Joo, erityisesti Amerikassa on ihmeellistä psykologista mystiikkaa tuon osakkeen hinnan kanssa. Sentiosake on semmoinen vaarallinen riskipesäke, kun taas vasta kaksinumeroinen tai sitä isompi osakekurssi on sijoittajalle sopiva tutustumiskohde. Piensijoittajille on jostain syystä ihan turha yrittää avata, että osakeyhtiö voi halutessaan melko vapaasti päättää kurssinsa nimellisarvon yhtiökokouksessa. Suomessakin IPO:t yleensä tuntuvat tähtäävät tuonne korkeisiin ykkösiin, jotta minimoidaan riski valua senttiosakkeeksi, mutta osakeen hinta ei myöskään vaikuttaisi kalliilta kaksinumeroiselta luvulta.
Nykyään kaikki trendit apinoidaan Amerikasta, mutta toivottavasti tätä hulluuttaa ei ikinä tuoda täysimääräisesti Suomenkin pörssiin
Nyt kun olen tämän sanonut, niin Valoet, Afarakit ja muut hämäräfirmat pitäisi kyllä jotenkin pystyä heittämään helvettiin pörssistä. En tiedä miten tämä onnistuisi, mutta luulisi jonkun näistä Suomen sadoista tuhansista virkamiehistä keksivän jonkinlaisen toimivan ratkaisun
Toistaiseksi tämä idea ei ole saanut kannatusta tässä keskusteluketjussa. Oleellista ideassa on se, että pörssistä saataisiin poistettua sellaiset osakkeet, joiden talous on hyvin epävakaa, ja jotka siksi ovat erittäin riskialttiita sijoituksia.
De-listauksella voitaisiin kenties ainakin osittain suojella kokemattomia sijoittajia tekemästä heille hyvin epäedullisia osakevalintoja. Toinen mahdollisuus olisi edellyttää tietämystestin läpäisemistä ennen senttiosakkeisiin sijoittamista. Nykyäänhän tietämystestin joutuu suorittamaan esimerkiksi, mikäli aikoo käyttää työkalunaan warranttia.
En ymmärrä mitä (suoraa) tekemistä osakkeen hinnalla on yhtiön talouden kanssa? Jos Nokian osakkeen splittaisi 1:10 niin yhden osakkeen arvo olisi alle 40 senttiä, mutta ei se tekisi Nokiasta yhtään riskialttiimpaa, taloudellisesti epävakaampaa tai huonompaa sijoitusta?
Uskoisin, että tuossa $1 minimihinnassa on taustalla se, että arvonmääritys on riittävän hienojakoista. Jos bidejä voi tehdä yhden dollarisentin välein, tarkoittaa alle dollarin bidihinta aina >1% liikettä suuntaan tai toiseen, joka on melko paljon jos miettii keskimääräistä indeksin päivittäistä absoluuttista liikettä. Jotenkin en usko, että siellä on taustalla mitään ajatusta siitä, että liian pienen osakkeen hinnan ajateltaisiin liittyvän sijoituskohteen laatuun, per se.
Mikäli pörssiyhtiöiltä edellytettäisiin euron minimihintaa, niin vakavaraisilla yrityksillä olisi mahdollisuus saattaa osakekurssinsa yli euron tasolle esimerkiksi käänteisellä splitillä, ja ylläpitää kurssiaan vähintään tällä tasolla.
Toisaalta vakavaraisuudeltaan heikoilla ei välttämättä olisi tähän mahdollisuuksia, koska käänteinen split aiheuttaa kustannuksia, ja toisaalta käänteisen splitinkin jälkeenkin osakekurssi saattaisi nopeasti uudelleen laskea takaisin alle euroon.
Mikäli euron minimihinta asetettaisiin vaatimukseksi, niin pörssistä putoaisivat ajan myötä ne yritykset, joilla ei ole kykyä ylläpitää osakekurssiaan pitkäjänteisesti vaaditulla tasolla. Vakavaraisilla yrityksillä kyky tähän kuitenkin olisi.
Kriteereitä voisi toki olla muitakin. Esimerkiksi, että vähintään kaksi kohtaa seuraavista toteutuisi:
Osakekurssi vähintään 1 €
Markkina-arvo vähintään 10 M€
Oma pääoma vähintään 0 €
Liikevaihto vähintään 5 M€
Mielestäni olisi kansankapitalismin etu, että pörssilistattujen yhtiöiden kriteerit asetettaisiin nykyistä korkeammalla tasolle. Toinen vaihtoehto olisi asettaa vaatimus tietämystestin suorittamisesta, mikäli sijoittaa sellaiseen yritykseen, jonka talous on heikossa kunnossa.
Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Pörssin listallepääsyn edellytyksien pitäisi olla kireämmät. Itse edellyttäisin päälistalle pääsemiseen viimeisen viiden vuoden aikana voitollista tilikautta nykyisellä liiketoimintamallilla (eli et voi ostaa pelkkiä kuoria päälistalle pääsemiseksi). Ehkä vielä joku vaatimus taseen loppusummalle, sanotaan vaikka >50M€.
Sen sijaan en vieläkään pääse käsiksi, mitä yhden osakkeen hinnan määrittäminen auttaisi. Käsittääkseni käänteisestä splitistä syntyy niin marginaaliset kulut, että jos yhtiöllä ei ole siihen varaa, alkaa konkurssi olla muutenkin jo lähellä. Tarvitaan vain 1:100 käänteinen splitti niin pysyy taas hetken aikaa kurssi yli euron
Käänteinen split voitaisiin kuitenkin kokea negatiivisena signaalina, josta kenties uutisoitaisiinkin. Tällöin käänteinen split voisi toimia tietynlaisena varoitusmerkkinä, että tämän kyseisen osakkeen kohdalla on mahdollisesti syytä olla varovainen. Useassa tapauksessa se, että osake on alle euron, on seurausta voimakkaasta pitkäkestoisesta kurssilaskusta. Asiaa voi havainnoida tarkastelemalla alle euron osakkeiden historiallisia kurssikäyriä ja niiden taloustilannetta.
Mitä ongelmaa sä tarkalleen tässä yrität ratkoa? Eli oletetaan että pörssissä on 200 firmaa, joista yks on PaskaTech Oy ja kurssi on 0,10 euroa. Muiden kurssi on vaikkapa yli 10e. Miten tämän PaskaTechin olemassaolo pörssissä haittaa millään tavalla ketään? Miksi et halua, että PaskaTech olisi pörssissä ja sillä on hinnanmuodostus osakkeelle, tosin ohut sellainen? Millä tavalla sijoittajan tilanne muuttuisi mitenkään sillä, että PaskaTech ei siellä olisi, vaan ne loput 199 osaketta?
En ihan saa kiinni, mitä ongelmaa tässä oikein pyritään korjaamaan,
HELSINGIN käräjäoikeus linjasi torstaina julkaistussa päätöksessä, että käypä hinta kuitumateriaaleja valmistavan Ahlstrom-Munksjön osakkeesta on 17,84 euroa. Päätös tarjosi uuden käänteen jo vuosia jatkuneessa kiistassa.
Aiemmin välimiesoikeus oli linjannut, että käypä hinta osakkeesta oli 21,55 euroa osakkeelta.
Käräjäoikeus myös velvoitti Suomen Osakesäästäjät korvaamaan osan enemmistöomistajien käräjäoikeuskuluista.
Käräjäoikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valitusaika päättyy 30. lokakuuta.
Uusin Viisas Raha on julkaistu. Digilehti on jäsenten luettavissa Lehtiluukussa ilmaiseksi. Ei-jäsenet voivat liittyä jäseneksi (alk. 15 €/v.) tai ostaa irtonumeron (9,50 €/kpl).
Eikös tuo analyytikkopuhelu ollut kaikkien kuunneltavissa/katseltavissa? Itsekkin olin sitä kuuntelemassa. @Petri_Gostowski tai joku muu? voi varmaan vahvistaa tämän tiedon etten nyt puhu ihan puuta heinää
@saku on oikeessa, yhtiön sivulta löytyvästä sijoittajakalenterista löytyi aikataulu ja linkki webcastiin, joka oli kaikille avoin.
Seuraaminen tosin vaati vähän kivunsietokykyä, kun se pätki 20 sekunnin välein. Pätkimisen aiheuttaman pahanolon päätti yhteyden lopullinen katkeaminen vähän ennen tilaisuuden loppua.
Onneksi sisältö yhtiön puolelta oli laadukasta ja tuskinpa viimeisimmissä Q&A:ssa meni tavattoman tärkeitä asioita ohi.
Itseäni tässä korpesi kaikkein eniten se, että hallintarekisteröinnin sallimista oli hyvin äänekkäästi vastustamassa juuri Suomen osakesäästäjät ja Timo Rothovius, joiden olisi pitänyt puolustaa piensijoittajia eikä kusta heidän muroihinsa. Musta tuo oli ikävä teko suomalaisia piensijoittajia kohtaan ja piti huolen, että kilpailu ei Suomessa toimi välittäjämarkkinoilla kuten se toimii esim. Ruotsissa.
Rothovius kuunteli asiassa kimlindströmejä, jotka kuvittelevat että AO-järjestelmä takaisi omistusten läpinäkyvyyden - mitä se ei tee, sillä on täysin sallittua perustaa ulkomainen sijoitusyritys ja ostaa sen avulla suomalaisia osakkeita hallintarekisteriin. Hän ei kuunnellut niitä piensijoittajia, jotka haluavat tänne enemmän kilpailua välittäjien välille ja pienemmät kustannukset.
Ainoa lopputulema on se, että ulkomaiset välittäjät eivät tarjoa edullista kaupankäyntiä Suomessa. Esim. IB ei tarjoa 1,25e kaupankäyntiä Suomeen, mutta Ruotsiin se tarjoaa (oikeastaan alle 0,9e kuluja).
Victor Snellman LinkedIn-postauksessa erityisesti kiittää Timo Rothoviusta hyvästä yhteistyöstä ja sparrauksesta puheenjohtajakauden aikana ja sen jälkeen. Toisaalta Suomen Osakesäästäjien uutisessa ei ollenkaan kiitetä Victoria järjestön eteen tehdystä työstä. Ei varsinaisesti
tule ensimmäisenä mieleen, että toimarin ja hpj:n yhteistyö olisi ollut saumatonta.
