Vaikka vedyn ja akustojen avulla jotenkin saataisiin sähkö riittämään joskus kaukaisessa tulevaisuudessa myös tyyninä pakkaspäivinä, on tuulivoimaan perustuva sähköverkko äärimmäisen epästabiili. Tuulivoima nimittäin ei tuo inertiaa verkkoon. Sähköverkolla on oma aikavakionsa, joka tulee verkon tahtiin pyörivien koneiden (generaattorit) liike-energiasta. Tämä inertia pehmentää vaikutusta taajuuteen, kun tuotanto ja kulutus ovat hetkellisesti epätasapainossa. Tämänkin ongelman saa rahalla ratkaistua, mutta ongelmaa nostetaan harvemmin esille missään. Tästä oli pitkä juttu Tekniikka&Taloudessa joskus syksyllä.
Edit. Tuulivoima ei missään nimessä ole syy nykyongelmiin, mutta sen osuuden lisääminen ilman riittävää säätövoiman lisäystä ei ole järkevää.
Syyllinen on varmuudella vihreiden unelmahöttö ja siihen liittyvä perusvoiman alasajo ilman korvaavan tuotannon rakentamista. Ei kukaan realisti lähde korvaamaan vanhaa alasajamalla ensin vanhan ja sitten ihmettelemällä miten se korvataan.
Minun ymmärrykseni mukaan ei ole todisteita siitä, että nyt tehdyt virheet voidaan korvata tuulivoimalla. Sinänsä toivon olevani tässä asiassa väärässä.
Tästä on pitkät keskustelut myös tässä ketjussa. Tämä on oikea haaste, mutta myös helpohkosti ratkaistavissa eri tavoilla.
Länsirannikolla yhdestä ratkaisusta on tuore uutinenkin. Kalajoella käyttöön otetaan synkronikompensaattori eli käytännössä iso tahtikone ilman energialähdettä.
Ei tarvitse kuin muutama viesti ylemmäs vilkuilla, niin löytyy yksi esimerkki. Jostain syystä tuulivoima on perusluonteensa takia joidenkin hölmöjen hampaissa. Omasta mielestäni on luojan lykky, että sitä ehdittiin rakentaa näinkin paljon ennen Venäjää ja OL3:n ikuiselta tuntuvia sekoiluja.
Tuulivoima on vasta tulossa massiiviseksi osaksi energiantuotantoa. Se korvaa osan fossiilisten jättämästä energiavajeesta jo nyt ja tullee paikkaamaan sen aukon lähes kokonaan jo tällä vuosikymmenellä. Onneksi meillä on niin mainiot olosuhteet tuulivoiman hyödyntämiselle. Perussuomalaista puhdasta energiaa riittää tulevaisuudessa jopa vientiin.
Viittaat ilmeisesti minuun. Olen yrittänyt kyseenalaistaa tuulivoiman ratkaisuna. Selasin nuo kommentit uudestaan läpi ja en löytänyt väittämääsi argumentointia.
Älyköillä on helpompaa, kun tietävät kaiken ja tietävät myös, ketkä ovat hölmöjä ilman puheoikeutta.
Odotinkin jotain tällaista. No, ihan hyvä keskustelu tähän asti. Toivottavasti opit jotain.
En viitannut sinuun. Mielestäni tuulivoima ei varsinaisesti ollut sinun hampaissasi, vai oliko? Enemmän vaikutti siltä, että olit aiheesta kiinnostunut ja epäileväinen.
Mitä tulee hölmöihin, joiden hampaissa tuulivoima on. He eivät ymmärrä, että tuulivoima pelastaa tässä kriisissä isommilta harmeilta. Näitä sattumasähkön julistajia on netti väärällään.
Lasketaan auki tuulisen ja tuulettomen päivän sähkönhinnat, kun Suomessa 15000MW tuulitehoa. Oletetaan tuulettoman päivän hinta Saksan ennätyshalpa hinta ja tuuleton vähän optimistinen hinta Suomesta parin vuoden takaa.
Tuulinen päivä (10000MW tuulituotanto): -6€/MWh => ~ -1,5m€ turskaa päivässä
Tuuleton päivä (1000MW tuulituotanto): 5€/MWh => ~120k€ hilloa päivässä
Eli jos tuulettomia päiviä olisi 9/10 päivästä, niin osa tuulivoimaloista voisi olla tuottoisia. Jos tuulisia päiviä enemmän kaikki voimalat tekevät turskaa. hieman mutkat suoraksi laskelma, mut pidän melko todennäköisenä, ettei Suomessa kaikki tuulivoimalat pysy pystyssä.
Ymmärrän huolen ja viimeksi sähkön hinnan painuessa miinukselle tulin tätä itsekin miettineeksi. Päädyin siihen, että etenkin nykytilanteessa on mahdoton tehdä kovin luotettavia päätelmiä siitä, mihin sähkön hinta asettuu missäkin tilanteessa tulevaisuudessa.
Kriisihinnoittelun loputtua näemme varmasti paremmin, miten markkina toimii. Toisaalta, hinnan määräytyminen on monelta osin sovittua. Tuulivoima on tulevaisuuden päästöttömänä energianlähteenä todennäköinen voittaja joka tapauksessa.
No niin, sitten voitaisiin taas siirtyä ihan ketjun aiheeseen takaisin ystävällisesti
E: jos moderoinnista tai toisten käyttäjien kommentoinnista tulee jotain sanottavaa, niin sitä voidaan jatkaa Liputusketjussa, ne kommentit eivät kuulu tänne.
Tätä kuvaa katsoessa huomattava, että sähkön kulutus vuonna 2021 oli 87,0 TWh. Hyvin näkyy fossiilisten polttoaineiden lasku vuodesta 2003 alkaen ja tuulivoiman nousu vuodesta 2014 alkaen. Jotenkin tätä katsoessa tulee ajatus, että liian aikaisin on luovuttu fossiilisista. No mutta, tähän myös erilaisia katsantokulmia.
Vuonna 2021 sähkön kokonaiskulutuksesta 80 % katettiin kotimaisella tuotannolla ja 20 % sähkön nettotuonnilla. Sähköä tuotiin Suomeen Pohjoismaista, Venäjältä ja Virosta. Nettotuonti kasvoi edellisvuodesta 18 %.
Nyt ollaan sen äärellä, miksi suuret tuottajat, kuten Vattenfall, ovat kiinnostuneita vetytalouden kehittämisestä. Kun on luotu vedystä riippuvaisia asiakkaita, toimivat nämä kansainvälisen siirtoyhtyksien tapaan. Niiden avulla voidaan nostaa sähkön hintaa.
Toistan itseäni, mutta tätä varten tuulivoimayhtiöt suojaavat tuotantonsa jo reilusti ennen tuotannon aloitusta. Tässä yksi uutinen viimevuodelta, ja selvennyksenä, että nuo pitkät sopimukset ovat usein kiinteähintaisia!
Molemmilla tuulipuistoilla on 15-vuotinen sähkönmyyntisopimus, jolla merkittävä osa tuotannosta myydään kotimaiselle energiayhtiölle, Suomen Voimalle
Näköjään Gasumkin tarjoaa tuuli-PPA:ta, tällaisilla myyntisanoilla.
PPA-sopimuksen avulla sähköntuottaja ja -kuluttaja voivat varmistaa sähkönhintansa pidemmälle ajanjaksolle ja siten vähentää merkittävästi riskejään sähkömarkkinoilla.
Eivät nuo tuulivoimatuotannon liiketoimintamallit ihan niin yksinkertaisia ole, kuin mitä keskustelussa tunnutaan olettavan. Ja ei varmaan kannata olla huolissaan siitäkään, että mitä tapahtuu jos joku tuulivoiman tuottaja epäonnistuu riskinhallinnassa ja menee nurin. Niille asseteille löytyy kyllä uusi omistaja varsin ripeästi ja hyväänkin hintaan sen jälkeen kun myllyt kerran on luvitettu ja rakennettu tuottaviksi.
Kuva kertoo luultavasti jokaiselle omat ennakkoluulot. Kuvasta voi tulkita 1) Tuuli ja aurinkovoima nostaa sähkön hintaa. 2) Maissa joissa on korkea sähkön hinta investoidaan paljon tuuli ja aurinkovoimaan.
Tässä kuvassa ja sen tulkinnassa on sama ongelma kuin proffassa joka kertoi raja-aitojen lisäävän laittomia rajan ylityksiä. Korrelaatio löydetty ja siitä johtopäätös → raja-aidat on vetovoimatekijä.
Korrelaatio ei edelleenkään ole kausaliteetti. Paljon tätä hoetaan, mutta harva sen silti sisäistää.
Hahhahaa, juuri näin! Samankaltainen klassinen esimerkki on jäätelönsyönnin ja hukkumiskuolemien välillä…
Lisäksi siellä näkyi muutama viesti takaperin muutakin väärinpäin väännettyä päätelmää. Markkinatalouksissa lisäinvestoinnit yleensä tuppaavat alentamaan tuotettavan hyödykkeen hintaa suhteessa tilanteeseen, että investoinnit jätetään tekemättä.
Kysymys: voisiko ei-markkinataloudessa lisäinvestoinnit tuotantokapasiteettiin nostaa hintoja? Yritän löytää löyhää yhteyttä lähinnä Ergodanin omintakeiseen ja luovaan talousoppiin…
Ruotsalainen sähkömarkkina-analyytikko kertoo näkemyksiään sähkön hinnan kehityksestä.
Ehkä mielenkiintoisin osa jutusta on aivan sen lopussa. Ruotsin energiamarkkinan kehityksestä ei ole paljoa keskusteltu, mutta tämä analyytikko veikkaa vuositason tuulivoimatuotannon ylittävän ydinvoimatuotannon Ruotsissa jo kahden vuoden kuluttua.
Maanantaiaamun aikana tuulivoimatuotanto Suomessa ja Ruotsissa ylitti hetkellisesti jo ydinvoimatuotannon. Holtz uskoo, että tuulivoiman merkitys Ruotsissa tulee vain kasvamaan.
– Se on aika kiinnostavaa, koska luulen, että myös vuositasolla tuulivoimatuotanto tulee ohittamaan ydinvoimatuotannon jo noin kahden vuoden kuluttua. Kehitys on nyt todella nopeaa.
Jäi tuo Ruotsin tuulivoimatilanne kiinnostamaan, sillä onhan se oleellinen osa Suomenkin kannalta.
Ruotsin tuulivoimayhdistyksen sivuilta löytyy dataa tuulivoiman kehityksestä. Lyhyesti:
kapasiteetin kasvu on ennätysluvuissa
rakentamistahti hiipunee vuoden 2024 jälkeen johtuen luvituksen pullonkauloista
vuoden 2025 lopussa Ruotsin käytössä oleva kapasiteetti on yli 18 000 MW ja kokonaistuotanto on 52TWh tehden siitä Ruotsin toiseksi suurimman sähkön tuotantomuodon. (Suurin on vesivoima)
Alla muutama lainaus jutusta. Jutussa on myös arveluja esim. OL3-tyyppisten voimaloiden rakentamisen positiivisesta oppimiskäyrästä. Kiinnostusta suurten voimaloidenkin rakentamiseen arvellaan olevan edelleen.
Fortumilla oli Inkoossa neljä hiililauhdelaitosta tuhannen megawattia yhteensä. Pohjolan Voiman Tahkoluodon- ja Kristiinan-voimalaitokset on jo purettu.
– Näitä otettiin pois käytöstä valitettavasti ennen kuin meillä oli muu kapasiteetti eli Olkiluoto 3 kunnossa. Kyllä siinä turhaan kiirehdittiin, koska olisi ollut hyvä nähdä, että Olkiluoto toimii hyvin. Olisi aika pieni kustannus jättää olemassa oleva voimala käyttökuntoon, Sjöblom sanoo.
– Hiililauhteella sähkön tekeminen maksaa 200 euroa megawattitunnilta tai vähän alle. Nyt meillä on jopa 500 euron piikkejä ja riski kiertävistä sähkökatkoksista.
Uudet ydinvoimalat ovat kallis tapa tuottaa sähköä. Kallista on myös niiden ylläpito ja purkaminen, ydinjätteen loppusijoituksesta puhumattakaan.
Ydinvoiman rinnalle tai osin pääomarahoituksen kilpailijaksi on nousemassa sähköä varastoivia kaukolämpöakkuja, lämpövarastoja, vetyputkia, myös teollisuuden joustoja ja säästämistä.
– Tarvitaan säätävää tuotantoa ja säätökykyistä joustavaa kulutusta, Sjöblom sanoo.
– Aika on mennyt ohi isojen voimaloiden rakentamisen, tarvitaan pieniä keskikokoisia voimaloita, jotka saadaan turvallisiksi, hinnaltaan järkeväksi ja nopeasti käyttöön. Siihen suuntaan mennään.
Jostain syystä tuulivoima on perusluonteensa takia joidenkin hölmöjen hampaissa. Omasta mielestäni on luojan lykky, että sitä ehdittiin rakentaa näinkin paljon ennen Venäjää ja OL3:n ikuiselta tuntuvia sekoiluja.
Toivottavasti opit jotain.
