Olen Jussi Koskinen, Osakesäästäjien hallituksen jäsen.
Lehden hinta on kilpailukykyinen verrattaessa muihin sijoitusalan lehtiin. Lehti uudistuu vuoden 2025 alusta. Sivumäärän on tarkoitus kasvaa 52 >> 68 ja ulkoasu paranee. Myös sisältöön tulee uutta.
Privanetistä tuli mieleen Huhtanen Capital (jonka osakkeilla siis käytiin kauppa Privanetissa) ja kuinka tuollainenkin vedätys kelpasi Suomen Osakesääästäjille yhtiöillan yhteistyökumppaniksi:
Ja totta kai yhtiölle oli samaan aikaan tarjolla myös runsaasti näkyvyyttä Viisas raha -lehdessä.
Ikävämpi homma on, että monen perusasioita ymmärtämättömän (kenties jo seniori-iässä olevan) sijoittajan kohdalla tuollainen näkyvyys lisää yhtiön uskottavuusarvoa sijoituskohteena.
Ja ettei mene jälkiviisasteluksi, jo hyvän aikaa ennen tuota näkyvyttä keskustelupalstoilla oli puhuttu yhtiöön liittyvistä riskeistä sekä ihmetelty mm. ylimääräisten yhtiökokousten tiuhaa tahtia, puuttuvia pöytäkirjoja, viivästynyttä tilinpäätöksen julkaisua jne. Indereskin oli aiemmin julkaissut Huhtasesta yhtiöanalyysin, jossa kiinnitettiin huomiota mm. yhtiön väitteisiin asuntojen ostamiseen 38 %:n tukkualennuksella käypään arvoon nähden sekä erilaisiin lähipiirijärjestelyihin, jotka eivät kuulu vastuulliseen yritystoimintaan.
Olen aikoinaan nostanut Osakesäästäjissä keskustelua aiheesta pitääkö Suomen Osakesäästäjien tehdä yhtiökohtaista arviointia puolesta/vastaan?
Jos jokin yhtiö haluaa mainostaa itseään lehdessämme tai esiintyy yhtiöillassa, niin silloin altistamme jäsenemme niille viesteille ja x % jäsenistä saattaa sijoittaa kyseiseen yhtiöön.
Toisaalta politiikkamme on ollut, että emme harjoita sijoitusneuvontaa ja ota kantaa yhtiöihin sijoituskohteena.
Mielestäni näkyvyyden tarjoaminen on jo eräänlainen kannanotto. Ja jos “emme ota kantaa” tarkoittaa kritiikitöntä yhtiöesittelyä, ei se mielestäni ole ongelmatonta tuollaisten yhtiöiden kohdalla, jossa ne epäkohdat ovat olleet ilmeisiä ja nähtävissä jo tuolla hetkellä.
Varmaan kaikki voi olla siitä samaa mieltä, että jos yhtiö esitellään Osakesäästäjien tilaisuudessa tai järjestön mediassa, voi se etenkin vanhemman ikäpolven sijoittajissa herättää eräänlaisen luottamusharhan. Ts. yhtiötä ei tarkastella yhtä kriittisesti kuin jos kyse olisi vain vaikkapa yhtiön omasta tilaisuudesta ja mainosartikkelista. Tyhmää tai ei, noin se menee.
Ja ihan sama pätee näihin joka asian salaliittoteoreetikko tuomasmallisiin. Heidän uskottavuusarvonsa on aivan erilainen, jos esiintymispaikkana on perinteisen ja hyvämaineisen järjestön tilaisuus, tai jos esiintymispaikkana on jonkun pienpuolueen kylähullujen kokoontumisajot.
Olen samaa mieltä ongelmasta ja luottamusharhasta.
Äärimmilleen vietynä tuo tarkoittaa, että emme voisi ottaa esittelyyn mitään yhtiötä. Jos esittely siis tarkoittaa suosittelua että yhtiö ei ole huono sijoituskohde.
Otan asian uudelleen keskusteluun hallituksen työvaliokunnassa.
Ihan tuota en peräänkuuluttanut. Onko yhtiö hyvä sijoituskohde, on jokaisen sijoittajan vastuulle jäävä pohdinnan aihe. Mutta jos firman toiminnassa on selkeitä vakavia puutteita tai jopa laittomuuksia, kannattaa kahteen kertaan miettiä tulisiko sitä sijoituskeissiä edistää.
Esimerkiksi nostetun Huhtanen Capitalin kohdalla moni ikävä asia toki on tapahtunut tuon pörssi-illan jälkeen. Mutta jo tuolloin kesällä 2018 merkittävät vaaran merkit oli nähtävissä, eikä yritysjohdon luottamukselle ollut mielestäni mitään perusteita.
Asiaa tulisi, yhdistyksen toiminta huomioiden, tarkastella yksinkertaistetusti kahdesta näkökulmasta. Mikä palvelee yhdistyksen toimintaa etujärjestönä, ja miten täytetään journalismin periaatteet. Kumpikaan edellä mainituista ei sulje pois yhtiöesittelyjä tai velvoita ottamaan kantaa yritykseen sijoituskohteena, mutta asettaa mielestäni yhdistyksen asemaan, jossa on korostettu velvollisuus tarkistaa ja varmentaa esitetyt tiedot.
Huomasin sähköpostissa Helsingin Osakesäästäjien kutsun Verkkokauppa.comin sijoittajailtaan. En ole hetkeen käynyt Osakesäästäjien yhtiöilloissa, joten yllätti huomata, että tapahtumissa on ilmeisesti nykyään ilmoittautumismaksu. Onkohan tämä jo kauan ollut näin ja miksi? En ole ihan varma mitä ajatella asiasta, mutta ensimmäinen ajatus ei ollut, että onpa mahtava juttu päästä maksamaan siitä, että yhtiö kertoo itsestään sijoituskohteena 
Maksulla pyritään kannustamaan ihmisiä peruuttamaan ilmoittautumisensa, mikäli eivät ilmoittautumisen jälkeen jostain syystä tulekaan paikalle ja siten pienentämään tarjoiluhävikkiä. Asiasta kysyttiin viikko sitten Marianne Palmun kansantalousluennon yhteydessä ja se sai paikalla olijoiden laajan kannatuksen.
Mitä ilmeisimmin tämä on ensimmäinen tilaisuus, jossa maksu on käytössä.
Onko foorumilaisilla kokemusta Osakesäästäjien tapahtumista? Olen puolivakavissani harkinnut osallistuvani paikalliseen “kuukausitapaamiseen”. Onko kyseessä elohopeakerhon iltama jossa keski-iältään 70-vuotiaat setämiehet kahvittelevat kravatti kaulassa? Vai mikä tuollaosessa tapahtumassa on meininki ja pukukoodi?
Aikoinaan keski-ikä oli 55 vuotta. Uusista jäsenistä enemmistö on 40-kymppisiä.
Pukeutuminen on rentoa. Aktiiveista suuri osa on sijoittanut pitkään osakkeisiin. Kaikki ovat tervetulleita mukaan.
@superg Rohkeasti mukaan vaan, maaliskuun tapahtumaan eli Verkkokauppa.comin yritysesittelyyn ilmoittautuminen on auki. Arvauksesi keski-iästä lienee oikeansuuntainen, mutta nuorempiakin on mukana ja itsekin parikymppisenä koen soveltuvani joukkoon.
Itse kävin ennen korona-aikaa HOS järjestämässä pörssiyhtiöesittelyssä jossa keski-ikä oli varmaan 70 ja paikalla oli kyllä sekä muoreja että pappoja. Uskon että jonkin verran asiaan vaikutti sinänsä käsitellyt yhtiöt, jotka olivat varsin perinteisiä. Esimerkiksi Helsingin Osakesäästäjien vuosijuhlassa porukkaa oli iän puolesta enemmän laidasta laitaan.
Ehkä voisimme täältä kerätä sopivan yhtiön tullessa esittelyyn innokkaan nuoremman joukon niin ei tarvitse pelätä erottuvansa liikaa joukosta. Tähän maaliskuun tapahtumaan en kyllä itse pääse.
E: Monet vanhemmat ihmiset tykkäävät panostaa pukeutumiseen, mutta itse ainakin tavalliseen pörssiyhtiöesittelyyn laitan mieluusti mukavan hupparin. En sijoita sitä varten että saisin kärsiä olostani epämukava puku päällä tavallisena arki-iltana. Ja senkin osalta ihmisten pukeutuminen oli laidasta laitaan.
Mielestäni yhdistys voisi harkita nimenmuutosta kuvaamaan nykymaailman laajaa sijoitusuniversumia. Huomasin että Vaasan paikallisyhdistys on nimeltään Vaasan Arvopaperisijoittajat. Omaan korvaan tämä kuulostaa heti paljon mielenkiintoisemmalta.
Nykymaailmassa on myös monia muita varteenotettavia sijoitusmahdollisuuksia kuin pörssiosakkeet. Esimerkiksi korot, listaamattomat yrityslainat, kiinteistöt, listaamattomat osakkeet jne. Omassa salkussa pörssilistattuja osakkeita on noin puolet, vaikka en edes harrasta kryptovaluuttoja. Toki jos jäsenistössä on pääasiassa piensijoittajia joiden sijoitukset koostuvat vuosikymmeniä hodlatuista Nordean ja Nokian osakkeista, nykyinen nimi on oikein kuvaava.
Osakesäästäjien nimeä on mietitty vuosien varrella. Sana säästäjä koetaan ehkä arkisemmaksi kuin sijoittaja. Ja tätä joidenkin elitistiseksi kokemaa sijoittaja mielikuvaa haluamme välttää. Se lienee taustalla miksi nimi on säilynyt ennallaan.
Käytännössä osakesäästäjät puhuvat rahastoista ja muistakin omaisuuslajeista, vaikka painopiste on osakkeissa.
Erinomaisia uudistusehdotuksia Suomen Osakesäästäjiltä pääomatuloverotuksen uudistukseen. Syykin on selvä, miksi sitä pitäisi uudistaa - kansakuntamme on köyhtynyt yksityissijoittajien himoverottamisen takia ja nimenomaan ne keskituloiset, joita Suomessa pitäisi olla enemmän.
“Minusta yhteiskuntamme suurin ongelma ei ole välttämättä se taso, joka pääomien verotuksessa vallitsee, vaan se, että verotus on täysin eriävää riippuen, missä kansalaisen rahat ovat kiinni. Ääripäissä tietenkin pörssiyhtiöiden osingot yli 40 prosentilla ja omistusasunto nollalla prosentilla. Nyt kuitenkin on vaan niin, että ainakin edellisen 200 vuoden aikana ne ovat vaurastuneet eniten, joilla rahat ovat olleet kiinni osakkeissa, eivät ne, joilla rahat ovat kiinni seinissä, kullassa tai pankkitileillä. Tämä näkyy varsin nurjasti siinä, että maailman onnellisin kansa alkaa olla samaan aikaan peränpitäjä varallisuustilastoissa Euroopassa, jatkaa Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmi.”
Luin Hesarista tuosta ehdotuksesta. Minusta uuden varallisuustili-himmelin ehdotus oli kummallinen. OST on ihan ok kunhan talletuskatto poistetaan ja tilillä voi pitää myös ETF:iä sekä rahastoja.
Osinkoverotus-ehdotus oli myös outo koska näpertelee vain jonkun 1000€ vähennyksen kanssa ja kaikille 30% verotus.
Osinkojen verotus pitäisi tehdä Rothoviuksen ehdotuksen mukaan samana tasaverona kaikille, mutta alentaa taso esim 15%:iin.
Näin itsekin ensin ajattelin. Mutta onko sittenkään näpertelyä. Tilastokeskuksen mukaan mediaanisalkun koko (sisältäen sekä pörssiosakkeet että rahastot) oli vuoden 2023 lopussa 5 770 euroa. Kun Suomessa pörssiyhtiöt jakavat noin 14 miljardia euroa vuosittain ja näiden yhtiöiden markkina-arvo on noin 320 miljardia euroa, osinkotuotto on 4,38 %. Mediaanisalkulla osinkotuotto olisi 253 euroa vuodessa, jos kaikki sijoitukset olisivat osakkeissa. 1000 euron vähennys tarkoittaisi, että vähintään puolet (oikeasti paljon isompi joukko) saisi osingot 0 % verolla. Tässä mielessä ei siis näpertelyä vaan aito kannustin siirtää varoja pois pankkitileiltä osakkeisiin. 1000 euron osinkotuloon tarvitaan 22 831 euron osakesalkku. Mutta tarvitaanko tätä keinoa?
Osakesäästäjät perustelee 1000 vähennystä:
Osakesäästäjät ehdottaa myös, että
Alla on yleiskuva, miten kuvitteellista 100.000 euron omaisuuden suoratuottoja verotetaan.
NYT:
Yrittäjän huomautus 1: Nykyinen vielä voimassa oleva listaamattoman yhtiön osinkojen verohuojennus on myös koko voimassa olonsa ajan koettu poliittiseksi kiistakapulaksi ja siksi väliaikaiseksi, mikä on kannustanut nostamaan osinkoja enemmän kuin olisi tarpeen. Jokainen nostettu osinkoeuro on pois yrityksen tulevista investoinneista. Nykyinen malli toimii tehokkaana kasvun esteenä.
EHDOTUS:
Yrittäjän huomautus 2: Yhteisöveron laskeminen 15 %:een mahdollistaisi suuremmat investoinnit. Tämän voisi kompensoida korkeammalla osinkoverolla siten, että 30 % kokonaisveroaste säilyy.
Osakesäästäjien ehdotus jää ujoksi. Jos todella halutaan kasvua, tulee yritystoimintaan sijoittaminen tehdä kaikilla pääomamäärän tasoilla houkuttelevammaksi kuin pankkitalletuksiin tai kiinteistöihin sijoittaminen. Ei riitä, että se on houkuttelevaa piensijoittajille. Sen pitää houkutella myös suursijoittajia. Sama verokohtelu yhtiöön sijoitetulle omalle pääomalle yhtenäistää tavoitteita. Makrotasolla tämä yhdistää kansaa ja mikrotasolla helpottaa yhtiöiden päätöksentekoa. Siksi ehdotan, että kiristetään pankkitalletuksien ja vuokratuottojen verotusta 34 % tasolle ja pääomatuloverotuksen kokonaisveroasteen 30 000 euron porrastus poistetaan eli aina 30 %.
30 % kokonaisveroaste olisi Euroopan tasolla varsin kilpailukykyinen. Vastaavasti
Ruotsissa 44 %
Norjassa 44 %
Tanskassa 46+ %
Saksassa 48 %
Virossa 20 %
Ranskassa 47,5 %
Kolmas ehdotus eli Vaurastumistili ei sen sijaan näytä palvelevan millään tavalla kansantaloutta. En vastusta, mutta toivon perusteluja kansantalouden näkökulmasta.
Osakesäästäjät kaikki ehdotukset:
Osakesäästäjien ehdotukset ovat täällä Suomen-Osakesaastajat-Veromanifesti-.pdf
Yllä olevissa laskelmissa oletetaan virheellisesti että kaikki jotka nykyään makuuttavat rahaa tilillään sijoittamisen sijaan, haluaisivat sijoittaa. Näin ei ole vaan suurin osa ei edes tiedä (tai halua tietää) miten sijoitetaan. En usko että mikään kannuste saisi tätä porukkaa aloittamaan. Etujärjestön tehtävä on tietysti ajaa kohdeyleisönsä etua, mutta perustelut pitäisi miettiä paremmin.
Sijoittamisen kulut pitäisi saada samalle tasolle kuin muualla maailmassa.
Se ettei ole oikeaa kilpailua mahdollistaa ryöstö hinnoittelun
