Hieno uutinen👍 Vihdoinkin joku tajusi esittää julkisesti pitkän aikavälin ratkaisumallin. Kiitos Wärtsilä ja vaasalaiset insinöörit🤗
5 tykkäystä
Wärtsilän laskelma antaa tietynlaisen ylärajan tuotantokustannukselle tuulivoimavaltaisessa järjestelmässä. Todellisuudessa kustannus on vielä tätäkin alempi, koska
- Vesivoima, kysyntäjoustot ja rajasiirtoyhteydet mahdollistavat systeemin paremman optimoinnin, jolloin vedystä tarvitsee tuottaa vähemmän sähköä
- Systeemistä saadaan kaupan päälle halpaa kaukolämpöä, koska hukkalämpöä syntyy sekä muutettaessa sähköä vedyksi että vedystä sähköksi. Samoin ylimääräistä tuulivoimaa voidaan varastoida lämmöksi.
Siinä mielessä laskelma on vinossa, että tuossa on ilmeisesti edellytetty tuulivoimavaltaiselta järjestelmältä tasaista tuotantoa 24/7/365 kun taas ydinvoimalan vikaantumiseen tai vuosihuoltoon ei ole varauduttu millään tavalla. Kuvaavaa kuitenkin, että näilläkin oletuksilla saadaan tuuli-vety-systeemi tuntuvasti edullisemmaksi.
Insinöörit on hommissa jo 
13 tykkäystä
Vihreästä vedystä on syntymässä hyödyke jolle tulee markkinahinta. Markkinahinta asettuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kun rakennetaan vetyputkisto Keski-Eurooppaan niin uskon kysynnän olevan suurempaa kuin tarjonta. Sähköä ei (Euroopassa) lähitulevaisuudessa ole kaikille yllin kyllin tarjolla vedyn tuotantoon. Siksi uskon että rakentamalla putkiston muutamaan vuosikymmeneen emme näe halpaa vetyä emmekä halpaa sähköä. Muutaman vuosikymmenen jälkeen arvaan tilanteen muuttuneen.
Sähkön siirtokapasiteettia Keski-Euroopan suuntaan voidaan tietysti rakentaa lisää jolloin muita vaikuttavia asioita tulee lisää.
Kun integroidaan markkinoita niin hintaerot pienevät. Maakaasu on hyvä esimerkki. Rakennettiin putki Inkoosta Viroon niin maakaasun hinta joka oli aiemmin perustunut Suomen sähköntuotannon vaihtoehtoiskustannuksiin kytkeytyi Keski-Euroopan hintoihin ja nyt näemme seuraukset.
Voi siis olla että sähkömme hinta jää pitkäksi aikaa korkealle ja varmistamme sen itse?
Edit: tarkensin että niukkuus sähköstä koskee Eurooppaa
Edit2: Suomesta tulee eräänlainen Venäjä. Venäjä pumppaa hiilivetyjä putkeen vie länteen ja itään. Me pumppaamme ilman liike-energiaa putkeen joka vie etelään.
3 tykkäystä
Wärtsilän laskelmassa vetyä ei tuotettu vientiin vaan se oli 10%:n osa 1600MW jatkuvaa sähköntuotantotehoa. Koko 1600MW jatkuva teho tuotettaisiin yhdistelmällä tuulivoimaa, akustoa ja vedyllä käyviä moottoreita. Tällaisessa kokonaisuudessa vety ei edes ole markkinahyödyke vaan energian väli/varastointimuoto.
Tuulivoimaa on jo nyt rakenteilla kymmeniä tuhansia megawatteja ilman mitään kytköksiä vetyyn tai kaasuputkiin. Näistä parista vetytuulivoimapuistouutisesta on vedetty turhan hätäisiä johtopäätöksiä.
Sähkön hinta on asia erikseen. Suomi on sähköomavarainen viimeistään vuoden 2024 alussa. Sillä tulee olemaan merkittävä vaikutus järjettömiin hinnanvaihteluihin. Nykyinen sekasorto on todennäköisimmin ohi viimeistään kevääseen mennessä.
6 tykkäystä
Sähkön kohtuuton hinta on koko yhteiskunnan suurin ongelma. Se on myös ainoa asia, jolle on jotain nopeasti tehtävissä.
Isoin ongelma ei ole sähkön loppuminen eikä ihmisten kuvitteellinen sähkön tuhlaaminen, jos hinta olisi vain 300% aikaisempaa kalliimpi.
Tästä kehityksestä ei hyvä heilu →
10 tykkäystä
Ministeri Lintilä on julkisesti toivonut tapaamistani. Olen toimittanut TEM:iin yhteystietoni tapaamisen järjestämiseksi.
HINTAKATON on pelätty vähentävän sähkön säästämistä. Siihen Lintilä ei usko. ”Haluan nähdä sen kaverin, joka lopettaa sähkön säästämisen hintakaton vuoksi”, Lintilä sanoo
Eilen saunoin pitkään ja hartaasti, kun hinta oli alle 25 c/kWh myös prime timena. Ai että, kyllä nyt on rentoutunut olo 
. On jäänyt aiemmin saunominen vähemmälle sähkön hinnan vuoksi.
3 tykkäystä
Ensimmäinen haastateltava oli ennen eläkkeelle jäämistään töissä viime kesään asti, mutta talouspuskureita ei ole kerätty yhtään ja vuodenvaihteessa aletaan elämään kulutusluotoilla.
Toinen haastateltava lähti toteuttamaan perheensä kanssa omakotitalo-unelmaa koronakauden alkumetreillä ja kun se talounelma oli saavutettu, koittikin kohta ero. Talouspuskurit ovat sitä luokkaa, että ne on menneet kuukauden sähkölaskulla,vaikka vanha edullinen määräaikainen soppari päättyi vasta nyt ja pitkin vuotta on ollut aikaa varautua nouseviin sähkölaskuihin.
Eihän tuosta kehityksestä toki hyvä heilu, mutta kyllä tuo kriisinsietokyky on sekin monella aika olematon.
Siikajoen eläkeläisen tilanne on tietenkin siinä mielessä surkea, että talolle tuskin on olemassa mitään myyntimarkkinoita. Sen sijaan toinen isäntä on ostanut talonsa Nokialta, jossa vähänkin säntillisemmät asunnot kyllä tekevät kauppansa. Sähkölämmitteiset omakotitalot toki nyt halvempaan hintaan kuin ensimmäisenä koronakesänä, jolloin kansa ryntäsi ostamaan pientaloja uusin ennätyshinnoin itselleen. Ikäväähän se toki on, mutta ei yksi aikuinen + puolet viikosta samassa taloudessa asuva lapsi tarvitse omakotitaloa asunnokseen, eikä sen unelman ylläpidossa ole mitään järkeä, jos peruselämismenoja hoidetaan kulutusluotoilla.
Vaikka me luotaisiin joku järkevä hintakatto sähkölle (joka on kyllä korkeampi kuin demarien esittämä 20 senttiä / kWh), ei tuon Nokian Kallen ongelmat poistuisi suuressa kuvassa yhtään mihinkään. Kulut suhteessa tuloihin ovat silti aivan liian suuret.
9 tykkäystä
Yllättävän moni elää ns. kädestä suuhun eläkkeelle asti. Ja aika nopeasti ne puskuritkin on käytetty, jos sattuu olemaan vaikka sähkölämmittäjä nykyhinnoilla. Eikä kyse ole mistään tuhlailusta. Ei 2000-3000€ tuloilla muutenkaan paljoa säästellä etenkin, jos asuu yksin.
En ota kantaa siihen, miten ihmisten pitäisi elää tai paljonko pitäisi olla säästössä, mutta hyvä ei heilu oli tarina taustalla mikä hyvänsä.
Kirjoitin jo joskus aiemmin ketjuun, että ihmisten 20€:n kuukausilaskun muuttuessa 100€:n, 150€:n tai jopa sitä suuremmaksi laskuksi kuukaudessa, tässä maassa syntyy suuria ongelmia hetkessä. Yritysten tilanne ei ole sen parempi. Luulen, että siihen hallituskin vihdoin heräsi.
6 tykkäystä
Niin, tuon ensimmäisen tapauksen nettoeläke on saman verran kuin naisten keskimääräinen bruttoeläke. Ja yli puolet vuodesta on saatu vielä palkkatuloja ennen eläkkeelle siirtymistä. SIikajoen omakotitalokin lienee velaton, joten asuntolainat eivät paljoa rasita. Suurista summista ei puhuta, mutta sellaisista summista kuitenkin, joilla jotain puskuria luulisi kertyvän.
Toinen esimerkkikin on työtä tekevä ihminen, joka on toteuttanut vasta pari vuotta sitten sen omakotitalo-unelmansa ja talouden puskurit ovat sitä luokkaa, että ne on syöty suunnilleen sillä pesukoneen hajoamisella.
Mutta olen ihan samaa mieltä, että tuosta ei hyvä heilu. Molemmat esimerkkimme tapaukset aikovat rahoittaa velkarahalla elämäänsä. Toinen saa kulutonta lainaa, toinen maksaa Visalla laskunsa. Katsoin just, että esim. OP Visalla korko näyttäisi olevan tällä hetkellä yli 10 %. Ja kohtuullisen selvää lienee, että jos talven sähkölaskut maksaa Visalla, niin keväällä sitä lisärahaa ei laskevasta sähkönkulutuksesta huolimatta ole niin paljoa enempää, että rahat riittäisi niiden Visa-laskujen kuittaamiseen.
Ps. Ylen tulisi nyt kiireesti palauttaa ohjelmistoonsa, tai ainakin Yle Areenaan uusintoina, takavuosien Kukkaron herraksi -sarja vääntämään rautalangasta, mihin kulutusluotto-elämä vääjäämättä johtaa.
3 tykkäystä
Kun monet väittävät, että sähkön kulutus ei lisäänny, vaikka hintakatto säädettäisiin, niin mietin usein seuraavaa.
Ymmärtävätköhän he, että samalla tulevat väittäneeksi, että hintakattoa korkeampi hinta ei saa ketään säästämään entisestään sähköä, tai ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille. Tämä on tietysti ihan looginen väittämä, jos ajattelee että sähkö on todella absoluuttisen välttämätön hyödyke, eikä siitä kerta kaikkiaan voi joustaa.
Tämä ei vaan vastaa ollenkaan omaa arkikokemustani, jossa hyvin suuri osa tuttavistani seuraa sähkön spot-hintaa. Median perusteella seuraavat muutkin kuin minun tuttavani. Ja onhan noita tuntihinta-sovelluksia puhelimiinkin kai ladattu satoja tuhansia kertoja. Minkä ihmeen takia, jos sähkön kulutuksesta on täysin mahdotonta tinkiä?
Jos tulee hintakatto, niin ei minulla ainakaan ole mitään tarvetta enää seurata tuntihintaa ja tinkiä kulutuksestani. Sauna päälle vaan.
7 tykkäystä
Kyllä, tämä oli “hyvä ei heilu” kommentin ydin, sillä tällaisia holtittomia ihmisiä on Suomi täynnä. Tällä foorumilla on tietenkin vain talousasiansa ja elämänsä järjestyksessä pitäviä mallikansalaisia.
Tältä pohjalta ymmärrän, miksi energiakriisikeskustelu menee helposti sosiaaliekonomian puolelle. Yksittäisen Kallen tai Sirkan tarinat tai valinnat eivät varsinaisesti ole energiakriisikeskustelun ytimessä. Mutta silloin kun Sirkkoja, Kalleja, Liisoja ja Pekkoja on vaikka puoli miljoonaa, näkyy tilanne nopeasti monessa yhteiskunnan palvelussa.
Itse olin työelämässä 90-luvun alussa ja kysyttyä työvoimaa lamassakin. Kyllä nuorena kelpaa. 
Silloin tehtiin valtavia virheitä ja ihmisiä ajettiin hirvittäviin ahdinkoihin. Kyse ei silloinkaan ollut ihmisten itse aiheuttamasta ongelmasta. Niistä ajoista kannattaisi muistaa ainakin se, ettei ihmisiä kannata ehdoin tahdoin ajaa massoina kriisiin ennen kuin viimeinenkin keino on käytetty.
Ehkä tuohon hintakattoon voisi laittaa jonkun tulorajan, niin pääsisi tämänkin keskustelun osallistujat jatkamaan sähkönsäästöä. Oma sähköni maksaa veroalennusten jälkeen (kodissani) 4,68 snt/kWh ja säästän silti sähköä. Nämä ovat ihan henkilökohtaisia valintoja.
12 tykkäystä
Edelleenkin mitä muutaman kerran olen valittanut niin kotitaloudet kuluttavat ainoastaan viidenneksen sähköstä. Ei tuo ihan hirveästi heiluta mitään, vaikka kulutus nousisi tai laskisi vaikkapa kymmenen pinnaa
Teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen, tuotannon ajoitus halvoille tunneille ym ym ovat ne tekijät, jotka oikeasti saavat viisarin värähtämään. Tehdäänhän tätä jo nyt ja harkinnanarvoista olisi mikäli tällaisiin toimenpiteisiin olisi veroporkkanaa tai muuta vastaavaa tarjolla
6 tykkäystä
Eikö tuo ole se keskimääräinen osuus? Kylmien päivien kulutushuippujen kohdalla tilanne lienee kuitenkin toisenlainen, kun miettii montako sähkölämmitteistä torppaa tässä maassa on tai kuinka innolla lämmittelemme naapurien kanssa samoihin kellonaikoihin kiuasta tai sikaa uunissa.
3 tykkäystä
Myytiin pohjoisesta oma sähkölämmitteinen omakotitalomme nopeaa heinäkuussa ihan hyvään hintaan ja muutettiin osakkeeseen, joka nyt on saatu remontoitua mieleiseksi. Asumiskustannuksissa hieman reilun tonnin ero + nyt asutaan velattomasti. Olisimme omakotitalossakin pärjänneet ja tarvittaessa voineet maksaa loppulainan pois, mutta vaimon opiskelujen ja oman, suht’ vaatimattoman duunariliksan kanssa olisi pitänyt varmaan käydä talvella jo salkulla nostamassa rahaa kohonneisiin elinkustannuksiin.
Olemme elelleet aina jokseenkin vaatimattomasti -kakkosauto on aina ollut vanha lintta, neliöitä nykymittapuulla vähän ja vain vähän-parempaa-seppälää vaatekaapissa. Siksi mediaani-keskituloisina puskuria on kertynyt menoihimme nähden aivan riittävästi.
Olen itsekin vahvasti sitä mieltä, että elämä on valintoja ja niiden kanssa pitää sitten osata elää. Reaktiivisten ihmisten sähköhätää käsittelevissä lehtikirjoituksissa toistuu kuitenkin aina nuo samat asiat, ei ole puskuria kuin nimeksi tai sitten asut keskituloisena palatsissa ja kaikki ylimääräinen menee nyt sähköön, eikä aivan riitäkään.
Eipä ole kompetenssia arvioida sähkömarkkinoita ja niiden tulevaisuutta. Saattaapi laskea jo ensi kesänä alemmaksi, vaan voipihan tuo vakiintua pysyvästi ylemmäksikin. Sen nyt kuitenkin ymmärrän rajallisilla resursseillanikin, että oma motivaationi talkoisiin puskurittomien ja linnassa asuvien puolesta on kyllä mitätön. Hintakaton suunnittelu on samanlaista tölkin eteenpäin potkimista kuin on hallituksella ollut toimissaan tähänkin saakka.
13 tykkäystä
Tuo on ihan totta. Toki kaikkia muitakin tiloja lämpenee samanaikaisesti.
1 tykkäys
Itseäni hämmentää, miten yhteisestä ongelmasta, joka voi pahimmillaan vaikeuttaa kaikkien meidän elämää tuloihin, säästöihin ja asumismuotoon katsomatta, on saatu aikaiseksi vastakkainasettelu. Ehkä nyky-yhteiskuntamme ansaitsee kriisin.
Sähkön säästäminen auttaa ihan kaikkia, myös itseäni, oli hinta mikä hyvänsä. Sen sijaan sähkön kohtuuton hinta aiheuttaa yhteiskunnalle kriisin, joka pitää estää. Rahat kriisin ratkaisemiseksi kerättäköön kriisistä hyötyviltä sähköyhtiöiltä heti tai jälkikäteen.
18 tykkäystä
Näin juuri. Eikä kyse ole vain sähkönhinnasta. Ihan yhtä lailla meillä poliitikot ovat taas alkaneet kiihtyvässä määrin puhumaan siitä, että asuntolainojen korkokuluja tulisi alkaa taas hyvittämään verotuksessa. Omiin lainoihini korkosuojaukset ottaneena tuntuisi vähän typerältä maksaa ensiksi “hyvän sään aikana” ylimääräistä taloudellisten riskien vähentämisestä ja sen jälkeen alkaa maksamaan verotukien kautta naapurien kuluja, koska nämä eivät ole halunneet suojautua riskejä vastaan.
Sähkön säästämisestä on helppo olla samaa mieltä. Se on tarpeellista yhteisvastuun kantamista niinä hetkinä, jolloin meillä vallitsee sähköpula. Jos me menemme windfall-veroon ja haluamme palauttaa niitä rahoja sähköenergian kuluttajille, niin silloin täytyy kyllä huomioida että se hyöty valuu kaikille sähkönkäyttäjille tasapuolisesti ja että se ei kannusta sähkönkulutuksen kasvattamiseen. Esimerkiksi nyt toteutettu alv-ale on siinä mielessä ongelmallinen, että vaikkapa se sähkölaskuineen pulassa oleva grillikioskin pyörittäjä ei hyödy siitä yhtään senttiä.
4 tykkäystä
T. Nimimerkki 10 kWh/vuosi ja pörssisähköön 1.1. alkaen
5 tykkäystä
Jos oikein luin niin Sirkka vuodesta 1988 elänyt ekoloogisesti suoralla sähkölämmityksellä…Hommasi viimein tänä vuonna ilmalämpöpumpun. 34 vuotta ollut aikaa miettiä jotain järkevämpiä lämmitysmuotoja. Ilmeisesti on joku YK:n perusoikeus asua omakotitalossa 1300e/kk eläkkeellä. Yksin vielä?
4 tykkäystä
Tykkään tämän Vestmanin tavasta tuoda asiaa esille faktoineen. Selvästi yksi niistä, jotka ymmärtävät jotain kokonaisuuden päälle.
Vestmanin mielestä niin sanotulle toimitusvelvollisuussähkölle pitäisi säätää suora, esimerkiksi 14–19 sentin hintakatto.
Sähkömarkkinalaissa on pykälät toimitusvelvollisuussähköstä ja asiakkaalle kohtuullisen hintaisesta sähköstä, mutta kohtuullisuutta ei ole tarkemmin määritelty.
– Nopein ratkaisu on säätää olemassa olevaan toimitusvelvollisuuspykälään väliaikainen hintakatto. Hintakatto määritettäisiin Suomen keskimääräisten sähköntuotannon kustannusten perusteella. Se voisi olla esimerkiksi 14–19 senttiä kilowattitunnilta, Vestman esitti.
– Toimitusvelvollisen myyjän, jonka Energiavirasto on nimennyt kaikkialle Suomeen, tulisi myydä sähköä tällä kattohinnalla halukkaille. EU-säännöt sallivat tämän, Vestman jatkoi.
Nuoressa miehessä on kunnon kapitalistin aineksia ja hän keskittyy isoihin asioihin. Ei mikään pikkuporvari, joka viihtyy kriisissäkin omassa kunnollisuudessaan muita moittien.
12 tykkäystä