Lääketieteellisiä isotooppeja käytetään yli 30 miljoonaa kertaa vuosittain ja ainut tapa valmistaa näitä on ydinvoimaloiden tuottaman ydinjätteen hyödyntäminen. En ole kuullut muista ”jätteistä” tai saatikka näin ”maailman vaarallisimman jätteen” olevan jopa hyödyllinen terveydelle ja joidenkin ihmisten kohdalla eloonjäämisen edellytys.
Onneksi Suomi on pieni maa ja kaikki muut maat vielä miettivät mitä tekevät kaikille ydinjätteille, mitä on tuotettu viimeisen 68 vuoden aikana. Eli suurin osa on ja tulee olemaan helposti hyödynnettävissä.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus on varmaankin pahin ydinvoimala onnettomuus ja siinä kuoli 32 ihmistä. Suomessa viimeksi kuukausi sitten kuoli 4 ihmistä pakokaasuihin ja tätä tuskin kukaan huomasi uutisista. Itse en vain kykene kuvittelemaan miten ydinvoima/jäte voisi olla vaarallisin, kun muut aiheuttaa niin paljon enemmän kuolemia.
Toki ydinjäte vaikuttaa aiheuttavan huomattavasti pelkoa ihmisissä kun taas muiden vaarallisten jätteiden seassa kuollaan ilman pelkoa.
On kyllä täyttä paskapuhetta tulla kirkkain silmin väittämään tuollaisia lukuja tuon onnettomuuden uhriluvuksi. Eiköhän todellisuus ole tuhansissa ja kerrannaisvaikutukset koskivat miljoonia.
Nopealla googlauksella Greenpeace arvioi kuolemantapausten uhriluvun 93000 ja Venäjän tiedeakatemia raportoi 210 000 ihmisen ennenaikaisesta kuolemasta onnettomuuden vuoksi.
Nopealla googlauksella Greenpeace arvioi kuolemantapausten uhriluvun 93000 ja Venäjän tiedeakatemia raportoi 210 000 ihmisen ennenaikaisesta kuolemasta onnettomuuden vuoksi.
Greenpeace on ydinvoimaa vastaan, joten itse pidän YK lukemia lähempänä totuutta vaikka vaikka todellisuus selvinnee vasta myöhemmin.
En edes tiedä miten jatkaa tätä keskustelua. Ymmärrätkö tahallasi väärin eri käsitteet? Toistan ainoastaan, että on syynsä sille, miksi korkea-aktiivinen ydinjäte loppusijoitetaan maan alle 40 000 vuodeksi. Syy on se, että se on maailman vaarallisinta jätettä. Ei tässä mistään pelosta tai ydinonnettomuuksista puhuttu saati lääketieteen isotoopeista eikä edes jätteiden käsittelystä. Mitä h… ?
Piti oikein lukea tätä uudestaan, että edes ymmärsin, mitä väität.
Toteat, että ydinvoimaloiden käytetystä polttoaineesta tehdään lääketieteellisiä isotooppeja ja et ole tietoinen muista jäljelle jäävistä jätteistä? Ja vedät johtopäätöksen, että käytetty ydinpolttoaine on hyödyllistä terveydelle ja joillekin eloonjäämisen edellytys.
Jääköön tämä keskustelu tähän. Tällä foorumilla pitäisi pystyä parempaankin.
Haastoin näkemystä onko ydinjäte vaarallisin vai ei. Mielestäni monet muut jätteet ovat huomattavasti vaarallisempia. Nostin esiin:
Tšernobylin onnettomuuden, koska se on pahin ydinvoima onnettomuus tähän mennessä ja siinä kuoli suhteellisen vähän ihmisiä (alle 50 henkeä 19v onnettomuuden jälkeen).
Tammikuun bensiinijäte onnettomuuden esiin, koska siinä kuoli 4 ihmistä (pieni ”merkityksetön” onnettomuus ja mielestäni monta henkeä menetettiin).
Isotoopit, koska kuinka monesta vaarallisesta jätteestä tehdään yhtään mitään hyvää.
Lentokone vertauksen, kun monista vaarallisista asioista on tehty erittäin turvallisia.
Tähän mennessä olet @OldFeki perustellut tätä vaarallisimman jätteen titteliä sillä, että Suomessa on päätetty haudata ydinjäte. Mielestäni Suomessa haudataan ydinjäte, koska se pelottaa ihmisiä ja hautaamalla hälvennetään pelkoja. Olen kuitenkin @OldFeki kanssasi samaa mieltä, ettei tätä keskustelua kannata jatkaa.
Vaikka halusitte jo päättää keskustelun niin pakko tähän on sanoa että eräässä mielessä hälvennetään pelkoja mutta ei ihan lähitulevaisuuteen liittyviä pelkoja vaan kyse on piltkälti tulevista jääkausista jotka kulkevat Suomen yli ehkä 20000 vuoden välein.
Odotettu Loviisan jatkoluvan suositus tulossa myös TEM-ministeriöstä parin viikon sisään. STUK antoi vihreää valoa jo tammikuussa.
Hallitus sitten virallisesti päättää
Pieniä valonpilkahduksia Euroopan energiapolitiikkaankin: kaksi Tanskan vaikutusvaltaisinta toimaria (Novo Nordisk, Orsted) kehottavat Tanskaa miettimään kantaansa uudelleen. Tanska on historiallisesti yksi maailman ydinvoimavastaisimpia maita.
Ikävä tulla tänne taas tarjoamaan iltalehden keskustelupalsta tason ohjeita energiayhtiölle. Eikö Vestas voi fuutureilla suojata raaka-aineisiin liittyviä riskejä? Jotenkin kuvittelen että futuurit olisi alunperin luotu niitä tilanteita varten jossa myyjä tai ostaja haluaa suojata itsensä kohteen hinnanmuutoksilta. Haiskahtaa Vestaksen selitykset ihan OL3:sen tasoiselta tunaroinnilta.
Tuulivoimalavalmistajien marginaalit ovat olleet aika kehnoja jo pitempään. Niitä seuratessa tulee vähän mieleen takavuosien tilanne viestintäverkkojen puolelta, kun Nokialla/Ericssonilla oli hankaluuksia tehdä tulosta vaikka tuote sinänsä on kaiken modernin hyvinvoinnin perusedellytys - arvoketju on tässä vaiheessa sellaisessa asennossa, että hyödyt pääosin valuvat kaikille muille. Hyvä muistutus, että pelkän toimialan perusteella ei voi päätellä ovatko sen yhtiöt hyviä sijoituskohteita vai eivät.
Ketjussakin joku otti tämän asian esille aiemmin. Sähkön hinta nousi jo paljon ennen Ukrainan sotaa. Mutta syyllinen löytyy silti samalta suunnalta.
Maakaasun hinta alkoi nousta helmikuussa 2021, jolloin megawattitunnin sai 16 eurolla. Hinnan nousun sai aikaan Venäjän hybridivaikuttaminen.
Venäjä toimitti pitkäaikaisten sopimusten mukaan kaasua, mutta ei tehnyt uusia sopimuksia eikä tarjonnut kaasua lyhytaikaiselle markkinalle. Gazprom jätti myös täyttämättä Euroopan-varastonsa.
”Minä itse ja tuntemani analyytikot emme ehkä ymmärtäneet hybridivaikuttamista. Se oli energia-aseen käyttöä jo silloin. Niukemmalla maakaasun tarjonnalla kiristettiin Eurooppaa”, Energiateollisuuden kaasumarkkina-asiantuntija Heikki Lindfors kertoo.
Ohje vihreän siirtymän hankkeiden etusijasta lupakäsittelyssä valmis
Etusijan voivat saada hakemukset, jotka koskevat
energiatuotantolaitosta, joka tuottaa energiaa uusiutuvalla energialla, sekä merituulivoimalaa ja siihen liittyviä vesitaloushankkeita;
uusiutuvaan energiaan tai sähköistämiseen perustuvia fossiilisten polttoaineiden tai raaka-aineiden käyttöä korvaavia teollisuuden hankkeita;
vedyn valmistusta ja hyödyntämistä, lukuun ottamatta vedyn valmistusta fossiilisista polttoaineista;
hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä ja varastointia;
akkutehdasta ja akkumateriaalien valmistusta, talteenottoa ja uudelleenkäyttöä.
Etusijan tarkoitus on, että näiden vihreän siirtymän edistämiseen liittyvien lupahakemusten kokonaiskäsitte- lyaika olisi keskimääräisiä käsittelyaikoja lyhyempi. Hallituksen esitykseen HE 128/2022 vp on kirjattu tavoite, että lupakäsittely kestäisi enintään 12 kuukautta. Käsittelyajan laskenta alkaa etusijamenettelypyynnön toi- mittamisesta lupaviranomaiselle. Kokonaiskäsittelyaika on tapauskohtaista ja riippuu mm. siitä, kuinka mo- nimutkaisesta lupa-asiasta on kyse ja onko hakijalle varattava tilaisuus täydentää hakemustaan.
Lupa-asian käsittelyn vaiheet ja lupien myöntämisperusteet ovat samat kuin muissakin lupahakemuksissa.
Tämä vesivarasto asia on kyllä mielenkiintoista seurattavaa. Norjan ja Suomen osalta ollaan nyt vuodentakaista täydemmissä varastoissa. Toki kymmenen vuoden mediaanin alapuolella.
Taas koekäytön jatkoa shiftailtu hieman.
14.2. on viikon päästä tiistaina. Koekäyttöhän tapahtuu suurinpiirtein koko ajan ainkain melkein täysillä tehoilla.
Onneksi sääennuste kertoo suhteellisen lauhasta ainakin täällä etelässä.
Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu 14. helmikuuta 2023 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa näin ollen maaliskuussa 2023 (18. maaliskuuta).
Tätä tölkkiä on potkittu jo niin kauan eteenpäin, että kengistä on kärjet puhki. Ei tämä tosiaan mitään tässä tilanteessa enää muuta, kun sääkin pysyy lauhana.
En silti käsitä tätä touhua. Sen tiedän, että ei tällainen mikään yleinen keskieurooppalainen tapa ole. TVO antaa ymmärtää, että se vain toistelee sitä, mitä Siemens-Areva toimittajana kertoo. Onko kommunikaatio jotenkin erityisen huonolla tolalla ajoitukseltaan ja kustannuksiltaan epäonnistuneen hankkeen jälkeen. Onhan tästä varmasti tullut kaikille pääosapuolille persnettoa oikein huolella.
Mutta eikö Siemens-Arevalla ole tiedossa kuinka iso asia tämä on koko Suomen sähköenergiavarmuudelle? Ei kai nyt jokaista tiivisteenvaihtoa päätetä ja lähdetä tekemään pari päivää ennen valtakunnan mediassa ilmoitettua käynnistymispäivää?
Siemensin ja Arevan suhteet eivät taida olla parhaat mahdolliset ja varmasti tässä nyt taustalla keskustelua kenen takia hanke meni näinkin pitkäksi.
Toinen huomion arvoinen seikka lienee se että Areva on EDF:n omistama. Eli osaa asiantuntijoista on saatettu priorisoida kotimaanprojekteihin. Ymmärtääkseni aiemminkin TVO:n projektiin on ollut hankaluuksia saada osaajia Arevan puolelta.
Niin ja tämä on ydinvoimala projekti, eli asioita varmistetaan huolellisesti ja prosessien primäärinen tarkoitus on varmistaa laatu ei niinkään ripeä tai täsmällinen aikataulu. Siinä lienee syynsä miksi Wärtsilä kirjasi 40M€ tappion varavoimalaitos projektista…
Eli eiköhän tämä vain ole ihan normaalia toimintaa tämänkaltaisissa projekteissa. Jossain välissä hivenen vilkuilin ja taitaa länsimaissa kaikkien ydinvoimala projektien aikataulut olla korkeintaan viittellisiä.
Edit: @Construct-Destruct Ei ole kovinkaan montaa vaihtoehtoista toimittajaa… Toshiba on yrittänyt näihin projekteihin, mutta ei tullut valituksi. Koreasta on taidettu kysellä, mutta eivät ole tainnneet päästä edes loppusuoralle. Tuo on ollut vuoden 1986 jälkeen kuihtuva ala ja 2011 loppui lupaavalta vaikuttanut uudelleen viriäminen. Saa nähdä pystyvätkö SMR laitokset kehittämään renesanssin alalle (kysyntä tuntuu taas uudelleen heräilevän, mutta konkretisoituuko nämä oikeiksi projekteiksi).
