Pitkä rakentamattomuus toi haasteita ensimmäisiin eurooppalaisiin voimalaitoshankkeisiin ja mysö virnaomaisten osalta nähtiin haasteita. Onnsituneita projekteja sen sijaan on muualla maailmassa ihan viime vuosilta. Juuri viranomaistyön haasteet ovat yksi asia, mikä pitää ratkaista. Toisaalta nyt on opittu taas myös itse. Ongelmana on tämä markkinoiden epävarmuus.
Hankkeita on kuitenkin pitkin eurooppaa viriämässä, eli non turha puhua, ettei investoijia kiinnosta. Nyt vaan Suomeen pitää saada kannustusta, koska poliittiset seikat kaatoivat nyt yhden hankkeen ja sitä kautta varmaan potentiaalisten rahoittajien määrä on alempana kuin normaalisti meillä ja tähän pitää saada ratkaisu.
Sinä jätit tarkoituksella huomitta sen oleellisimman seikan: ei meillä ole mitään korvaavia perusovimainvestointeja olemassa. Saksassa yritettiin kaasuvoimaa, mutta nyt senkin riskit on nähty. Kuten sanoin, niin kauan tässä pärjätään, kun nykyinen perusvoimakapasiteetti on olemassa, mutta kun se alkaa vanhentumaan, olemme kusessa, jos uutta ei ole jo silloin tulossa.
Tietääkseni yksikään Euroopan hankkeista ei ole etenemässä ilman valtion masinoimaa takuuhintamenettelyä (UK CfD) tai projektin rakentamista valtion ”taseeseen” (Puola/Ranska). Hyvin alkuvaiheen hankkeissakin muistelen tukea korvamerkityn ainakin Hollannissa. Eli veronmaksaja maksaa lystin.
Luvituksen sujuvoittaminen on ilman muuta kannatettavaa, jotta voimaloita voitaisiin rakentaa jos ne joskus tulisivat kannattaviksi. Kritiikkini koskee poliitikkojen masinoimaa, veronmaksajan/sähkönkäyttäjän kukkarosta maksettavaa suoraa tukea, jota ilman hankkeet eivät etene.
Sähkön saatavuutta tuulettomina päivinä voi parantaa myös muutoin kuin ydinvoimalla, kuten kysyntäjoustolla, varastolla tai vaikka vetykäyttöisellä huippuvoimalalla. Markkinataloudessa (kuten sijoittamisessakin) on se hienous, että erilaiset ideat kilpailevat keskenään ja lopulta fiksuimmin toimiva voittaa. Jos käy kuten uskot, että ilman uusia ydinvoimaloita olemme ”kusessa” (millä oletan että tarkoitat sähkön hinnan nousevan sietämättömäksi) ja ydinvoima on tähän joustoja ja varastoja kilpailukykyisempi lääke, niin silloin sijoittamalla ydinvoimalaan teet rahaa. Jos olet väärässä, kärsit tappion. Se, että kukaan ei halua ilman tukia sijoittaa ydinvoimaan (ja tuotantokustannusten vertailu kertoo syyn miksi) on paljonpuhuvaa ja pitäisi olla kaikille rationaalisille poliitikoille giganttinen red flag.
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosreaktorin koekäyttö jatkuu ensi maanantaina täydellä teholla.
Ydinvoimaa tuottavan Teollisuuden Voiman (TVO) viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti.
Uudet, mitoitukseltaan kestävämmät juoksupyörät on saatu asennettua kaikkiin syöttövesipumppuihin ilman ongelmia.
”Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että sähköntuotanto jatkuu 6. helmikuuta alkaen, ja OL3 tuottaa sähköä helmikuun ajan pääosin täydellä teholla”, Aho kertoo.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja vertailee sähköjärjestelmän tilannetta lopputalven osalta jo mihin tahansa talveen.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan Olkiluoto 3:n paluu on seuraava mieluinen uutinen koko Suomen sähköjärjestelmän kannalta.
”Tilanne näyttää hirveän paljon paremmalta, miltä se näytti vielä kaksi kuukautta sitten. Olkiluoto 3:lla on siinä iso rooli”, Leskelä sanoo.
On toki mahdollista, että eteen tulee vielä tiukka vaihe, kuten minä tahansa talvena. Se merkitsisi kovaa pakkasjaksoa, jonka aikana vallitsisi myös hyvin tyyni sää.
Ymmärrän, mitä tarkoitat ja olen lähtökohtaisesti samaa mieltä. Mutta samalla täytyy muista, että suuri osa suomessakin nyt toimivasta tuulivoimasta on vahvasti tuella rakennettua. Ja tämä uusin buumi pohjautuu paljon siihen, että tuulivoimayhtiöiden ei tarvitse välittää koko sähköverkosta ja tuulivoiman tuomasta säätövoimatarpeesta. Eli suomeksi heidän ei tarvitse huolehtia siitä, että sitä sähköä on tarjolla myös silloin, kun ei tuule, mutta toisaalta tämä ominaisuus on aivan keskeinen koko sähkömarkkinoiden kannalta. Tämän takia tuulivoima on eräänlainen vapaamatkustaja ja saa siitä kilpailuetua. Kysyntäjoustolla on lopulta vain pienehkö vaikutus kokonaisuuteen ja sen maksimaalinen vaikutus on varmaan tänä talvena nähty.
Samalla koska ydinvoima vaatii valtavaa ja pitkää alkuinvestointia, se vaatii poikkeuksellisen luotettavaa bisnes-keissiä. Lopputulos tullee olemaan se, että kun vanhat ydinvoimalat poistuvat meillä käytöstä, niin iskee paniikki, sähkön hinta kiipeää hyvin suureksi ja pikaratkaisuna rakennetaan sitten jotain kaasuvoimaloita ja pian ollaankin sitten Saksan tilanteessa. Tämä pitää pystyä estämään!
Suora tuki ydinvoimalle kuulostaa minunkin mielestäni hieman epämukavalta ja sama koskee myös esim. pakollista säätövoimavaadetta tuulivoimalle. Sen sijaan voitaisiin ehkä tuoda jokin “perusvoimatuki”, missä uutta kapasiteettia rakentava voimayhtiö voisi halutessaan liittyä perusvoimatuottajaksi. Tälle asetettasiin tietyt sitovat velvollisuudet sähkön toimitusvarmuudelle jonkinlaisen sakkokäytännön mukaisesti. Ja sitä vastaan sille tarjottaisiin jokin takuuhinta.
Tähän voisivat sitten halutessaan liittyä mukaan niin tuulivoima + vety + vetygeneraattori - yhtiöt kuin ydinvoimalatkin. velvoiterajaksi voisi asettaa vuoden sisällä vaikka 80 % nimellistehosta ja sitä vastaan takuuhinnaksi esim. 40 e/MWh ja takuuhinnan kulut laskutettaisiin sähkömarkkinoilta.
Lisään nyt vielä kuitenkin, että nyt kun sähkön hinta on normalisoitumassa melko nopeasti ja se vedyn tuotanto isossa mittakaavassa on vielä jossain edessä päin, niin tulee olemaan todella kiinnostavaa nähdä, miten nämä tuulivoimayhtiöt tulevat selivytymään. Voihan se olla, että markkinatalous iskee nopeastikin päin niiden näköä.
Tuulivoima kun ei sekään silti ole mitenkään immuuni tälle kysynnän ja tarjonnan vaateelle niin kauan, kun ylituotannolle ei ole olemassa “pohjatonta kaivoa”. Tuulivoimalat alkavat tänä vuonna kyllä kannibalisoimaan omaa hintaansa jo hyvin tehokkaasti: silloin, kun ei tuule ja sähkö on hinnoissaan, eipä heillä ole sitä myytävää ja sitten, kun myytävää on, hinta painuu nopeasti jo negatiiviseksi. Jo viime syksynä tuullivoimalat saivat luokkaa 80 % pörssin keskihinnasta ja tämä ilmiö on nyt varmasti voimistumassa kovaa vauhtia lisää ja keskihinnan normalisoituessa jää tuulivoimaloille nopeasti aika vähän käteen. Ja toisaalta jos ja kun vetyinfra alkaa nousta, niins etarkoittaa sitten sitä, että se alin hinta jää jollekin tietylle kohtalaiselle tasolle ja se toki auttaa sitten myös perusvoimatuotantoa. Tämän toivoakseni ja uskoakseni helpottaa tulevia ydinvoimainvestointejakin, mutta se on silti niin iso investointi, että on iso riski, että jää kuitenkin toteutumatta ja se on iso riski kaikille.
Tämä nyt on hieman eri asia. Mutta tuohon liittyen:
Jos nyt sitten break even hinta tuulivoimalle on vaikka 33 e/MWh, niin aika kalliiksi tulee rakentaa energiajärjestelmä tuon varaan tuulettomille keleille. sähkö->vety->sähkö hyötysuhde parhaimmillaankin on ehkä jotain kolmannes, eli yksi “taloudellisesti kannattava” MWh tätä säätövoimaa maksaa 100 e jo ennen kuin on edes huomioitu vedyntuotannon muita kuluja, vedyn varastointikuluja ja sitä voimalaitoksen kulua, eli sitten puhutaan 150 e/MWh hintapiikeistä “normaalina”, jos tuon varaan mennään. Tai vaihtoehtoisesti sitä vetyä tuotetaan hyvin halvalla sähköllä, mutta sitten se tarkoittaa, että sitä kannibalisaatiota tapahtuu edelleen.
Kaikki tuotettavissa oleva vety pitäisi käyttää teollisiin tarpeisiin, kuten teräksen tuotantoon ja sähköstä pitää huolta muilla keinoin, eli rakentaariittävästi muuta perusvoimaa ml. ydinvoima ja sitten sen päälle tuulivoimalla voidaan sitten sitä teollista vetyä tuottaa.
Tulee muistaa myös räjähdysmäisesti lisääntynyt aurinkovoima.Suomessakin suunnitteilla satojen ellei tuhansien hehtaarien alueille voimaloita.EU:n Repower suunnitelman mukaan siihenkin satsataan tosissaan.Suomessa nähdään muutaman vuoden sisällä valtava loikka aurinkosähkössä ja se tuottaa merkittävän määrän energiaa maalis-syyskuun välillä päivisin.
Nyt on kyl taas sellaista vihervasemmistolaisten virheellistä väitettä ettei ole todellista. Nyky ydinjäte on vaarallista, koska 95% energiasta jätetään käyttämättä. Ydinjäte on todellisuudessa tulevaisuuden polttoainetta.
Joku voisi väittää, että matkustaminen yli 1000km/h noin 10km korkeudessa voisi olla vaarallista, varsinkin jos sitä tekee ohuen peltipurkin sisällä valtamerien ylitse. Mutta niin vain insinöörit ovat tehneet lentämisestä turvallista. Vastaavasti internetistä on vaikea löytää siviiliydinvoiman jätteen käsittelystä merkittäviä onnettomuuksia.
Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseenhan on jo ratkaisu olemassa. Eipä ihme, että EU:n komission nokkamiehet kävivät Eurajoella tsekkaamassa toiminnan ennenkuin päättivät sisältää ydinvoiman energiamuotona taksonomiaan (eli ns. vihreisiin energiamuotoihin, joiden verotuksellinen kohtelu on edullisempaa).
Siinä mielessä olisin myös toivonut vähemmän viherkynällä väritettyä, puolihuolimatonta kommentointia ydinjätteestä. Mutta jatkakaa
Nykyinen sähkön markkinatalousmalli on jo ratkaissut tämän ongelman. Kun tuulee kovasti, on sähkön ylituotantoa, jolloin hinta romahtaa. Kun taas tuulivoimaloiden tuotanto on vähäistä, sähkön hinta nousee sinne asti, että on kannattavaa tuottaa sähköä jollain muulla tavalla. Mikä tässä on niin vaikea hahmottaa. Outo väite tuo vapaamatkustajuus. Tuulivoimalat saavat vapaasti myydä sähköään pilkkahintaan ja jättää korkeat sähkönhinnat muille. Sitä paitsi sähkömarkkina ei rajaudu Suomeen, vaan jo nykyisin ilmeisestikin siirtomäärien maksimien rajoissa kyseessä on koko Itämeren alue. Aina jossain tulee. Katso vaikka säätiedotuksesta.
Muistutuksena taas että aina tuulee jossain on sangen totta.
Mutta: jos katsoo tuulivoiman tuotantoa pohjoismaissa viimeisen 3 kk ainaka niin vaihtelua kyllä piisaa, tuotantomaksimit tuossa 22,5 GW teholla vähän ennen marraskuun puoltaväliä ja minimit vajaat 2,5 GW.
Ts 1:10 3kk syklillä pohjoismaisella tasolla. Puhataan aivan eritason heilahteluista kuin sähkön kysyntää kyetään säätämään. Lisäksi eri maitten (ja maitten sisäisetkin) siirtoverkot ovat tuotannon ja kysynnän suhteen rajattuja, joten aluehinnat eriytyvät.
No, tuotantoportfoliossa on toki lisäksi tasaista tuotantoa (perustuotantoa) sekä säätövoimaa (vesivoima), joten paketti on pysynyt kasassa. Toki markkinamekanismi on sähkönkuluttajilta vienyt rahaa, vaikka kulutusta on leikkaantunut luokkaa 10%. Itselläkin pörssisähkön aikana marras-tammi -ajanjaksona 38%. Osin lämmönsäädön tarkkuutta (Shelly releet ja lämpömittarit, osin lisää polttopuita, osin fiksumpaa järjestelmää (toinen ilmalämpöpumppu,), uusista aurinkopaneeleista ei ole juuri iloa näin talvella).
Sähkön varastointi ei tuotannon/kulutuksen mittakaavassa ole merkittävää. Vesialtaat ovat iso mutta suurin piirtein loppuun hyödynnetty varastointitapa luvituksien puitteissa, muu kuten akut pientä ja kallista. Nähtäväksi jää voisiko sitten tuota vetyä hyödyntää säätövoimana vesivoiman tapaan, teknisesti ja taloudellisesti.
Voiko korkeammilla tuulimyllyillä kuin nykyään, ja joita lisäksi olisi enemmän siellä täällä maantieteellisesti ml merialueet vaikuttaa tuotannon tasaisuuteen? Siitä ei ole vielä tullut vastaan yhden yhtä tutkimusta tai road mäppiä ettäpä näin tekemällä tuulivoiman tuotannon varianssi olisi selkeästi pienempi kuin nykyään.
Selvennyksenä mielestäni:
tuulivoima on erinomainen energian tuotantomuoto
tuulivoiman nykyisen tuotantoverkoston tuotantovaihtelut ilman että energian tuotannon varastointikysymys on kunnolla ratkaistu on tuulivoiman selvä heikkous
Saksalaiset yrittivät ja yrittävät tuota kohtaa #2 ratkaista kai maakaasun avulla. Mutta set-up mureni käsiin, ja tietenkin voi myös kyseeenalaistaa onko fossiilinen energia järkevä asia noin merkittävissä määrin.
Toisin sanoen aurinkovoima pahentaa ongelmia enemmän kuin mikään muu sähkön tuotantomuoto. Talvella sentään yleensä tuulee, mutta ei koskaan paista aurinko.
Kannattaa lukea aika tarkkaan sitä säätiedotusta. Totuus kun on, että on useinkin koko Pohjois-Euroopan laajuisia useiden päivien mittaisia pläkiä. Ei niitä reservivoimaloita varmaankaan turhaan ole mitoitettu kahden viikon polttoaineille.
En kyllä näe mitään ongelmaa tuossa aurinkovoiman lisäämisessä,jännää on miten aina uutena asiana jaksetaan jauhaa että talvella ei tuota juuri mitään,ihan päivänselvää lässytystä.Aurinkovoima on halpaa rakentaa,vähän huoltotarvetta,säätövoimaa toki tarvii lisää mutta eikö sitä varten meillä ole koulutettuja sähköalan ammattilaisia ja alan teollista osaamista että ongelmia voidaan ratkaista.Keväästä syksyyn voidaan tehdä muille tuotantomuodoille tarvittavia huoltotöitä kun aurinkosähkö tuottaa tehokkaasti,voidaan varautua siihen kun koittaa pimeys ja aurinkovoimalat ei paljoa tuota että muu tuotanto pelittää.Sähkön siirtoa tarvitaan aina, sama millä tuotetaan ja näin ollen lisää siirtoverkkoja.Sähkön kulutusta ja tuotantoa osataan jo melko tarkkaan ennustaa kun seuraa Fingridin sivuilta eli ei tästä kannata liian suurta ongelmaa tehdä.Aina tulee yllätyksiä ja esim.joku aurinkomyrsky saattaa kaataa sähköverkot jos huonosti käy,onneksi niistäkin ehditään jo varoittaa.Kehitys kehittyy,muutaman vuoden päästä ollaan viisaampia.
Väittämällä ydinjätettä maailman vaarallisimmaksi jätteeksi haukutaan vihervasemmistolaiseksi? Ei tämä mikään Tsernobyl-sukupolven kauhistelijoiden tai vihervassareiden väite ole. Säteilevä jäte on maailman vaarallisinta jätettä etenkin siinä mittakaavassa kuin sitä ydinvoimaloista syntyy. Myös tulevista pienydinvoimaloista.
Ei säteilevä jäte sen vaarattomammaksi muutu, vaikka Suomessa sen loppusijoitukseen on tehty ratkaisu, jonka kuvitellaan kestävän 40 000 vuotta.
@YieldBoss, Tulevaisuus tuo monenlaista teknistä kehitystä tullessaan ja tavallaan hienoa, että uskot siihen, mutta eiköhän uusiutuvat ja fuusioenergia tarjoa ratkaisun maailman energiatarpeisiin ennen kuin korkeasti säteilevää ydinjätettä aletaan kaivamaan bentoniittisaven ja kuparilieriöiden sisältä 400m syvyydessä olevista täytetyistä kallio-onkaloista.
Olkiluoto 3:n sähköntuotannon jatkamista valmistellaan parhaillaan. Ennen tuotannon aloittamista korjataan vielä apusyöttövesipumpun mekaaninen tiiviste, jonka jälkeen aloitetaan tehonnostoon liittyvät toimenpiteet.
Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu 10. helmikuuta 2023 ja säännöllinen sähköntuotanto näin ollen maaliskuussa 2023 (14. maaliskuuta).
Ei tämä mikään Tsernobyl-sukupolven kauhistelijoiden tai vihervassareiden väite ole. Säteilevä jäte on maailman vaarallisinta jätettä etenkin siinä mittakaavassa kuin sitä ydinvoimaloista syntyy. Myös tulevista pienydinvoimaloista.
No, leutoa on edelleen.