Olen Jussi Koskinen, Osakesäästäjien hallituksen jäsen.
Lehden hinta on kilpailukykyinen verrattaessa muihin sijoitusalan lehtiin. Lehti uudistuu vuoden 2025 alusta. Sivumäärän on tarkoitus kasvaa 52 >> 68 ja ulkoasu paranee. Myös sisältöön tulee uutta.
Privanetistä tuli mieleen Huhtanen Capital (jonka osakkeilla siis käytiin kauppa Privanetissa) ja kuinka tuollainenkin vedätys kelpasi Suomen Osakesääästäjille yhtiöillan yhteistyökumppaniksi:
Ja totta kai yhtiölle oli samaan aikaan tarjolla myös runsaasti näkyvyyttä Viisas raha -lehdessä.
Ikävämpi homma on, että monen perusasioita ymmärtämättömän (kenties jo seniori-iässä olevan) sijoittajan kohdalla tuollainen näkyvyys lisää yhtiön uskottavuusarvoa sijoituskohteena.
Ja ettei mene jälkiviisasteluksi, jo hyvän aikaa ennen tuota näkyvyttä keskustelupalstoilla oli puhuttu yhtiöön liittyvistä riskeistä sekä ihmetelty mm. ylimääräisten yhtiökokousten tiuhaa tahtia, puuttuvia pöytäkirjoja, viivästynyttä tilinpäätöksen julkaisua jne. Indereskin oli aiemmin julkaissut Huhtasesta yhtiöanalyysin, jossa kiinnitettiin huomiota mm. yhtiön väitteisiin asuntojen ostamiseen 38 %:n tukkualennuksella käypään arvoon nähden sekä erilaisiin lähipiirijärjestelyihin, jotka eivät kuulu vastuulliseen yritystoimintaan.
Olen aikoinaan nostanut Osakesäästäjissä keskustelua aiheesta pitääkö Suomen Osakesäästäjien tehdä yhtiökohtaista arviointia puolesta/vastaan?
Jos jokin yhtiö haluaa mainostaa itseään lehdessämme tai esiintyy yhtiöillassa, niin silloin altistamme jäsenemme niille viesteille ja x % jäsenistä saattaa sijoittaa kyseiseen yhtiöön.
Toisaalta politiikkamme on ollut, että emme harjoita sijoitusneuvontaa ja ota kantaa yhtiöihin sijoituskohteena.
Mielestäni näkyvyyden tarjoaminen on jo eräänlainen kannanotto. Ja jos “emme ota kantaa” tarkoittaa kritiikitöntä yhtiöesittelyä, ei se mielestäni ole ongelmatonta tuollaisten yhtiöiden kohdalla, jossa ne epäkohdat ovat olleet ilmeisiä ja nähtävissä jo tuolla hetkellä.
Varmaan kaikki voi olla siitä samaa mieltä, että jos yhtiö esitellään Osakesäästäjien tilaisuudessa tai järjestön mediassa, voi se etenkin vanhemman ikäpolven sijoittajissa herättää eräänlaisen luottamusharhan. Ts. yhtiötä ei tarkastella yhtä kriittisesti kuin jos kyse olisi vain vaikkapa yhtiön omasta tilaisuudesta ja mainosartikkelista. Tyhmää tai ei, noin se menee.
Ja ihan sama pätee näihin joka asian salaliittoteoreetikko tuomasmallisiin. Heidän uskottavuusarvonsa on aivan erilainen, jos esiintymispaikkana on perinteisen ja hyvämaineisen järjestön tilaisuus, tai jos esiintymispaikkana on jonkun pienpuolueen kylähullujen kokoontumisajot.
Olen samaa mieltä ongelmasta ja luottamusharhasta.
Äärimmilleen vietynä tuo tarkoittaa, että emme voisi ottaa esittelyyn mitään yhtiötä. Jos esittely siis tarkoittaa suosittelua että yhtiö ei ole huono sijoituskohde.
Otan asian uudelleen keskusteluun hallituksen työvaliokunnassa.
Ihan tuota en peräänkuuluttanut. Onko yhtiö hyvä sijoituskohde, on jokaisen sijoittajan vastuulle jäävä pohdinnan aihe. Mutta jos firman toiminnassa on selkeitä vakavia puutteita tai jopa laittomuuksia, kannattaa kahteen kertaan miettiä tulisiko sitä sijoituskeissiä edistää.
Esimerkiksi nostetun Huhtanen Capitalin kohdalla moni ikävä asia toki on tapahtunut tuon pörssi-illan jälkeen. Mutta jo tuolloin kesällä 2018 merkittävät vaaran merkit oli nähtävissä, eikä yritysjohdon luottamukselle ollut mielestäni mitään perusteita.
Asiaa tulisi, yhdistyksen toiminta huomioiden, tarkastella yksinkertaistetusti kahdesta näkökulmasta. Mikä palvelee yhdistyksen toimintaa etujärjestönä, ja miten täytetään journalismin periaatteet. Kumpikaan edellä mainituista ei sulje pois yhtiöesittelyjä tai velvoita ottamaan kantaa yritykseen sijoituskohteena, mutta asettaa mielestäni yhdistyksen asemaan, jossa on korostettu velvollisuus tarkistaa ja varmentaa esitetyt tiedot.