta historiallisesti ei ole tuottanut pidemmällä aikavälillä katsottuna sen luomaa “pelastusta” Se on monimutkainen instrumentti jonka historialliset tulokset eivät ole olleet lähes koskaan sitä mitä on odotettu.
-
Myös IMF varoittaa Windfall verojen riskeistä seuraavasti:
“Use caution when it comes to temporary taxes on windfall profits: these tend to increase investor risk, may be more distortionary (especially if poorly designed or timed), and do not provide revenue benefits above those of a permanent tax on economic rents. Investors prefer a stable, predictable tax regime over the risk of future temporary taxes when prices rise. "
" Encourage the switch to renewable energy, given the need for decarbonization in energy generation. It is counterintuitive to introduce exceptional taxes on renewable energy-based electricity generation,
especially if these are poorly designed. Such taxes may deter future investment by increasing investor perception of risk. Moreover, transitioning to renewable energy improves energy security.” -
Asettamalla windfall tuotannolle ja sen tuotoille rajoituksia, poistetaan markkinoilta yksi suurimmista insentiiveistä lisätä tuotantoa nopealla tahdilla. Nopeasti tehdyt tilannetta helpottavat investointi päätökset jäävät tekemättä.
-
Windfall vero kohtelee myös suur-ja pienyrityksiä epäreilusti. Suuret yritykset pystyvät kikkailemaan paremmin taseittensa kanssa. Ja välttämään verot. Tästä on esimerkkejä aikaisemmin. Seuraukset markkinoilla voivat olla entistä suurempi keskittyminen jne.
-
Toinen ongelma liittyy puhtaasti kysyntään ja tarjontaan. Korkeat hinnat ovat valitettavasti lopulta kuluttajalle atm pakko, koska kysynnän täytyy tuhoutua ainakin joissain määrin (tai noh, windfallin kanssa niitä pikaisia investointeja on tod.näk vähemmän tulossa?)
-
Jos kuluttajat saavat verottajalta nopeasti rahansa takaisin palautuksina, tämä voi johtaa hinta-spiraaliin. On tärkeää ymmärtää että kyseessä ei ole monopoli, eikä kartelli. Kuluttajat ajavat korkeat hinnat.
-
Energiayhtiöitä säätelevät lait ja säännökset. Mutta mm vesivoiman tasoja ei voida täysin säännellä. Yhtälöt ovat monimutkaisia, ja sääntely tulisi voimaan vasta tulevaisuudessa. On vaikea hahmottaa miten energiayhtiöt reagoisivat ja vaikutukset voisivat olla haitallisia. Itselleni tulee mieleen parikin ns “market failure” tilannetta jossa windfall johtaisi rikkinäiseen markkinaan vesivoiman kohdalla.
-
Esim case 2020. Sekä monet aikaisemmista vuosista. Esim vuosi 2016 fortumille. En ala kaivella liikaa historian kirjoja, mutta sähkön tuottajien pääomantuotto ei ole ollut aina vakaata.
Olemme ajamassa yhtä historian nopeimmista Windfall tax projekteista läpi.
Onko sen kaikki seurakset ymmärretty? Emmekö kannusta sähkön tuottajia siirtämään tuotantonsa ulkomaille jos verotamme kotimaista tuotantoa? Onko tämä kestävää politiikkaa?
Verotus on vaikea ala. Tästä lienee tyhmänä esimerkkinä kuinka Japanissa toteutettu päästörajoitus tietyn kokoisille autoille johti siihen että auton toimittajat lisäsivät painoja autoihinsa jotta ne siirtyivät seuraavaan painoluokkaan ja kevyempään verotukseen.
En olisi myöskään täysin varma siitä että Öljy ja kaasuteollisuuden tarjonta-ongelmilla ei olisi mitään tekemistä Windfall verojen kanssa.
12 tykkäystä
Tuulivoima on muuten tuottanut viime viikkoina harvinaisen huonosti. Käyttöaste 5.4%. Yleensä se on noin 35-40%.
4 tykkäystä
Energiakriisin synnyttämät mahdolliset sähkökatkot täällä Suomessa olisivat aika hyvin estettävissä jos jokainen osallistuisi energiansäästöön ihan pienilläkin muutoksilla. Tietty jos useampi iso tuotantolaitos Suomessa kyykkää samaan aikaan, niin silloin ei ihan pienet muutokset enää toimi.
Mutta esimerkkinä itse olen sähkölämmitteisessä okt saanut sähkönkulutusta laskettua 20-30 % ilman että tehtyjä muutoksia oikeastaan edes huomaa, eikä vaikuta elämiseen mitenkään. Ennen kph lattia lämpesi niin että tuntui mukavan kuumalta jaloissa, ja nyt lämpötila on laskettu niin että lattia kuivuu mutta ei ole liian lämmin. Lattiatermostaatit muuten talossa säädetty niin että vielä ei ole kuin ehkä yhden makuuhuoneen lämmitys vähän öisin kytkeytynyt. Lämmitys näillä pikkupakkasissa ollut täysin ILP varassa. Kun hieman kylmenee lisää, niin aletaan polttelemaan takkaa aluksi joka toinen päivä ja kovilla pakkasilla joka päivä. Huonelämpötilaakaan ei olla vielä laskettu, eli jos uhkaa tulla pula sähköstä niin vielä on varaa mistä säästää lisää.
Kulutusta vielä yritetään ohjata mahdollisimman paljon hintapiikkien ulkopuolelle, eli öihin ja keskipäivälle. Onneksi sähköinen lattialämmitys on osittain varaava, eli öisin on mahdollista käyttää edullisimpaan aikaan sähköä jotta päivällä tarve on pienempää. Ne, joilla on pelkät sähköpatterit eikä kunnon takkaa on tietenkin aika vaikea ohjata kulutusta yhtä paljoa mutta kyllä talon rakenteisiinkin hieman voi sitouttaa lämpöä, ja lämmittää öisin vähän enemmän jotta edes aamulla voi ensimmäisen kulutuspiikin yli ajaa pienemmällä kuormituksella. Iltapäivällä/illansuussa voi sitten osallistua talkoisiin vaikka pienellä lämmönpudotuksella.
Pienillä teoilla on suuri yhteisvaikutus, joten toivotaan että mahdollisimman moni osallistuu vaikka vielä sattuisikin olemaan edullinen sähkösopimus.
Ja toisaalta tällainen pieni energian hinta/saatavuuskriisi voi olla pidemmän päälle hyvä asia, jos sen johdosta energiaa säästävät uudet innovaatiot kehittyvät ja ihmismassojen yleinen ajattelumalli loputtomasta energiansaatavuudesta kohtaa realismin, ja aletaan toimia sen mukaisesti että maapallolla kohta elävät 10 miljardia ihmistä ei voi jatkaa kulutusjuhlaa ikuisesti.
22 tykkäystä
Sähkön myynnistä ja toimittamisesta asiakkaille on tullut Suomessa basaari- ja mafiabusinestä. Siirtoyhtiöt varastavat luvan kanssa asiakkaidensa rahat ja sähköyhtiöt ryöstävät asiakkaansa keskellä päivää ja haastavat sen jälkeen oikeuteen.
Turhauttavaa katsella, mihin tämä koko ala on vajonnut poliitikkojen ja virastojen valvovan silmän alla.
11 tykkäystä
Kiinnostaisi tietää miten nuo laskelmat on saatu. Meillähän on 3 tapaa tuottaa energiaa ja ne kaikki vaikuttavat sähkön hintakäyrään eri tavalla. Tuo 37€/MWH on hintakäyrän kulutuspainotettu keskiarvo.
-
Perusvoima joka painaa koko vuoden hintakäyrää alas. Tätä tulossa lisää OL3.
-
Tuulivoima / Aurinko joka painaa hintakäyrää alas kun tuulee / paistaa. Tätä on tulossa rutkasti lisää
-
Säätövoima joka painaa hintakäyrää alas kulutuspiikkien ja heikosti tuulevien hetkien osalta. Tätä ei tietääkseni juuri ole tulossa lisää. Päinvastoin Helsinki on tuhoamassa Hanasaaren voimalan. Vety varastointi? Ehtiikö vuodelle 24?
Eli jos oletukset yllä oli oikeat (ja voin olla hyvin väärässä) niin sähkön hinnan volatiliteetti ei muutu mutta keskiarvohinta laskee. Nyt sähköenergian hinnan range 0-100 snt/kwh ja keskiarvo 25snt/kwh. Vuonna 24 range miinus 40snt - 60 snt/kwh ja ka 4snt/kwh?
Hiukan epäilyttää. Voiko sähkön hinta mennä noin paljoa miinukselle? Jos ei voi niin missä on säätövoima joka tasaa kulutuspiikkien / tyynien kausien hinnat?
Yksi vaihtoehto miten noihin alhaisiin hintoihin päästäisiin olisi sähkön hinnalla ohjattu kulutusta. Onko sitä tulossa?Tyyliin ei tuule ja terästehdas joka käyttää sähköä saman verran kuin koko Helsinki menee tyynenkauden ajaksi kiinni.
1 tykkäys
SSAB tulee kuluttamaan raahessa noin määrän sähköä joka vastaa noin 20-25% Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta. Nyt en muista ulkoa valmistumisvuotta, mutta pari v päästä. 2025 2026 tms.
Tämä on juuri joustavaa kysyntää, joka painottuu tuulisille tunneille.
Yleisesti ottaen tuulivoiman ennustettavuus on viime vuosina parantunut kun niiden tuotantoprofiileista on opittu. Myös aurinkovoima tukee tasaista profiilia koska sen tuotantoprofiili on eri kuin tuulella.
Vesivoima siirtynee myös enemmän puhdasta säätövoimaa kohti.
Myös erilaiset akku ja demand response metodit verkossa ovat lisääntyneet ja lisääntyvät paljon lähivuosina.
Yleisesti ottaen voisi sanoa että sähköjärjestelmän volatiliteetti ei ainakaan heti pienene tuulivoiman osuuden noustessa. Se tod.näk kasvaa historiallisesta (unohdetaan tää vuosi) mutta keskihinta sen sijaan tulee alas.
Tuossa range luvussa varmaan on virhe. Ei kai range ole vielä 100 snt/ kWh. Tämä tietäisi 1000€/MWh hintaa. Jos on niin ei yksittäinen pv keskihintaa niin paljoa nosta. Volatiliteetti on noin 20 snt/kWh? Ihan noin päästä heitettynä. Keskiarvon osuessa noin 30 snt. Nämä eivät todellakaan ole tarkkoja lukuja.
Ei sähkön hinnan täydy mennä noin paljoa miinukselle että keskihinta päätyisi tuonne 4 snt paikkeille. Kyse on lopulta siitä kuinka usein sinne päädytään. Tulemme näkemään hintapiikkejä. Mutta hinta painottunee usein sitten kuitenkin tonne 4 snt alle/paikkeille.
Huomauttaisin että puhun tässä 2024 syksystä. Alkuvuodesta näemme vielä kovempia hintaja.
Mielestäni futuurit puhuvat tästä ja tämä on myös historiallinen trenditaso.
Voisi oikeestaan herättää kysymyksen, mitä ajureita on sille että sähkön hinta ei laskisi? Miten tilanne on 2 vuoden päästä heikompi kuin vuonna 2019? Maakaasun ja hiilen osuus meidän sähkön tuotannossa on pieni. Niissä hintapainetta lienee EU ETS takia. Mutta ne ovat siirtymässä taka-alalle ja spotti voimaksi. Tuotantoprofiilissa on pääosin samat laitokset kuin ennen? Kallista tuotantoa poistunut, uutta tullut tilalle? Kasvavat rajayhteydet etenkin Ruotsiin sitovat hintatasojamme entistä enemmän toisiinsa. Ja tarjoavat halpaa sähköä, tämä auttaa etenkin tuon tuulivoiman profiilin kanssa.
2 tykkäystä
En kiistä perusteesiä hinnan laskemisesta. Ehkäpä tuulivoiman kasvaminen vapauttaa koko vesivoiman säätövoimaksi ja ongelma ratkeaa sillä. Pelkään kyllä että Ruotsista ja Norjasta tuleva piuha on turhan kapea eikä me päästä nauttimaan heidän säätövoimasta. Oma vesivoima ei tahdo riittää. Eli en vain usko noin syvään kyykkyyn
Miten kuluttaja-asiakkaana voin lukita itselleni tuon 4snt/kwh hinnan vuodelle 2024? Tai pääsenkö jotenkin ostamaan näitä futuureita? Olisi kiva jos Nordnetistä onnistuisi. Asialla on paljonkin merkitystä, koska jos saan energian tuohon hintaan ilmavesilämpöpumpun hankinta ei kannata. Jos hinta taas 25snt/kwh laite kuitaantuu viidessä vuodessa. Sama tietysti aurinkopaneelien osalta jne.
Ei 100snt/kwh ollut virhe. Huomenna kallein tunti on 62snt/kwh. Elokuussa oli 84snt/kwh tunti tarjolla. Kyllä satku vielä rikki menee.
2 tykkäystä
Ensinäkin, hinta 4 snt / kWh on veroton. Kuten keskimäärin kun keskustellaan futuureista tai sähkönhinnasta.(muuten kuin kuluttajasopimukset, niissäkin veroton on parempi tapa keskustella, koska veropohja vaihtuu juuri.)
Kyseiset tuotteet eivät ole saatavilla Nordnetistä, vaan kyseessä on Euroopan suurimpia derivaatta markkinoita EEX. jotain vastaavia varmasti lyötyy. Mutta niitä en mainosta, koska pidän kuluttajan futuureilla suojaamista kalliina. Enkä pidä kuluttajan sähkön suojaamista derivaatoilla fiksuna.
Toiseksi, tämä hinta oli vuoden 2024 Q3. (37€/MWh, puhuin syksystä). Oma arvioni on että keskihinta syksystä eteenpäin seuraaville vuosille olisi noin 40€/MWh. Tod.näk alempi. Ei siis koko Vuodelle 2024.
Tämän tyyppisiä projekteja on paljon pipelinessä, ja tämäkin on eripuolella Suomea kuin suurin osa tuulivoimasta, se tasaa profiilia, laskee tasaisemmin sähkön hintaa.
Mitä ILP hankintaan tulee, ensi vuonna sähkön hinta on vielä futuurien perusteella korkeampi, 2024 taso on jo huomattavasti laskenut. Sitä eteenpäin, god knows. Mutta en käsittelisi ILP investointia 2-3v investointina, vaan ILP NPV laskelman tulisi tuottaa positiivinen kassavirta elinaikanaan. Iso osa tästä säästöstä tulisi toki seuraavana 2 vuonna.
Sama koskee aurinkopaneeleita, huomauttaisin vielä että on mahdollista saada verovähennyksiä esim asennustyöhön, sekä pankkien puolelta mahdollisesti lainaa joka saattaisi laskea pääoman hintaa.
Iso kysymys tuossa NPV laskelmassa on lopulta se omalle pääomalle asetettu hinta. Jos käytät “pankin” lainaa 3.5% WACC:illa niin voi investointi olla helposti kannattava. Jos pääoman kustannuksesi on 7% voi investoinnin kannattavuus olla kyseenalainen.
Toki voi olla ajattelematta pääoman vaihtoehtoiskustannusta, mutta koska tää on sijoitusfoorumi…
Jos lisäinfo kiinnostaa, täällä oli aurinkopaneeli jne ketju.
2 tykkäystä
- Itseasiassa ilmeisesti myös EU:n Windfall paketissa säädettävä vesivoima oltiin jättämässä pois paketista juuri sen takia että sen pelättiin jäävän pois markkinoilta. Tämä on juuri mitä tarkoitin aikaisemmin kun sanoin että mm vesivoiman markkinahäiriöt voisivat olla esitettävässä Windfall verossa ongelmana.
Tällä hetkellä myöskään EU tason Windfall veron saama tuki ei vaikuta enää kovin vahvalta.
Tämä suurentaa huomattavasti niitä haittoja joita yksittäisen maan Windfall vero aiheuttaisi, ulkoisvaikutukset maan energiatuotannolle kasvaisivat.
2 tykkäystä
Ihan vain sivu kommenttina tuo Hesarin jutussa mainittu Pieksämen puisto myytiin tänään Helenille.
Olin laaskenut että tuokin myydään Ikealle mutta eipä mitään kilpailuahan tuo vain tuo ja parantaa OX2 asemaa 
Tuossa vielä lista OX2 muista projekteista ja niiden eri vaiheista…
3 tykkäystä
Noni, tulikin uutena tietona.
Täytyisi ehkä tuoltakin katella jos löytyis dippatyö paikkoja jne. Tosin täytynee ensin varmaan selvitellä mikä osuus toimintaa suomessa.
1 tykkäys
Tämäkin vielä. Voimalat jäätyivät. Fingrid ei kykene näitä ennustamaan.
Toimenpiteenä voisi ajatella:
- Siirretään voimalat etelän aurinkoon
- Lauletaan kovaa kaikki ”No onkos tullut keesä, nyt talven jne”
- Pyöritetään voimaloita sähköllä kytkemällä johdot nurin päin
Tuulivoimaa on haukuttu sattumasähköksi ja tuurivoimaksi. Sääsähkö on varmaan kuvaavin. Ei saa tuulla liian vähän eikä liikaakaan. Ei saa sataa alijäähtynyttä vettä eikä lämpö roikkua nollan lähellä. Vaasan seudulle ei juuri tuulta 10 päivään, lavat jäässä ja OL3 seisoo🥶
10 tykkäystä
Kiintoisan näköisiä nämä sähkön supply demand hinnanmuodostuskäyrät. Vaikea kuvitella että millään muulla tuotteella käyrät olisi tämännäköisiä. 4€ kattohinta ostolle ja toisaalta myynnissä ollaan pakkaselle -0,25€ paikkeilla aina 6500 asti. Kuvassa käyrät leikkaa ja hinnaksi muodustuu 532.5 eli 53.25 snt/kwh.
Suhteutetaan vaikka öljyyn. Öljy barrelissa on energiaa 1700kWH ja se maksaa noin 80 per barreli. Eli per kwh suunnillee 0,05€. Jos öljyllä olisi samanlainan supply demand käyrä se alkaisi hinnasta -400 ja päätyyisi hintaan 6400. Huominen klo 18 antaisi öljylle hinnaksi vaatimattomat 800$ per barreli. Vastaavasti bensan ja dieselin hinta olisi noin 20€/l. Eikä yöhintakaan toisi hirveästi helpotusta koska se vain noin puolittaa päivähinnat.
Ihmettelen kun alkuvuodesta oli bensan hinta / korona mielenosoitus, että missä sähkön hintaan liittyvät rähinät on. Tässä ollaan 5x - 10x bensan hintaa korkeammalla.
9 tykkäystä
Sähkön kysyntäkäyrät ovat olleet lähes aina näin jyrkkiä. Kysyntä on siirtynyt oikealle, korkeampiin hintoihin tarjonnan niukkuuden takia.
En ihmettelisi vaikka mentäisiin joissain hinnoissa ylikin 4€ tämä vaan on Nordpoolin kattohinta.
Kuvittelisin isojen tehtaiden menevän aika nopeasti säppiin mikäli hinnat alkavat olemaan useampia euroja kwh. Taisipa fingridillä olla myös sopimukset isojen sähkönkuluttajien kanssa
2 tykkäystä
Kuinka toimiva markkina onkaan…
Siitä vaan arvailemaan raaka-aineiden hintoja seuraavalle…vaikkapa viidelle vuodelle. Paljon pitäisi tehdä. Paljon on puhetta (vedystä lähtien). Onko sitten puhe terävimmistä veitsistä tai kirkkaimmista lampuista, niin nyt kyllä mitataan EU ja valtiotasolla päättäjiä…
Mielenkiinnolla odotan ja suurehko pelko perseessä, miten tämä Ukrainan tilanne vaikuttaa energiamarkkinoihin.
Edit… Voittajat on vähissä
2 tykkäystä