En ole ydinfyysikko mutta voin vilkaista. Ihan lonkalta heittäisin että tälläinen lämpöydinvoimala jossa ei juuri liikkuvia osia tarvita muuten kuin aäätämiseen tarvitsee ne samat vuosi- ja kymmenhuollot mitkä tulee jostain säädöksistä riippumatta ajetaanko sillä jatkuvasti vai vain puolet ajasta.
Ylivoimainen kustannus on näissä pääoma joten tietenkin voimalaa halutaan käyttää koko ajan. Lämpöakku on todella yksinkertainen vempele ja sen skaalaminen isoksi parantaa vain tehokkuutta niin en näe mitään eroa tasoitetaanko sillä tuotantoa, kysyntää vai molempia. Tässä härvelissä tasapainotettaisiin vain kauden mukaan vaihtelevaa kysyntää.
2 tykkäystä
Ideana hieno, mutta käytännössä lämpöakku olisi järkyttävän kallis…
No kun näitä ollaan jo tekemässä. Tuokin mahtuu tuohon kokonaisuuden 200 miljoonan budjettiin.
15 miljoonan euron investoinnin jälkeen juoksevia kuluja ei käytännössä ole, koska itse luolassa ei juuri ole liikkuvia osia, eikä siellä ajoittaisia huoltotöitä lukuunottamatta ole ketään töissä. Luolan laitteistoa kontrolloidaan etänä.
Vantaan hankkeessa vaihtui jo kertaalleen suunnittelutoimisto ja allianssimalli ei mennyt maaliin, koska kustannukset nousi liian korkeiksi. Katsotaan nyt josko suunnittelijan vaihtamalla ja urakan pilkkomalla osiin kustannukset pienenee niin, että urakka pääsisi alkamaan.
3 tykkäystä
Tuo Vantaan esimerkki saa mielikuvituksen lentämään!
Olisi @Glarin mahtava kuulla ajatuksiasi näistä lämpöakuista.
- Voidaanko näillä todentotta säilöä lämpöä puoli vuotta, vai onko se käytännössä lyhyemmän aikavälin varastointiin?
- Onko se polttolaitoksiin verrattuna kallis? Jos valtavan luolaston kaivaa jo 20 miljoonalla niin Turkuun tai Vantaalle ei kuulosta kauhean paljolta. Mutta olisiko tällainen vaihtoehtona vaikka Kemin kaukolämpölaitokselle, voisiko näitä tehdä 60kpl ympäri Suomen?
- minkälaisia rajoituksia maantiede tuottaa? Voiko näitä louhia ihan minne vaan vai pitääkö olla vaikka peruskallio lähellä pintaa? entä pohjavedet? onko suomen maaperässä epävakaita alueita?
1 tykkäys
Ei missään nimessä ole realistista säilöä lämpöä puolta vuotta, tälläinen käsitys tulee siitä että ei ymmärrätä sitä mitä akuilla käytännössä tehdään.
Lämpöakkuja ei käytetä niinkään energian säilömiseen energian säilömisen vuoksi, vaan niillä pyritään tasaamaan virtausrajoitteita ja parantamaan tuotantoprofiilia, siten että tuotanto pystytään toteuttamaan halvimilla tuotantomenetelmillä.
Esimerkiksi: Lämpöakun omaava verkko voi välttä huippuvoimaloiden käytön, kun se on päivän lämpiminä tunteina täyttänyt akun, ja voi illan 2-4 kylmimpänä tuntina purkaa sieltä energiaa ja siten välttää öljykattiloiden käytön…
En tiedä, tai jaksa perehtyä kemin kaukolämpöjärjestelmään, tai niiden tuotantomiksiin mutta kaukolämpöakkuja on pieni muotoisena ympärin maan, ja tulee jatkossa lisää.
Kaukolämpöakkua käytetään siis päivän/viikon sisäiseen tuotannon tasoittamiseen… Esimerkki Heleniltä jossa on suomen suurimmat akut…
Yhtäjaksoisesti akusta voidaan ladata tai purkaa lämpöä 120 MW:n teholla neljän vuorokauden ajan.
120 MW ei helsingin kokoiselle kaupungille ole lämpötehona edes niin paljon. Lämpöakku on siis käytännössä 10 GWh. Teoriassa, sitten tulee rajoitteeita virtauksista, lautauksesta jne…
Tuo on tasoa 0.1% helsingin vuotuisesta kulutuksesta. (Reilu 6500 GWh)
Ja tämä lämpöakun luonti on kallista, erityisesti jos ei ole valmiita luolia kuten mustikkamaalla.
Lämpöakkuja on monia erilaisia, ja ei ne rajoitteet siten maantieteestä tule…
TLDR: Lämpöakkujen rakentaminen on kallista, ja niillä ei kannata tehdä pitkäaikaista lämmön säilömistä. Niillä pyritään tasaamaan tuotantoprofiilia, ja laskemaan tuotantokustannuksia. Ei säilömään lämpö kuukausiksi.
8 tykkäystä
Tuohon säilöttyyn lämpöön tulee lisäksi lämpöhäviöitä, jotka aiheuttaisivat pitkällä ajalla merkittäviä tappioita, ja varastointi pitäisi rakentaa erilaisella, kalliimmalla tavalla jos näitä haluttaisiin vähentää.
Niiden merkitys ei vain ole niin suuri esim parin päivän varastoinnissa.
2 tykkäystä
Linkatussa YLEn artikkelissa käytettiin termiä ”lämmön kausivarasto”, joka antoi ymmärtää että ihan oikeasti varastoidaan kesällä ja käytetään talvella. Tätä ei kuitenkaan enempää selitetty että miten on. Taitaa olla totuus jotain arkipäiväisempää.
Onhan tuo vantaan energian projekti suuri, siellä ne raksailee kausivarastoa joka on tasoa on “lähes” 100 GWh. Todnäk 70-80 GWh käytettävää, Vantaan Energian vuosituotanto on tasoa 3500 GWh.
Kyllähän noi alkaa lähestyä jo jotain 1.5% ton kokoisella projektilla, mutta jos luet ton artikkelin niin vantaallakin tuo akkui rakennettaan tuotannon optimoinnin takia. Ja niitä tulee jatkossa lisää tästä syystä ympäri suomea… Esim sähkökattilat höytyy tosi paljon lämpöakuista. ja muut tuotantomenetelmät mitä tonne listattu.
Eli käytännössä vantaa tekee samaa mitä listasin yllä, jokainen energiajärjestelmä on erilainen ja kaikki nuo esim kattilat ja hukkalämpökeissit on erilaisia ja oltaisiin täällä vielä ens vuonna jos listaisin kaikki joka postiin.
Tuon 1.5% kulutuksen lämpöakku maksaa lähes 200m€ siitä voi sitten laskea paljonko se maksaisi helsinkiin samalla, uudella teknologialla esim siihen mainitsemaasi 50% kyseessä olisi noin 15 miljardin investointi, ja vastaisi 10v helenin liikevaihtoa. Eli kalliimpi kuin OL3 kaikkineen myöhästymisineen, ja kyseinen akku ei edes tuottaisi energiaa, vain säilöisi sitä.
TLDR: vantaakin optimoi isolla lämpöakulla vaan hetkittäistä tuotantoprofiilia. Pidempi aikaiset akun yhä liian kalliita.
8 tykkäystä
70-80 tuosta 3500 on kylläkin 2-2.3% ei 1.5%. Lisäksi tuo 200 miljoonaa kattaa kaikki investoinnit mitä vantaa on satsaamassa eikä vain sitä lämpöakkua. Joten et voi käyttää tuota lukua sellaisenaan. Lisäksi oletat skaalauksen olevan lineaarinen. Jos on tarkoitus vain kasvattaa varastoitavaa lämpöä niin kaikki laite kulut pysyvät samassa ja luolan koko kasvaa. Samalla suhteellinen tehokkuus kasvaa kun lämpöhukan määrä vähenee kun tilavuus kasvaa pinta-alaa nopeammin.
Tämä sanottuna uskon että arviosi liioittelee hintaa ainakin kertaluokalla.
5 tykkäystä
Sen käytettävyys ei koskaan ole 100% menolt ja virtausrajoituksien takia lisäksi ne investoinnit pitää tehdä muihinkin akkuihin… ne infra siis… noi vaatii aina pumppaamot jne.
Pointti nyt oli muutekin kuvainnollinen, ja suuntaa antava. Vantaan lukukin oli pyörii 3500 gwh paikkeilla, uusimman saat kaukolämpötilastoista. 
Helsinki on 7000+ ja espoo reilu pari tonnia…
Olen hyvin tietoinen että noi luvut eivät ole 0.1% desimaalin tarkkuudellla, mutta kun se ei ole pointti. Vaan se että sitä lämpöä ei tulla säilömään 6kk. Ihan turha tarttua tarkkoihin lukuihin kun et tiedä verkoston menolämpötiloja, tai akun todellista kokoa, koska siinä puhutaan ”lähes” joka olettaa ideaalisen akkuun säilötyn lämmön tilanteen.
Minun näkemys on taas että näin tullaan tekemään. Tarpeeksi suureksi skaalattuna häviöt menevät minimaalisiksi ja tuotannon joustavuus maksimaaliseksi. Tekniikka on kuitenkin olemassa, yksinkertaista ja lähes huoltovapaata.
En puhunut promillien tarkkuudella vaan yhden kertaluokan. Jos kaikkia parametrejea sopivasti yliarvioi saa todella ison heiton lopputulokseen.
Tämä on siitä helppo asia että meidän ei tarvitse kuin odottaa jotta näemmän kun näkemys osoittautuu lähemmäksi oikeaa.
Edit: @Glarin en siis usko että Vantaa vlämpöakku on muuta kuin lyhytaikainen tuotantojoustoon tarkoitettu varasto. Visioin tässä 10-20 vuoden päähän.
1 tykkäys
Juu, saa nähdä mikä on vantaan projektin lopullinen hintalappu 2028…
Tosiaan vantaan energiakin toteaa että ne käyttää sitä tuotantomiksin parantamiseen… erityisesti kaasun osalta… se on piikkivoimaa jonka ne haluaa korvata akulla…
Tuon lämpöakun teho ei kuitenkaan niin mahdoton ole, ja en ihmettelisi jos rakennettaisiin lisäpumppaamoja jne että sitä saataisiin ylös. 200MW
Eihän tuossa lämpöakussa nykyisillä tai edes nyt suunnitteilla olevilla teknologioilla ois muutenkaan käyttöasteiltaab mitään järkeä jos se toteutettaisiin 6kk skaalassa… koska se tarkoittaisi että akkua pitäisi ladata huipputuotannolla.
Eiköhän vantaakin jotain “kausi-akutusta” tolla tee, mutta akusta ei tule ole siihen varattu kuin pieni osuus kerrallaan. Euroja on niin paljon enemmän lyhyen aikavälin tuotannon tasoittamisessa.
Se miltä energiantuotanto näyttää 20v päästä on ihan eri kysymys. Harva tietää sillä ala muuttuu vauhdilla.
1 tykkäys
@KalleH Tuli mieleen eräs aika merkittävä tekijä taloudellisuuteen liittyen, ja se on ihan tuo korvattavan kapasiteetin “hinta” jos säilöisit akussa lämpöä 90 GWh (joka on toi teoreettinen teho, siitä käytettävissä vähemmän. Niin sun maksimaalinen säästösi olisi tasoa, 5-6m€ olettaen ei lämpöhäviöitä, ja kaasutuotannon 70€/MWh. Ja että ostetun lämmönhinta olisi 0€ (joka ei ole totta edes hukkalämpötilanteissa)
Noin pieni säästö ei vain riitä yksin perustelemaan investointia. Saat pääomalle parin pinnan tuottoa. Tämä ilman lämpöhäviöitä. Pumppauskustannuksia, 100% käyttö ja täyttöasteella. ideaalisessa täydellisessä tilanteessa. Voidaan lähteä argumentoimaan onko kaasutuotannon hinta 60 vai 80€/MWh mutta toi 70€ on ihan realistinen. Syklejäkin tulisi tässä tilanteessa vain yksi.
Tämän takia noi akut toimivat pääasiassa lyhyaikaisessa käytössä, syklejä tulee enemmän, sitä kautta säästöjäkin. Toki jos teknologia parantuu, eri juttu… Mutta toi on atm maailman modernein ja kilpailukykyisin akku mihin me verrataan. Ei mikään vanhentunut…
1 tykkäys
Aurinkovoiman kapasiteettiin tuli fingridin sivuille päivitys ja päästiin lopulta tuhannen mwh ylitse. Lisäystä viime vuoteen reippaat 60 prosenttia
Tuo on ihan kohtuullinen lisäys jo absoluuttisin luvuin. Tuolla katetaan jo toistakymmentä pinnaa energiankäytöstä normaalina kesäisenä päivänä ja sillä on varmasti jo huomattava vaikutus energian hintaan
14 tykkäystä
Asiantuntija muistuttaa, että Suomessa vallitseva sähkötilanne ei tule yllätyksenä ja se on aiempien linjausten mukainen.
– Tilanne on aivan tehtyjen poliittisten päätösten mukainen. Sähköntuotannon muutos oli väistämätön, mutta se nopeus ja ehdottomuus millä toimittiin johti vallitsevaan tilanteeseen. Paluuta entiseen ei ole, muistuttaa Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema
Lundin mukaan nykysysteemi ei kannusta toimijoita investoimaan niin, että talviajan huippukysyntäänkin olisi tarjolla edullisempaa sähköä.
6 tykkäystä