Se on täysin väärä luku käsiteltäväksi, kun puhutaan huoltovarmuudesta.
Ei ole merkitystä, kuinka paljon sähköä keskimäärin saadaan tai mikä on huipputeho, jos sähköä ei ole saatavissa juuri täsmälleen sillä hetkellä, kun sähköä tarvitaan.
Toki kiertävät sähkökatkot ovat siedettävä ratkaisu verrattuna vielä pahempiin vaihtoehtoihin.
Ei niin jos myllyt on samalla kohdalla eikä rakenneta siirtoyhteyksiä.
Tosin molemmat asiat ovat jo korjaantumassa hyvää vauhtia.
Ei siirtoyhteydet sentään aikamatkustukseen pysty.
Sama kohta tarkoittaa säätietojen varassa suurinpiirtein koko Pohjois-Eurooppaa, kun oikein huonosti käy.
Mutta onko se asioiden korjaantumista, kun Norja parantaa siirtoyhteyksiään etelään?
Hieman epäilen, että Suomelle se tarkoittaa huonompaa sähkön saatavuutta ja korkeampia hintoja.
Melkoinen väite.
Tuulivoiman ei missään vaiheessa edes suunniteltu olevan vastuussa kysyntäpiikkien energiantuotannosta. Eihän se ole edes kulutuspiikkilaskelmissa mukana, kuin marginaalisella osuudella. Tuulivoiman luonteen mukaisesti sen tuotanto vaihtelee. Tällä hetkellä tuotantoa ei voi ennustaa luotettavasti kuin muutaman päivän eteenpäin.
Lauhdevoimalat laitettiin maan tasalle, kun uskottiin OL3:n vihdoin käynnistyvän. Nyt tarvittavat lauhdevoimalaitokset on purettu, Venäjän sähköntuonti lopetettu eikä edes OL3 ole vielä käynnissä. Nämä kaikki olivat suunniteltu osa kriittistä kulutushuippujen sähköntuotantoa. Tuulivoima ei ollut.
En tiedä kuinka monennen kerran tämän jo kirjoitan, mutta kerran vielä. Tuulivoima on tuonut jo nyt helpotusta tilanteeseen vaikka sen varsinainen kukoistus on vasta tämän vuosikymmenen loppupuolella. Tuskin parin vuoden päästä löytyy enää yhtäkään jonnea, joka ei menneiden vuosien tuulivoimainvestointeja kiittelisi.
Edit.
@WanhaRadio. Millä tavalla sähköä pitäisi mielestäsi tuottaa tällä vuosikymmenellä Suomessa? Siis seuraavat seitsemän vuotta. Lisätehoa pitäisi olla mielellään vähintään tuonnin verran ja vähän siitä yli. Ensi vuonna tarve on n. 2000MW, mielellään enemmänkin.
Uu yeah!
Koeajot jatkuvat 27.12!
Pohjolan Voima Oyj:n yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj tiedottaa: Olkiluoto 3 EPR:n koekäyttö jatkuu
Olkiluoto 3:n sähköntuotantoa jatketaan tiistaina 27. joulukuuta 2022. Koekäytön aikana sähköä tuotetaan arviolta 1,3 terawattituntia. Jäljellä on vielä noin kymmenen merkittävää testiä. Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 8. maaliskuuta 2023.
Olkiluoto 3:n syöttövesipumppujen vaurioiden selvitystyöt ovat pääosin valmistuneet. Pumppujen juoksupyörien säröt ovat todennäköisesti aiheutuneet koekäytössä, jossa pumppuja ajetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Syöttövesipumppuja on ajettu käyttöönottokokeissa normaalien käyttöalueiden ulkopuolella, jolloin pumppuihin on kohdistunut tavanomaista suurempaa kuormitusta. Uudelleen rikkoutuminen voidaan välttää pumppujen optimaalisella ajotavalla sekä käyttämällä mitoitukseltaan kestävämpiä juoksupyöriä.
Koekäyttö jatkuu tiistaina 27. joulukuuta arviolta 11 päivää kestävällä testijaksolla, jonka aikana tuotantoteho vaihtelee voimakkaasti. Täyden tehon testien jälkeen sähköntuotanto keskeytetään noin neljäksi viikoksi syöttövesipumppujen tarkastusten ja laitosyksikön uudelleen käynnistämisen ajaksi. Tarkastukset pyritään hoitamaan mahdollisimman tiiviissä aikataulussa ja niiden vaatiman tuotantokatkoksen kestoon liittyy vielä epävarmuuksia. Tämän jälkeen, ennen säännöllisen sähköntuotannon alkamista, koekäytössä on edessä vielä noin kuukauden kestävä tuotantojakso, jolloin Olkiluoto 3 tuottaa sähköä pääosin täydellä teholla 24/7. Uudet muotoilultaan vahvistetut juoksupyörät ovat valmistuksessa ja niiden arvioidaan saapuvan helmi-maaliskuun vaihteessa 2023. Koekäyttöohjelmaan on varattu aikaa sekä nykyisten juoksupyörien tarkastamiseen että uusien vaihtamiseen. Koekäyttövaiheessakin laitosyksikkö tuottaa täydellä teholla noin 15 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
koekäyttöä voidaan väliaikaisesti jatkaa nykyisten mallisten ehjien pumppujen lisäksi säröytyneillä syöttövesipumpuilla. Koekäyttöä jatketaan syöttövesipumpuilla, joista kahdessa on varaosa-juoksupyörä ja kahdessa on säröytynyt juoksupyörä. Toinen säröytyneellä juoksupyörällä varustettu pumppu toimii varalla.
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2022/olkiluoto3eprnkoekayttojatkuu.html
Niin no nyt kun toista kertaa jo kysyt, niin Suomessa sähkön hinta 2020 oli 28€/MWh, voit kertoa sen vaikka kolmella jotta saat tuon “residential”- sähkön hinnan? Sitten tuulivoimaa oli silloin 2586 MW n. 5,5 miljoonan ihmisen maassa ja tuo graafisi trendiviiva ei oikein toimi. Eikä se kyllä toimi 2019 luvuillakaan Suomen osalta.
Mitä jos piirtelet viivoja vaikka näillä Ruotsin datoilla myös ja katselet miten natsaa. Spoteistahan näkee ihan otsalla, että teesi ei toimi, ja jos kuitenkin kuluttaja-asiakkaan hinta onkin korkea niin ei se ainakaan tuulivoimasta johdu, vaan verokannasta, huonosta siirtoverkosta, ryöstöhinnoittelusta tai jostain muusta täysin tuulivoimasta irrallisesta asiasta, joka tuossa graafissa sivuutetaan :
Sepähän siinä juuri onkin vikana. Tuulivoima lanseerattiin tukemalla sitä keinotekoisesti, niin että investoinnit muuhun tulivat kannattamattomaksi, varavoimaloita purettiin ennen kuin OL3 oli valmistunut, ja kysyntäpiikeissä luotettiin muihin maihin. Erityisesti Venäjään, vaikka siirtolinjat Norjasta ja Ruotsista eivät välttämättä riitä pahassa paikassa. Eikä ehkä jatkossa muutenkaan, kun eteläisempi Eurooppa yhä suuremmalla kulutusmäärällä kilpailee samasta sähköstä.
Ja tämä kaikki tehtiin silmät ja korvat tiukasti paremmin tietävien varoituksilta sulkien. Muistamme uutisen noin viikon takaa, kun huoltovarmuuskeskuksen entinen johtaja kertoi, mitä poliitikot vastoin asiantuntijoiden esityksiä päättivät, että ei laiteta kapista 30-40 miljoonaa varavoimalan ylläpitoon. Se on hieman harmi, että näitä ulostuloja harva uskaltaa tehdä virassa ollessaan. Tulee herkästi kenkää, jos on eri mieltä poliitikkojen kanssa.
Epäilen, että taitaa mennä pidempään kuin pari vuotta, ennen kuin päästään veitsenterältä, sillä jos niitä vetyvarastointeja vasta aloitellaan kokeilemaan, niin merkittävä tuotantokäyttö on, jaa-a, ehkä 10 vuoden päässä. Ja tuohon on jo rakennettu sellainen oletus, että vetyvarastointi on taloudellisesti järkevää myös käytännössä eikä vain taulukkolaskentaohjelmassa. OL3 on nyt kriittinen. Toivottavasti se viimein saadaan täyteen iskuun.
On tää OL3 kyllä yksi surkeiden luusereiden hanke. Aikaa meni monta viikko, mitään ei juoksupyöräselvittelyssä selvinnyt ja käyttöä jatketaan risalla ja korjatulla osalla. Tälläkin foorumilla ihmeteltiin jo viikkoja sitten että miksei näin toimita. Tähän TVOn fanipojat syöksyi kertomaan ettei voida vetää rikkinäisellä osalla koska voi tulla ties mitä tuhoja, TVOssa parhaat ”ammattilaiset” kyllä hoitaa nämä hommat paljon fiksummin ja käskettiin pitää iltalehden foorumeiden tasoiset kommentit omana tietona. Maailma on outo paikka, kun nyt nämä iltalehden foorumeiden korjausohjeet on viimein löytäneet tiensä TVO ”ammattilaisten” pöydälle. Kuulivat varmaan siellä sellaisesta asiasta kuin Internet.
Vaikka säät ovat vähän viilenneet, niin suosittelen edelleen lämpimästi tätä Futucastin jaksoa. Monta harhaväittämää tältäkin päivältä tuolla on korjattuna.
Jep, hyvät naurut sai vielä ennen nukkumaanmenoa. Kahden kuukauden laboratoritutkimukset ja lopputulos on, että “menivät ehkä koekäytössä rikki, mutta ajellaan nyt samoilla ja vaihdetaan sitten helmikuussa”. Ja taas kuukauden viivästys edellisessä tiedotteessa kerrottuun kaupallisen tuotannon aloitukseen.
Kaiken lisäksi TVO:n julkaisemassa koekäyttösuunnitelmassa OL3 näyttäisi olevan kokonaan pois pelistä koko tammikuun aina helmikuun 4. päivään saakka.
En tiedä, miten näitä koekäyttöjä suunnitellaan, mutta eikö tässä olisi voinut hieman joustaa pahimman pakkaskauden yli ja vaikka sitten pidentää koeajoa? Ei se ainakaan siitä ole kiinni etteikö koeajoaikataulua voi muuttaa, sillä aikataulu muuttui joka viikko koko sen ajan, kun koeajoa tehtiin.
Vastahan Koff ja Siemens kertoivat taloudellisesti pärjäävästä puolen jalkapallokentän kokoisesta sähkövarastosta ja se sentään oli ennen energiakriisiä. Vaietaanko vielä? Selvitetäänkö asia? Juurikin ei tarvii, kun Juurikki ei osaa, ei älyä.
Tuulivoiman tulevaisuuteen liittyen suosittelen tämän artikkelin lukemista: Energia | Wärtsilä: Tuulivoimasta voi tehdä yhtä tasaista kuin ydinvoima ja selvästi halvemmalla: https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html?share=5898b13dc177a576704cb940efb2cd40
Selvittäköön joku nuorempi ja innokkaampi.
Wanha on jo sen verran ehtinyt kyynistyä, että ei jaksa innostua jokaisesta tiedotteesta, minkä myyntiosasto on onnistunut PowerPoint-welhojensa toimesta uutisvirtaan ujuttamaan. On tullut sen verran monta taidokasta esitystä nähtyä, jossa ei ole vikana muu kuin lähtötiedot, oletukset ja reaalimaailman vaatimukset.
Jos joukostamme innokas diplomi-insinööri asiaa tutkimaan löytyy, niin sellaisen toiveen esittäisin, että tarkastaisi nyt ihan ensimmäisenä, että kuinka pitkäksi ajaksi Koff ja Siemens ovat sen sähkövarastonsa laskeneet riittävän. Ehdottaisin tavoiteajaksi kahta viikkoa täydellä kuormalla. Jos joku sähkövoiman parissa työskentelevä insinörtti on eri mieltä tavoiteajasta, niin siitäkin mieluusti kuulisin.
Parin vuoden päästä tilanne on toinen myös Svenska Kraftnätin mukaan. Tuulivoiman ansiosta sähköntuotannosta tulee ylijäämäistä, joka näkyy tietenkin energian hinnassa.
Ruotsin kantaverkkoyhtiön Svenska Kraftnätin (SvK) mukaan sähkön vuosikeskihinta painuu Suomessa 2024–2026 noin 5–5,4 senttiin kilowattitunnilta, mutta nousee uudelleen vuonna 2027 ennustejakson lopussa 6,6 senttiin
Ruotsalaisarvion mukaan Suomeen rakennetaan niin paljon uusiutuvaa energiantuotantoa, että Suomi muuttuu lähivuosina sähköntuotannossa ylijäämäiseksi maaksi. Sähkön kulutuksenkin oletetaan kasvavan huomattavasti, mutta energian tuotanto kasvaa kulutusta nopeammin.
Tätä oli helppo ennustaa muutama kuukausi sitten. On vaikea käsittää, ettei hallitus tehnyt asialle mitään. Teki pahaa katsella energiaviraston ylijohtajan kiemurtelua televisiossa. “Muiden maiden ratkaisuja on kyllä seurattu ja tutkittu, mutta vastaavien mallien rakentaminen Suomeen ei onnistu tällä talvikaudella”. Parhaimman kuvan energiaviraston itseohjautuvuudesta ja kyvystä ennakoida oli kommentti, jonka mukaan “he eivät ole saaneet sellaista toimeksiantoa”.
Tämä on siis sama taho, jonka tehtäviin kuului määritellä, mikä on laissa mainittu sähkön kohtuullinen hinta. Tällaista määritelmää energiavirasto ei ole vieläkään saanut aikaiseksi.
Kuitenkin sinulla tuntuu olevan vahva mielipide sähkömarkkinan tilanteesta, jota mielelläsi jaat palstalla.
Sähkökriisiin johtaneet tapahtumat ja tehdyt virheet ovat hyvin selvillä. Niille ei kuitenkaan voi enää tehdä mitään, joten katse pitäisi olla tulevaisuudessa. Ehditkö tätä yhtään miettiä? →
@WanhaRadio. Millä tavalla sähköä pitäisi mielestäsi tuottaa tällä vuosikymmenellä Suomessa? Siis seuraavat seitsemän vuotta.
Viitannet mm. minun kommenttiin. Tuo “TVO fanipoika” on kyllä taas vähän sellainen termi että en viitsi alkaa siitä vääntämään… Mutta olen edelleen sitä mieltä, että vaikka foorumilla olisi minuutin päästä säröjen löytymisestä todettu että “vedetään vanhoilla, kyl ne kestää”, niin et sinä voi vaan jälkikäteen todeta että kyllä internetti tiesi taas heti miten olisi pitänyt toimia. Aikalailla olisi saanut tuollaisen päätöksen tekijä odotella pallit alasimella koska lyödään. Kyllä tällaiset asiat pitää tutkia kunnolla ja tehdä järkeviä ja kestäviä päätöksiä eikä vedetä millään lotolla. Jos ne säröt olisikin olleet pahempia (täysin mahdollista) niin ei niiden hajoaminen täydessä vauhdissa ainakaan olisi parantanut tilannetta, vaan sitten olisi huudeltu että miksi ei tutkittu kunnolla.
Koska tämä kommentti aiheuttanee loputonta oman näkökulman todistelukierrettä, niin en kommentoi enempää. Pääasia että sitä sähköä nyt joskus alkaa tulemaan sieltä tuutista.
Juttelin tuossa syksyllä yhden Olkiluodon operaattorin kanssa, joka juuri oli eläköitynyt. Kolmosen kanssa on kestänyt ja kestänyt, mutta kehui, että jos tähän mailman aikaan olisi rakennettu kakkosta, niin olisi sekin kestänyt. Hän on ollut käyttöönottamassa kakkosta ja silloin ei ollut lähellekään niin tarkkaa, kuin nykyään. Kaikki tarkastukset ja varmistelut vievät aikaa. Siihen päälle sitten muutokset tai muut niin kyllä kestää. Toki kyllähän se ihan vitsi on jo alan väellekkin, mutta tämmöstä se kehui kun kyselin. Oli sellaisiakin asioita OL2 kanssa mitkä eivät päivän valoa edes kestäisi.
Edit: piti mennä kahvihuoneen puolelle.
“Asiantuntijat” Saksassa päätti luopua ydinvoimasta ja keskittyä uusiutuviin. Tässä lopputulos:
Oletko sinä asiantuntija tällä tiedopohjalla?
Akut ovat 1% säätövoimasta (Aurinko ja tuuli ei oo mikään huuli | Virtasen taloushistoria | Yle Areena – podcastit). En tähänkään asiantuntemukseen luottaisi.
Saksan päätös oli puhtaasti poliittinen. Siitä jättimokasta ei kannata asiantuntijoita syyttää.
