Tähän viittasin kun kirjoitin suomen olevan osa pohjolan ja euroopankin järjestelmää… ne siirtoyhteydet…
Ja Gadus, tätä ongelmaa tarkoitan kun viittaan sota-ajan markkinaan vs normimarkkinaan. Ja sanoinhan tuulivoimainvestointien toimivan mekanismin ansiosta. Väite oli, että nyt windfall-veroa ja muuta ei sitten niin helposti tulekaan, jos upside odote kaltataan!
Niin ja ne on peliteoreetikoita ne hintastrategit! Jotkut kai pelaa pokeriakin 
Toimii joo ja mielestäni mekanismi on normaalioloissa loistava. Tuo spredi vain on ollut jotain ihan muuta aikaisemmin ja alan toimijat ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä siihen, kun investoinnit ovat rullanneet. Tämän pohjalta on surkuhupaisaa kuinka lobbaajat pelottelevat kuinka investoinnit lakkaavat mikäli yhtään minkälaista hintakattoa suunnitellaan riippumatta siitä kuinka tuotot olisivat silti moninkertaisia aikaisempaan tilanteeseen verrattuna
Kiitoksia @OldFeki ja @Pohjolan_Eka viesteistänne. Yritän ymmärtää paremmin kokonaistilannetta ja niistä on iso apu.
Onko tästä tietoa kuinka isoa osaa sähköntuotannosta ei myydä pörssiin?
En ole tällaiseen tietoon missään törmännyt – siis kaiken kulutuksen osalta. Moni yhtiö myy omien sopimustensa yli jäävän sähkön pörssiin, osa ei myy mitään omasta tuotannostaan ja ainoastaan ostaa pörssistä. Muistaakseni joku toimi myös niin, että myi kaiken pörssiin ja osti kaiken pörssistä. Variaatioita on monia.
Toivottavasti en ehdi montaa tällaista tänne enää jakamaan. Ongelmat pahenevat koko ajan.
Leikkimielisesti, jos 90% sähköstä tuotettaisiin 3 snt/kWh ja 10% 73 snt/kWh kustannuksella, olisi keskikustannus 10 snt/kWh. Jos kalleimman 10% tuotantokustannus olisi 22 snt/kWh, olisi keskikustannus 5 snt/kWh. Jos sähköntuottajan ja myyjän pitää saada yhteensä 30% kate ja alv on 24%, niin sähkön myyntihinta olisi 9-18 snt/kWh.
Mutta mitkä ovat todelliset sähkön tuotantomuodot, niiden osuus tuntitason sähköntuotannosta ja niiden tuotantokustannukset? Kukaan ei tiedä tätä ja jos tietää, niin ei kerro. Väittely sähkön kohtuullisesta hinnasta on aika hataralla pohjalla ilman tätä tietoa. Voidaan vain referoida vanhoihin sähkön pörssihintoihin, jotka esimerkiksi vuonna 2019 olivat 3,81 - 6,92 snt/kWh. Oliko hinta silloin sellainen, jolla sähkön kannattava tuotanto oli turvattu? Ja mikä on se lisähinta, joka tarvitaan investoitaessa vihreään siirtymään?
Elina Valtonen ehdotti tuotantohintojen julkistamista viikko sitten, mutta sähköala tyrmäsi ehdotuksen alentuvaan tyyliin.
Kotitalouksista siis pieni osuus.
Yritysten osuuksia ei heti löytynyt.
Muistelen että kotitalouksien käyttö on noin viidesosa kaikesta käytöstä?
Keississä yksi sähkön hinta atm olisi 73 snt/kWh koko 100% tuotannolle, ja 3 snt/kWh- tuottajat painaisivat rahaa. Ja juuri näinhän homma tällä hetkellä menee ja sekös kaikkia närästääkin. Tuo lukkoon lyöty kate-% on taas puhdasta suunnitelmataloutta/sosialismia IMO 
Eikä siinä mitään, tuolla periaatteella sähkönsiirtomarkkina toimii ja hyvä niin. Se on oiva malli monopoleihin. Jossain kirjoituksessa sekin harmitti, että sähköntuottajilla on moattia, koska alalle tulon esteet on melkoiset, ja lisäksi parhaat mestat on jo läänitetty. En silti haluaisi nähdä mitään monopolimallia siellä, missä se ei kuitenkaan totta ole.
Enimmäkseen kyse lienee siitä, että kukaan ei kerro. Tuotantotiedothan on kyllä puolijulkisia, kun Fingridinkin sivuiltakin näkee järjestelmän tilaa ja mitä tuotetaan milloinkin karkealla tasolla. Jää sinne nyt melkoisesti piiloonkin, kun etenkin CHP:n tehoja voi säätää melko kivasti tuntitasolla. Mutta se, että mihin hintaan kukin on sitä pörssiin tarjonnut on tietty suuri salaisuus.
Lisäksi kehtaisin väittää, että melkoisen iso osa kaikesta tuulivoimalla tuotetusta sähköstä myydään PPA-mallilla jollekulle suoraan “ohi pörssin”. Se mahdollistaa nimittäin sen puiston rahoitusta aika kivasti, kun kannibalisaatioriskiä on edes vähän mitigoitu, eikä kassavirta ja sitä kautta lainanhoitokyky heilu kirjaimellisesti tuulen mukaan. Tuuli PPA:n ostanut taho voi tosin taas työntää ostamansa sähkön pörssiin ihan vapaasti, ei sitä mikään estä.
Muutenkin on hieman näköalatonta keskittyä vaan tuotantokustannuksiin, tai tuotannon marginaalikustannuksiin. Sikäli kun yrityksen isoin tulonlähde on sähkönmyynti, niin siihen myyntihintaan pitää tuotannon marginaalikustannuksen päälle lyödä kaikki henkilöstökulut, omaisuudenhallintakulut (kunnossapito, investoinnit, poistot, kiinteistöt), carbon creditit, käyttöpääoman tarve pitää huomioida, samoin yrityksen koko tuotantoportfoliosta vyöryviä kuluja (jos vaikka lämpöäkin tehdään huonolla hinnalla) ja ehkä ottaa joku katekin (hyi). Nyt noista kaksi elementtiä on monilla räjähtänyt silmille, muut vain nousseet helvetisti katevaadetta lukuun ottamatta.
Miten nämä ongelmat ratkeavat windfall- verolla on minulle mysteeri. Ei ihan logiikka aukea.
EDIT
En muuten tuossa vikan kappaleen lopussa viittaa sinun olevan näköalaton. Luin sitä linkkaamaasi Valtosen avausta ja tuollaista tuli mieleen…
Kyllähän 800 000 kotitaloutta on melko paljon, jos kotitalouksien kokonaismäärä on jotain 2,7miljoonaa. Suomen kokonaisenergian käytön suhteessa sitten tuo 20-25%…
Me Lumituulen 2000 omistajaa maksetaan törkykallista hintaa 11,24 c/kWh oman firman kahdessa tuulimyllyssä tehdystä sähköstä. On se kumma, kun te muut ette itse halua omistaa sähköntuotantoanne. Jäätte vapaaehtoisesti muiden riistämäksi. Sitä saa mitä tilaa. Kunnalliset sähköfirmat ne vasta naurattavatkin.
Joo totta kai myös Juurikki haluaa maksaa omissa veroissaan tukiaisia niille, joita sähköfirmat riistävät. Tuotantokustannus alle 5 c/kWh, myyntihinta 40 c/kWh, mutta onneksi oman kunnan sähköfirmalle. Riistoksi joutuneiden kunnan asukkaiden avustaminen Juurikin toimesta on tietysti ok, kun maksaahan kunnallinen sähköfirma riistetylle takaisin voittojen muodossa sekä kuntalaiseltaan riistämänsä että Juurikkien tukeman osuuden. Hieno tulon epätasausmenetelmä!
“On hyvä, että hallitus heräsi edes nyt. Akuutti kysymys on isolla rahalla ratkottavissa.”
On korvattava ilmaiseksi, itse asiassa ylimääräisestä “sähkömyyjien voittoverosta” menisi max puolet sähkön hinnan alennukseen. Eli ratkaistavissa merkittävällä lisätulolla valtiolle.
Mielestäni tuo 30% hyötysuhde ei ole edes teoriassa mahdollinen vaan se on lähempänä 22% teoriassa. Sen lisäksi tuo prosessi vaatii lämpöä joka yleensä tuotetaan fossiilisilla ja sen lisäksi hyötysuhde kärsii huomattavasti jos tuotanto ei ole äärimmäisen tasaista. Prosessia ei voi sammutella tuulen mukana.
Kirjoitin ihan tarkoituksella ”isolla rahalla ratkottavissa”
Kannatan nimenomaan tulonsiirtoa korkeasta sähkön myyntihinnasta syntyneistä voitoista niille kuluttajille, jotka ovat maksaneet korkeaa sähkön hintaa.
Omien laskelmieni mukaan tämä summa on 1,7 miljardia euroa vuonna 2022. Siis iso raha.
Ketjussa on kirjoitettu kilpailun puutteesta ja monopoleista. En laittaisi tuollaista leimaa koko toimialalle. Mutta nostan vesivoiman tikun nokkaan. Suomeen ei saa/voi rakentaa uutta vesivoimaa. Joet on jo valjastettu. Tämä tuotantomuoto on siten suojattu kilpailulta.
Vesivoiman tuottajat pyrkivät optimoimaan tuotannon tehokkuutta ja tekevät siinä hyvää työtä. Tämä ei poista tosiasiaa, että vesivoiman tuottajat saavat nyt ansiotonta ja kohtuutonta ylituottoa poikkeuksellisen korkeasta sähkön myyntihinnasta. Ja tämä myyntihinta on sekoitus pörssisähköhintaa, futuurimarkkinahintaa ja kahdenvälisiä sopimushintoja.
Kaikille pitäisi olla selvää, että kyse on tilapäisestä markkinahäiriöstä. Yhden tai kahden vuoden voittojen rankka windfall-verotus ei tee sähköalasta kannattamatonta pitkällä aikavällillä. Investointeja kyllä saadaan, kun pelisäännöt ovat selvät ja ne on annettu pitkälle aikavälille.
Hallituksen reaktiivinen toiminta on saatava vaihdettua proaktiiviseen malliin. On lopetettava jatkuva selittely Ukrainan sodalla ja muilla ulkoisilla tekijöillä. On rakennettava parempi Suomi niillä toimilla, jotka ovat meidän omassa vaikutuspiirissä.
Toivottavasti tämä näkyy meidän sähköhinnoissa (vaikkakin toistaiseksi oma sähkö hintani on kuun loppuun saakka vajaa neljä senttiä).
Edit: Ylösajo on juuri alkanut ja teho on tällä hetkellä noin 200MW. Lieneekö kuitenkin lähinnä jälkilämpöä? No täältä voi sivun ala laidasta seurata: https://www.okg.se/
Hyvä hyvä. Tämän lisäksi isommat pakkaset taittuu, tuulivoimalat pyörii.ja sitä myötä spotti-hinnat “halpenee” hiukan. Tietty valtion energianpolitiikan ei pitäisi olla näin ilmoista kiinni, viikko kerrallaan ja reaktiivista haparointia ilman asiantuntemusta ja ennakointia. Mutta näillä mennään 
Jälkilämmöillä ei tehdä sähköä koskaan! Se on muutenkin vain joidenkin MW luokkaa parinkin päivän alasajon jälkeen. Eli ylös teholle taitaa Oskari yrittää
Joo. minun kursseistani oli liikaa aikaa. Mutta eikös esim. Tsernobil esimerkiksi juuri tuota kokeillut
Niin no onhan se jälkilämpöteho välittömästi pikasulun jälkeen satoja megoja isoissa reaktoreissa, ja tsernobilin koe liittyi tosiaan muistaakseni siihen! Muutamissa tunneissa se teho kyllä romahtaa
Tämän viestin olisi voinut laittaa ainakin kolmeen eri ketjuun, mutta laitetaan nyt tänne, sillä tuulivoimasta ja säätövoiman tarpeesta on ollut ketjussa paljon juttua.
Wärtsilällä on tottakai oma lehmä ojassa, mutta toisaalta myös osaamista tehdä laskutoimituksia ja ratkaisuja. Ja joku professorikin on löydetty kertomaan, että laskelma on uskottava.
Moni on kommentoinut ydinvoimajunan menneen jo ja vaikka olenkin ydinvoiman vankka kannattaja olen samaa mieltä. Vaikea sanoa tuleeko pienydinvoimaloistakaan koskaan mitään muuta kuin hyvältä kuulostava konsepti. Tuulivoiman potentiaalin hyödyntäminen on sen sijaan vasta alussa. Tämän Wärtsilän laskelman teknologia on olemassa, se ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä, eikä pystyttämiseen mene vuosikymmentä tai -kymmeniä. Tuotetun sähkön hintakin on kaikkinensa hämmästyttävän alhainen ja halvempi kuin uudella ydinvoimalla.
Mielenkiintoinen juttu. Kannattaa lukaista.
”Vertasimme sitä, että rakennettaisiin uusi Olkiluoto 3 eli 1 600 megawatin tehoinen ydinvoimala. Ja sitä, että rakennettaisiin sama tasainen kapasiteetti tuulella, pienellä määrällä akkuja, elektrolyysereillä ja Wärtsilän moottoreilla”, energialiiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Rimali sanoo.
Rimalin laskelma lähtee siitä, että tuulivoima–vety–moottorivoimala–akusto-yhdistelmällä saadaan tuotettua vuoden jokaisena hetkenä sähköä tasaisella 1 600 megawatin teholla – ihan niin kuin ydinvoimalla.
Siksi tuulivoiman määrä on laskelmassa mitoitettu rajusti yli tarvittavaan keskimääräiseen sähköntuotantoon verrattuna. Sitä rakennettaisiin peräti 7 200 megawattia.
”Silti sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolla 64 euroa megawattitunnilta.
Jos Wärtsilän laskema hinta pitää myös todellisessa tuotantojärjestelmässä, niin aletaan olla sillä hehtaarilla, että tästä energiasotkusta selvitään. Ei muuta kun vähän äkkiä valtiolta isot rahnat kiinni teollisen mittakaavan kokeen järjestämiseen. Ja toinen insinöörilauma laskemaan, että mitenkähän nopeasti sitä tuotantokapasiteettia voidaan lisätä.