Moni netin keskustelu pyörii ympyrää ja palaa lopulta aina tähän samaan, usein toisteltuun, väitteeseen pakkaskelien tuulettomuudesta. Keskittyminen poikkeustilanteeseen, joka on mahdollinen tässä vaiheessa tuulivoiman tuomaa mullistusta sähköntuotantoon, on harhaanjohtavaa. Tuulivoimatuotannon ja sen ympärillä kehittyvän energian varastoinnin merkitys kasvaa tulevaisuudessa valtavasti.
Ehkä tärkeintä on ymmärtää, että meillä ei ole edes vaihtoehtoa tuulivoimalle tällä vuosikymmenellä. Fossiilisia ei kukaan enää rahoita tai rakenna. Mahdollinen lisäydinvoiman rakentaminen auttaa sähköntuotannossa mahdollisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Tuulivoiman ja sen varastointiratkaisujen kehitys on kriittistä koko Suomen sähköjärjestelmälle. Huolta ei tosin ole, sillä tuulivoimaan luottavat niin investoijat kuin sähköntuottajatkin.
Väite, jonka mukaan “huonoina aikoina pakkasella ei saada juuri lainkaan sähköä” on kuitenkin väärä. Tuulivoiman tuotannon hiipuminen kovilla pakkasilla on jo kertaalleen todistettu ketjussa vääräksi. Fingridin ja sähköntuottajien mukaan talvikuukausina tuulivoimaa tuotetaan muita kuukausia enemmän.
Juuri nyt rakenteilla oleva tuulivoimaloiden sukupolvi on aiempaa huomattavasti tehokkaampi. Tehonlisäys saavutetaan mm. tehokkaammalla teknologialla ja materiaaleilla, jotka mahdollistavat korkeammat tornit ja suuremmat roottorit. Tämä tarkoittaa, että tuulta voidaan kerätä laajemmalta alalta ja myllyt pystyvät hyödyntämään ilmavirtauksia jopa yli 200m korkeudessa. Teknologia on kehittynyt harppauksin ja monet vanhat väitteet on syytä unohtaa tai ainakin päivittää.
Suomen suurin tuulivoimalatoimittaja, Vestas, toimittaa maahamme nykyisin 7,2MW (7200kW) tuulivoimaloita, joiden torni on yli 150m korkeudessa ja roottorin halkaisija on 172m (lapojen huiput reilusti yli 200m). Sähköntuotantoon riittää 3 m/s hönkäys. Laitoksessa on vakiona jääntunnistin ja jäänestojärjestelmä. Lepakoita varten on kehitetty “Vestas Bat Protection System”. Samalla valmistajalla on jo prototyyppi 15MW tuulivoimalasta.
Tuulivoima on saamassa kylkeensä erilaisia varastointiratkaisuja sitä mukaa, kun tuulivoimaloiden määrä lisääntyy. Samalla tuulivoiman osuus sähköntuotannosta tulee kasvamaan kulutushuippulaskelmissa. Kehitys on juuri nyt erittäin nopeaa ja jo parin vuoden päästä tuulivoiman tuottama energia varmistaa sähkön saatavuutta kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa olosuhteissa. Pelkästään tuulivoimatuotannon kymmenkertaistuminen ja merituulivoiman käyttöönotto nykyteknologialla tarkoittaa minimituotannon nousua GW-tasolle.
Suomen arvioidusta 14 000MW:n huippukulutuksesta tuulivoimantuotannon tuotanto-osuudeksi on nykyisin laskettu vaatimattomat 200MW. Tämä on siis arvioitu tuulivoiman laskennallinen osuus tilanteessa, jossa kulutushuippu saavutetaan. Suomen arvioitu oma sähköntuotanto OL3:n kanssa on 12 900MW. Tuontia tarvitaan arvioidun huipun kattamiseen 1100MW Ruotsista tai Virosta. Näistä kahdesta maasta sähköä voidaan siirtää Suomeen maksimissaan 3400MW teholla.
Suomen oman tuotannon riittämättömyys on suuri ongelma vielä hetken aikaa. Sähkön siirtäminen auttaa kaikkia siirtoyhteyksien päässä olevia maita etenkin poikkeustilanteissa, mutta sähkön lähituotanto on tehokkain ja varmin tapa sähkön toimittamiseen suomalaisille asiakkaille. Kyse on myös Suomen huoltovarmuudesta.
Kiinnostuin sijoittamisesta sähkön tuulivoimatuotantoon, vaikka tiedän olevani junan viimeisen vaunun viimeisellä penkkirivillä. Kiitos @Juurikki :lle mainostamisesta. Perehdyin asiaan hieman syvemmin ja yksi selvityskin on jo melko pitkällä. Toistaiseksi näyttää siltä, että mukaan vielä mahtuu, kunhan osaa kysellä. Tuottovaatimuksia minulla ei tälle sijoitukselle oikeastaan ole – kaikissa sijoituksissa tärkeintä ei ole raha. Vestas (+muutama kilpailija) on mielenkiintoinen yhtiö ihan puhtaalle pörssisijoitukselle tuotto-odotuksineen, jos siis uskoo tuulivoimateknologian tulevaisuuteen.
. Eihän tämä voi olla totta! Täytyy olla joku vastatrollaus tai hupailujuttu…
