Suomen ja Euroopan energiakriisit

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
1146

Poikkeaako tämä malli jotenkin SDP:n mallista, paitsi että hintakaton numeroarvot on eri?

  • Mallissa ”toimitusvelvolliset sähkönmyyjät” velvoitetaan tarjoamaan sähköä kattohinnalla. Energiaviraston sivuilta selviää, että aakkosjärjestyksessä ensimmäinen tällainen myyjä on Alajärven Sähkö Oy. Listalta löytyy myös sellaisia syvätaskuisia konglomeraatteja kuin Iin Energia Oy, Kuoreveden Sähkö Oy sekä - Suomen kielen äänteiden ystävä kun olen - henkilökohtaiseksi suosikiksesi välittömästi noussut Köyliön-Säkylän Sähkö Oy.
  • Vitsit sikseen. Olettaen, että yhtiöt määrätään myymään sähköä hintaan 19 snt/kWh ja todellinen hankintahinta on vaikka 40 snt/kWh, myyjät tekevät turskaa ja konkurssin jos heitä ei auteta. Eli veronmaksajan pitää maksaa erotus.
  • Jos yhtiöillä on samassa konsernissa sähkön tuotantoa, jonka myynti on suojattu johdannaisilla, ne eivät hyödy sähkön hinnan noususta eivätkä siten pysty rahoittamaan myyntiyhtiöiden tappioita.
  • Mekanismin rahoitus pitäisi saada niiltä sähkön tuottajilta, jotka oikeasti hyötyvät sähkön tukkuhinnan noususta. Tämä on ollut kuukausia tiedossa, ja paras mitä on keksitty, on ”voitto ennen veroja” -rivin tuloksesta ensi vuonna lähtevä lisäprosentti. Vestman ei esitä tähän ongelmaan mitään uutta ratkaisua, eli käytännössä jättää ongelman veronmaksajan (tai vaihtoehtoisesti toimtusvelvollisten sähkönmyyjien omistajien) huoleksi.
  • En osaa arvioida kuinka paljon sähkönkulutus kasvaisi, jos hintakatto asettuisi 19 senttiin. Se lienee selvää, että vähintään kiinnostus ajoittamiseen vähenisi. Hinnan ylittäessä 19 snt/kWh sähkönkäyttäjälle ei ole enää väliä onko hinta 20 vai 200 snt/kWh. Laskun kuittaavalle veronmaksajalle tällä on paljonkin väliä.

Eli yhteenvetona: molemmissa malleissa veronmaksaja maksaa laskun, jonka suuruus kasvaa hintakaton käyttöönoton vuoksi vähintään ajoittamiseen liittyvistä syistä. Rahoja karhutaan sähkön tuottajilta jälkikäteen menestyksellä, joka on vielä avoin mutta ei edes teoriassa voi kattaa sataa prosenttia kustannuksista, koska Suomi ei ole vielä sähköomavarainen ja (suurehko?) osa myynnistä on suojattu markkinahintaa oleellisesti halvempaan hintaan.

PS. Mitä tulee pitkän aikavälin ratkaisuihin, niin olen eri mieltä Vestmanin kyvystä hahmottaa kokonaisuutta. Hän on nimenomaan kannattanut ydinvoiman lisärakentamista hinnalla millä hyvänsä (ks. Kokoomuksen energiapoliittinen ohjelma, pitkän aikavälin ratkaisut kohta 3) ja viimeksi tällä viikolla uhkaili tuulivoimainvestointeja raippaverolla. Lähinnä kaverista tulee mieleen SAK ja pahalta haiseva ”valtio-tietää-parhaiten” -teollisuuspolitiikka.

Jos myynti on suojattu johdannaisilla tai pitkäaikaisilla kahdenvälisillä myyntisopimuksilla, ei ole mitään merkitystä meneekö sähkö pörssin kautta vai ei - yllä mainitut velvoitteet on silti täytettävä.

Esim jos yritys X on myynyt sähköä yritykselle Y kahdenvälisillä sopimuksella hintaan 40 eur/MWh ja sähkön hinta on 400 eur/MWh, yritys X saa kuitenkin vain tuon 40 eur/MWh. Todellinen hyötyjä on yritys Y. Jos sitten yritys X velvoitetaan myymään sama sähkö vielä uudestaan kuluttajalle Z, ei ole enää mitään myytävää, vaan X ostaa sähkön pörssihinnalla ja tekee tappiota. Näiden ketjujen selvittelyn toivottomuuteen ovat toistaiseksi kaikki tehokkaat windfall-kehittelyt käsittääkseni kaatuneet, jolloin todellisesta kirjanpidollisesta voitosta ennen veroja (johdannaisten arvonmuutoksen jälkeen) maksettava lisävero on ollut ainoa tapa, joka on toistaiseksi keksitty.

4 tykkäystä
1147

Eikös tuossa Vestmanin mallissa ideana ole se, että sähkö ei kierrä pörssin kautta, vaan sähkön tuottaja myy sen sovittuun, esim 19 c/kWh, ja koska tuotantokustannukset eivät ole nousseet, jää tuottajaportaalle silti reilu kate tehdä niitä lisäinvestointeja. Onhan tuo taso selvästi nykyistä parempi, ja aiemminkin noita lisänvestointeja on pystytty tekemään.

5 tykkäystä
1148

En ole ehtinyt tutustumaan SDP:n malliin. Sen verran uusi on. Jos ovat Vestmanin ehdotukset nielleet – eihän siinä mitään.

Hintakatto rauhoittaa markkinaa monella tavalla. Mielenkiintoista nähdä vaikutukset sähkön myyjille. Johdannaispeli rauhoittuu varmasti. Hintakattohan tarkoittaa tietenkin kompensaatioita myyjille, mutta kuten useaan kertaan todettu, valtiolla on kaikki keinot kerätä kompensaatioita toiseen suuntaan ketjun tuotantopäästä. Siellä on valtava ministeriö keksimässä, miten se tehdään tehokkaimmin, joten Vestmanilta en sitä odota – tuskin edes siihen pystyisi ilman riittävää dataa.

Kommentoin Vestmanin osalta lähinnä sähkön hintakattoasiaa, jossa miehellä on selvästi kirkkaimmat ajatukset isosta joukosta poliitikkoja. En siis ole tutustunut sen enempää miehen edesottamuksiin.

En kuitenkaan tunnista väittämääsi Vestmanin kommenteista ydinvoimasta “hinnalla millä hyvänsä”. Tavoite ydinvoiman lisärakentamisestahan on edelleen hyvä. Itse en vain uuteen isoon ydinvoimalaan enää usko. En usko, että sellaiseen halutaan investoida.

Vestman on tuonut nopeina ratkaisuina sähkön riittävyyteen esille esim. kaasu- ja myös öljymoottoreita. Vaikea nähdä, miten tämä ajatus pitäisi suoralta kädeltä tyrmätä.

Jos ymmärsin oikein ylitulkitset mielestäni myös Vestmanin tuulivoiman säätövelvoitekommenttia – jos väität sen olevan “raippavero”.

Yhtä kaikki, hyvä, että joku poliitikko on äänessä tuoden esille ehdotuksia ja ymmärtää samalla, mikä voisi olla tämän kriisin seuraus, jos mitään ei tehdä. Silloin ei puhuttaisi enää pelkästä energia- tai sähkökriisistä.

1 tykkäys
1149

Sehän on vain päätösasia valtiolta, että johdannaiset ja kahdenväliset myyntisopimukset romutetaan. Sopimusvapaus on pohjimmiltaan ihmisten keksimä käyttäytymismalli, joka ei perustu mihinkään muuhun kuin hallitsijan päätökseen. Oli se hallitsija nyt sitten nimeltään kuningas tai eduskunta tai komissio.

On tietysti niin, että pelisääntöjen muuttamisella voi olla arvaamattomia sivuvaikutuksia, joten valtion ei kannata tehdä kovin äkkinäisiä liikkeitä. Eli jos kuluttajien suojaamiseksi asetetaan hintakatto, niin sen voimaantulo on ehkä viisainta tehdä vaiheittaisesti ja väliajalla pelata vaikkapa juurikin pöydällä olevilla veroilla ja valtion tuilla. Niin että johdannaiset ja kahdenväliset myyntisopimukset ehtivät sopeutua eikä tule kovin suurta konkurssiaaltoa.

1 tykkäys
1150

Sinällään hintakatolla ei ole tällä erää enää tarvetta kuin tammi-helmikuulle. Sen jälkeen sähkölämmittäjät voivat jo hiukan huokaista, koska kulutus pienenee kelien lämmitessä.

1151

Jos sekä tukkuhinta että vähittäismyyntihinta olisi Suomessa lakisääteisesti maksimissaan 19 c/kWh, saisivat sähkön tuottajat enää niinkin vähän kuin 100 - 500 % voiton. Entäs muista maista tuleva sähkö? Valtiontuki tulisi kohdistaa juuri tähän. Ei muuhun, paitsi sosiaalisin perustein. Siihen meillä on jo olemassa voimassa oleva lainsäädäntö. Se turvaisi ne tapaukset, joissa myös 19 c/kWh olisi liikaa.

2 tykkäystä
1152

Tiedän Kokoomuksen aivoituksista vain sen, mitä on julkisesti kirjoitettu. Mutta ei tätä mielestäni voi muutenkaan ymmärtää. Suora lainaus ohjelmasta:

Otetaan käyttöön kapasiteettituki, joka tarjoaa uusille ydin- ja vesivoimainvestoinneille tuulivoimaa vastaava tuotto sijoitetulle pääomalle

Jos ydinvoiman tuotantokustannus on moninkertainen tuulivoimaan verrattuna ja takaat molemmille saman pääoman tuoton, ei se muuten onnistu kuin veronmaksajan tai sähkönkäyttäjän kustannuksella. Jos ydinvoima olisi kaupallisesti kilpailukykyistä, tukea ei tarvittaisi, pelkät luvat riittäisi. Selvästi Kokoomuskaan ei usko kilpailukykyyn.

Toivottavasti olet oikeassa. Mutta jos tavoitteena on rakentaa öljylauhdevoimaa ja kerätä siihen rahoitusta tuulivoimalta, niin kyllä tämä kommentti huolestuttaisi jos nyt suunnittelisin tuulivoimalaitosta. Mistä voi tietää paljonko kerätään, keneltä ja milloin? Ja jos tuulivoimainvestoinnit hidastuvat, hidastuvat sähköintensiivisen teollisuuden investoinnitkin. Ja kääntäen, jos nyt suunnittelisin ostavani oman firman rahalla Wärtsilän moottorivoimalan, mietityttäisi tuleeko kohta poliittisesti rahoitettuja kilpailijoita samalle markkinalle. (toki tässä asetettava kontekstiin että kyseessä vain yksi kansanedustaja, mutta kun herraa täällä kehuttiin niin ajattelin esittää ”sijoittajan näkökulman”)

Poliitikkojen moottoriturpailusta ei vaan seuraa mitään hyvää - ja tällä tarkoitan nimenomaan pitkän aikavälin investointinäkymän hämärtämistä turhilla tuki/sääntelytoimilla. Kuluva talvi on poikkeus, nyt tarvitaan jonkinlaista normaalista poikkeavaa tulonjakoa ja siihen liittyvää keskustelua saa ja pitääkin käydä.

Tämä nyt menee jo trollauksen puolelle, mutta todetaan nyt varmuuden vuoksi, että vaikka Suomen hallitus haluaisi johdannaiskaupat purkaa, se ei siihen pystyisi. Niitä tehdään kansainvälisinä transaktioina kansainvälisten yhtiöiden välillä kansainvälisillä markkinapaikoilla (esim Nasdaq OMX Commodities). Jos tuo olisi niin helppoa, Tuppurainenkin olisi voinut vain ”mitätöidä” Uniperin kaasujohdannaiset ja pitkät toimitussopimukset ja Uniper olisi vielä osa Fortumia. Vaan eipä ole.

3 tykkäystä
1153

Ainakin ensin mainittu myy tällä hetkellä sähköä alle tuon olettamasi kattohinnan.

1 tykkäys
1154

Tämä puolestaan menee politiikan puolelle. Suomessa kovin usein vedotaan kansainvälisiin sopimuksiin, joiden väitetään sanovan sitä taikka tätä Suomea velvoittavasti. En kiistä, etteikö sopimuksissa velvoitteita olisikin, mutta Suomessa tuntuu yllättävän usein olevan tapana tulkita niitä sopimuksia laajemmin, kuin mitä niitä kirjaimellisesti lukemalla voisi ajatella. Yleensä sisäpoliittisista syistä. Ja Suomessa on myös ihmeellinen halu toimia mallioppilaana melkein asiassa kuin asiassa, vaikka se olisi kuinka Suomen edun vastaista.

Tässäkin kyse on pohjimmiltaan siitä, että kuka Suomea hallitsee. Saattaapi toki olla, että se on joku muu kuin Suomen eduskunta.

Uniper-Fortum-sotku johtui nähdäkseni aivan puhtaasti siitä, että Saksan hallitus ei suostunut hintojen vyöryttämiseen ostajille. Virallisesti tietysti selittävät, että Saksan laki sanoo sitä taikka tätä. Olen täysin varma, että kyse ei ollut kyvyn vaan halun puutteesta. On niitä lakeja ennenkin muutettu, kun on haluttu.

3 tykkäystä
1155

Ei ole öljyä eikä kaasua ja turvekin pysyy kohta suossa tai korkeintaan multasäkeissä, mutta tuulivoiman ansiosta Suomesta on tulossa puhtaan fossiilittoman energian suurvalta. Se on hieno homma se.

”Suomi on maailmanlaajuisesti referenssimarkkina uuden maatuulivoimateknologian esittelyssä. Suomelle relevanteista uusista tuotteistamme noin 90 prosenttia on otettu ensimmäisenä käyttöön Suomessa”, Furones kertoo.

Suomeen on asennettu ensimmäisinä muun muassa yhtiön turbiinit V126, jonka nimellisteho on 3,3 MW ja roottorin lapojen läpimitta 126 metriä, V136 (3,45 MW, 136 m) sekä V150 (4,2 MW, 150 m). Lisäksi Suomeen on toimitettu ensimmäinen V162 Enventus -turbiini (5,6 MW, 162 m), ensimmäinen 175-metrinen maatuulivoimatorni ja ensimmäinen 35-vuotinen huoltosopimus.

Merituulivoimaloissa Suomi on sen sijaan vasta alkutaipaleella. Suomessa ongelmia aiheuttavat erityisesti meren jäätyminen talvella. Itämeren eteläosien merituulivoimahankkeiden seuraaminen on tärkeää Suomen merituulivoimaloiden kehityksen kannalta.

9 tykkäystä
1157

Helen liittyy hintakattoilijoihin? Ajoituskannusteen leipomisen tuotteeseen järkevä veto.

4 tykkäystä
1158

Suomi seuraa asiassa muuta Eurooppaa. Belgialaisen ajatuspaja Bruegelin mukaan EU:ssa jo 18 jäsenmaata on jo päättänyt rajoittaa sähkön vähittäishinnan nousua joko erilaisilla kattohintajärjestelmillä tai puuttumalla tukkusähkön hintaan.

1 tykkäys
1159

Wärtsilän “sponssaama” artikkeli Hesarissa on mielenkiintoinen, tarjotaanhan siinä ratkaisu energiamaailman likaisiin ongelmiin:

  1. irtautuminen CO2-ongelmista
  2. irtautuminen tuulisähkön arvaamattomuudesta - arvaamattoman kalliista hinnasta asiakkaille, vaikkakin välillä arvaamattoman edullista… Tuurisähköstä tuleekin hovikelpoista tasaista energian tuottoa

Ratkaisu itsessään ei ole rakettitiedettä, mutta muutama perustavaa laatua oleva ongelma jää:

  1. kenen vastuulla olisi tuoda tuulivoiman tasapainoksi sopivassa suhteessa kallista vetytuotantoa, kallista akustoa, kallista moottoripohjaista tuotantoa sekä ylimääräistä tuulikapasiteettia suhteessa em kalliiden komponenttien kannalta? Laskelman tasapainon (tasainen tuotanto) kannalta oletetaan että tuulikapaa tehdään tavallaan extraa.
  2. onko em systeemilaskennan kannalta olemassa vetykonversion/-varastoinnin ja akustojen osalta olemassa tekniset ratkaisut? Tai niille laskelman mukaiset kustannustasot.

Siinäpä sitä olisi pohdittavaa energiapolitiikasta vastaaville tahoille. Joka tapauksessa tuulivoima lisääntyy, joten jotain tars tehdä systeemisuunnittelussakin, muutakin kuin siirtojohtoja ja verkon teknisestä tasapainoa. Jottapa tässä arktisessakin maassa piisaa jatkuvasti kohtuuhintaista energiaa kotitalouksille ja teollisuudelle.

Lähinnä tulee mieleen velvoitettavina tahoina:

  1. tuulivoimatuottajat vastaavat itse lisääntyvästä uudesta säätövoimasta joko itsenäisinä tuottajina tai pooleina
  2. säätövoima rakennetaan ja balansoidaan esim Fingridin toimesta, kustannukset jyvitetään joko kaikille energiatuottajille, kaikille kuluttajille sähkölaskussa (vrt sähkövero), kaikille tuulifirmoille, tms
  3. markkinat hoitavat kuten hoitavat. Nytkin homma hoituu sähkön hinnan kautta

Vaikea sanoa balansoiko OL3 jotenkin tilannetta koska tuulivoimaa pitäisi olla putkessa hyvin huomattavia määriä. OL3 ei tietenkään ole säätövoimaa mutta markkinatasapaino muuttuu toiseen kohtaan kun muuttuu, ts kipupiste vaimenee hetkeksi kunnes tulee uudelleen. Silmien ummistusta jos sähkön hinnalla on kansakunnalle ja kansalaisille merkitystä.

Alla myös linkkiä Wärtsilän arvioihin joita tekivät samasta asiasta jonkin ympäristökokouksen alla. Silloin Hesarin artikkelin kaltaista ajatusta tuotiin toisesta näkökulmasta - eli hiilineutraalisuus - esiin. Tottakai silloinkin Wärrellä ns oma lehmä ojassa generaatoreiden ja akustojen kautta, kuten pitääkin.
Jo tuossa tuotiin esiin miten hiilineutraalisuus voidaan tehdä kustannusneutraalista tai jopa kustannuksia laskevasti nykytilanteeseen verrattuna.
Laskelmia tehty yhdessä LUT:in kanssa, joten varmaakin LUT:in proffa joka Hesarin artikkelissa noita Wärren laskelmia arvioi saattaa olla hyvinkin paljon samaa mieltä niistä ihan käytännömn syistäkin :wink:

Case India
image

https://pages.wartsila.digital/l/251562/2021-10-06/2tt91md?_ga=2.253634305.942930767.1671437928-1924050433.1671437928

8 tykkäystä
1160

Suomalainen julkkiskokki ihmetteli tänään hurjasti noussutta kiinnostusta Helenin appia kohtaan.

Olen kyyninen, kuin OsmoS konsanaan. Helenillä tuli vain kiire osoittaa yhteiskuntavastuullisuutensa ennen kuin siihen pakotetaan poliitikkojen taholta.

Sopimuksen kesto on sopivasti tammikuun puolivälistä puoli vuotta eteenpäin. Todennäköisesti sopimusajan kevät- ja kesäkuukausilla talvikuukausien tappiot kuitataan helposti.

… tai sitten Helenistä tuli silmänräpäyksessä vastuullinen sähköntoimittaja, joka ei enää vittuile sähkölaskujen kurjistamille asiakkailleen hallituksensa puheenjohtajan twiiteillä.

Siinä kaiketi vaihtoehdot.

8 tykkäystä
1161

Muutama pointti:
-Tuulivoimaloiden käyttökertoimet käytännössä eivät ole ihan tuohon 35 %:iin yltäneet.
-pääomakustannukset ovat mukana, kun ydinvoimaprojektin hinnat lasketaan. En myöskään ymmäräär, mitä tarkoitit, kun sanoit, että pääomaksutannuksia en ottanut huomioon laskelmassani. Laskelmassani oli sama pääomakustannus molemmille ja se oli täysin realistinen, kun esimerkiksi tarkastellaan TVO:n tilinpäätöksestä nähtäviä korkoprosentteja.

Ja siihen tuulivoiman vaihtelevuuteen: Niin kauan, kun tuulivoiman osuus on riittävän pieni ja muuta tuotantoa on tarjolla joustamatonta kulutusta täyttämään, niin ongelmia ei ole. Ongelma on se, että kaikkialla tämä tuulivoiman tuotanto tuppaa menemään yli. Kun katsotaan sähkön hintaa (ennen energiakriisiä), niin kautta koko euroopan, sähkön kuluttajahinta nousee aika tarkasti lineaariesti suhteessa tuulivoiman osuuteen tuotannossa. Kovasti aina kehutaan sen halpuutta, mutta kova fakta on se, että tuulivoiman määrän lisäys näkyy koruttomasti kuluttajan kukkarossa. Syy on se, että kuluttajanhinnassa näkyy se, että sitä sähköä tarvitaan tosiaan muulloinkin kuin kovalla tuulella ja siitä ei tuulivoimayhtiäiden tarvitse huolehtia. Kuluttajat sen sijaan joutuvat siitä maksamaan.

Alan harkitsemaan merkittävää tuulivoimaan nojaamista energianhuollossa sinä päivänä, kun on näyttää edes yksi maa maailmassa, jossa suuri(n) osa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla JA siellä kuluttajahinta on halpa, tai edes siedettävä.

4 tykkäystä
1162

Kuinka vaikea se on jo ymmärtää, että ydinvoimassa ne jälkihodot ovat sähkön hinnassa. mm. omassa laskelmassani siis oli oletettuna tietty opertointikustannus, joka oli tvo:n vanhojen laitosten pohjalta annettu (hieman yläkanttiin) ja se SISÄLTÄÄ maksut, joilla hoidetaan jälkikustannukset. Tuulivoimaloiden purkukustannuksia taas ei lakisäteisesti rahastoida mihinkään.

5 tykkäystä
1163

Nämä kaikki laskelmat ovat aina sellaisia, että niitä esitellään paperilla kauhean kauniisti. Investoiko joku tuohon?

Miksi sähkön hinta sitten nousee lineaarisesti tuulivoiman osuuden noustessa?

Niinpä, odotellaan sitä päivää, kun joku osaa sanoa sen yhden tuulivoimaan npjaavan maan, jossa sähkön kuluttajahinta on edullista.

2 tykkäystä
1164

Tästä jutustakin selviää, että viime vuonna investointeja yhden toimittajan toimittamiin tuulivoimaloihin oli noin 800 miljoonaa euroa. Ja putkessa on kymmeniä tuhansia megawatteja uutta tuulivoimaa. Tottakai investoi.

Investoiko joku uuteen 11 miljardin euron ydinvoimalaan, joka valmistuisi joskus vuoden 2035 jälkeen? → Tuskin.

Tällaista suhdetta ei ole olemassa. Energiaa tuotetaan yksinkertaisesti liian vähän kysyntään nähden. Pahin ongelma on onneksi vain väliaikainen ja tuulivoiman lisärakentaminen parantaa tilannetta kuukausi kuukaudelta.

Tätä kirjoittaessani – siis juuri nyt – tuulivoima on Suomen suurin sähkön tuotantomuoto. Ilman tuulivoimaa sähkö olisi huomattavasti kalliimpaa. Huonoja energiapoliittisia ratkaisuja vuosien tai vuosikymmenten takaa ei saa tekemättömäksi, mutta onneksi tuulivoima tasaa iskua kuluttajille.

image
image739×212 18.7 KB

En usko, että sitä tarvitsee kovin kauaa odotella. Ensi vuoden lopulla verkossa on taas merkittävä määrä lisää tuulivoimaloita ja OL3 on ehkä käynnissä. Eiköhän Suomi palaudu yhdeksi Euroopan halvimman energian maista melko nopeasti.

12 tykkäystä
1165

“The invidual who burns with desire for action but does not know what to do is a common type in our society. He wants to act for the sake of justice, peace, progress, but does not know how. If propaganda can show him this ‘how’ then it has won the game; action will surely follow.”

Tässä ketjussa on jo aiemmin keskusteltu tästä. Syy voi olla siinä että sähköyhtiöt optimoivat sähköverkon ja energiantuotantosysteemin tuottajille, ei kuluttajille. Kuluttajat ja päättäjät syövät markkinointi materiaalin faktana ja seurauksena epäedullinen sähköverkko kuluttajille.

Uusiutuvien lobbaajat toistavat aina samaa mantraa “ydinvoima on menneisyyttä”, “ydinvoima on liian kallista”, “ydinvoimaa on liian hidasta rakentaa”. Tärkeintä olisi rakentaa hajautettu energiantuotanto systeemi joka ei nojaa yhteen tai edes kahteen tuotantomuotoon. Tärkeintä tälläisissä tilanteissa on pysyä teknologianeutraalina ja kriittisenä yritysten lupauksiin. Energiatuotannon edullisuuden rinnalla pitäisi myös miettiä energiariippuvuutta. Maakaasun osuus on lisääntynyt Euroopassa kiivasta tahtia.

5 tykkäystä
1166

Tällä hetkellä joo, mutta minä tarkastelen vuosikymmenten mittakaavassa, kuten energiasektoria pitää tarkastella. Koska kasvava tuulivoimatuotanto kannibalisoi omaa hintaansa, ainoa vaihtoehto kannattavalle tuulivoimalle on se, että keskimääräinen pörssihinta on huomattavan korkea. Tämä on itse asiassa aika yksinkertaista. Kun tuulivoiman osuus on merkittävä, kovalla tuulella hinta on halvempaa ja päinvastoin. Siksi tuulivoimalat saavat tuotostaan selvästi keskimääräistä markkinahintaa vähemmän ja ollakseen kannattavia, keskimääräisen hinnan on noustava.

Tuulivoimainvestoinnit kuitenkin luovat epävarmuutta ja vähentävät muita investointeja. Lopputulos on kallis sähkö ja krooninen investointipula sellaiseen tuotantoon, joka pitäisi kuluttajahinnat alhaisina.

Riippuu hintanäkymistä ja etenkin epävarmuustekijöistä. Suotavaa olisi, että löytyisi, jos haluamme kuluttajina nauttia jatkossa siedettävistä hinnoista.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Viestin alussa kerroinkin jo sen periaatteellisen mekanismin, johon tuo jo perustuu. KÄytänössä tilanne vaihtelee maittain ja ajankohdan mukaan ja asiaa ei yhdessä viestissä pysty kunnolla käsittelemään.

Mutta tilanne on aina sama: tuulivoima ei lopulta lisää kokonaistuotantoa, vaan korvaa muita, tasaisempia tuotantomuotoja. Eli epävarmuus lisääntyy väkisin ja epävarmuus taas väkisin maksaa. Aina.

(skandinavian) Vesivoimakapasiteetin ansiosta meille mahtuu ihan kohtuullinen osuus
tuulivoimaa. Mutta se raja on aika lailla savutettu. Lyhyellä tähtäimellä tietysti hinta vielä halpenee, kun sitä tulee lisää, mutta pidemmällä tähtäimellä se johtaa hinnan nousuun. Vaikka hetkittäin se tuulivoima onkin suurin tuotantomuoto, on naurettavaa lähteä tuolle linjalle, että mut voimalaitokset ovat virheitä. Paljonkohan se hinta olisikaan, jos meillä ei olisi noita muita voimaloita.

Juu, lähitulevaisuus on SUomessa valoisa. Miellä on riittävän vahva perusvoimatuotanto (kun huomioidaan siirtoyhteydet skandinavian suurin vesivoimavaroihin) ja ol3 tulee auttamaan paljon. Koska SUomen energiatuotanto ja tämä perusvoimatilanne on ollut varsin hyvällä tolalla ilman tätä tuulivoimabuumia, niin toki tämä kestävälle tasolle rakennettu tuulivoiman määrä auttaa tilanteessa.

Mutta edelleenkin, pidemmällä aikavälillä on kriittistä, että uusia ydinvoimaloita aletaan rakentaan nyt, jotta perusvoimaa on tarjolla jatkossakin riittävästi. Pelkästään tuulivoiman varaan laskeminen on kohtalokasta. Uskoa riittää toki minillajeesuksen tulemiseenkin sukupolvi toisensa jälkeen, mutta tätä asiaa ei pidä uskon varaan jättää.

8 tykkäystä