Kiitos hyvästä haastattelusta! Minua ei mitenkään erityisemmin innosta tuo kiinteistöihin panostaminen, kun Taalerilla olisi hyvä tilaisuus profiloitua ja keskittyä impaktisijoittamiseen. Opportunistisesti ajatellten ajankohta voi toki olla hyvä, mutta jotenkin silti tuntuu että fokus tässä hämärtyy.
Sen sijaan minusta on mainiota, että Garantian kanssa ei hötkyillä vaan otetaan sieltä vastaan hyvää kassavirtaa jolla voi kasvattaa muuta bisnestä.
Hyvin maallikon mielin ajattelen, että tarkka fokusointi johonkin trendiin on iso riski pitkällä aikavälillä, ja ehkä tässä haetaan ihan yksinkertaisesti sitä, että kiinteistöillä saadaan tasapainottava tekijä omaan “portfolioon”? Mutta tosiaan, vaikea nähdä, että nämä eri panostusalueet sinänsä mitenkään liittyisivät toisiinsa muuta kuin rahan tuottamisen tavoitteen kautta. Ja ehkä tuo pointti, että Garantian tuottoja voidaan hyödyntää kokonaisuuden hyväksi.
Ehkä jotain hajautusetua voisi kuvitella tulevan, vaikka en kyllä usko että impaktisijoittaminen menee pois muodista niin kauan kuin ilmastonmuutos etenee. Kuitenkaan toimari ei oikein muulla tavalla perustellut asiaa kuin sillä että kiinteistöt eivät ole mihinkään katoamassa. Ja toisaalta korosti osaavan porukan merkitystä. Nyt vaan sen sijaan että voisi keskittyä luomaan kansainvälisestikin kovatasoisen porukan esim. bioteollisuuteen, joudutaan panostamaan kiinteistöosaamiseen, jossa Taalerin on hyvin vaikea jotenkin erottua.
Samaa mieltä. Kiinteistöissä kriittistä massaa ja ennen kaikkea kilpailukykyä ei olla millään tasolla saavutettu ja tähän segmenttiin rönsyily nostaa isosti riskitasoa harharetkistä huonojen (lue: kalliiden) yrityskauppojen kautta. Olisin mieluusti nähnyt ison panostuksen Taaleri Energiaan ja Bioteollisuuteen, joista eritoten Energiassa osaaminen ja kilpailukyky huippuluokkaa. Garantia on kyllä loistava cashcow Taalerille ja sen osalta löytyy luottoa myös kansainvälistymisen osalta. Kiinteistöissä kuvaavaa on tuo eri vuosille jaettu Grow Real Estate Business - Grow Real Estate Even More tyyppinen mantra, joka ei varsinaisesti herätä luottamusta. Kohtuullisen laimea CMD anti kaiken kaikkiaan.
Eikö Taalerilla ole ihan kokemusta onnistuneista kiinteistörahastoista, joten miksi sitäkin puolta ei kasvatettaisi? Samaa rahaa se niiden hallinnointi- ja tuottopalkkiopuoli tuo kuin muidenkin rahastojen.
Tässäkin se koko lienee tärkeässä asemassa. Toimitusjohtaja taisi tästä mainita 
Taalerin kiinteistörahastot olivat ehkä jäämässä vähän sivuraiteelle. Rahastot muodostavat aika monimuotoisen kokonaisuuden, metsää, tontteja, asuntoja ja talleja, eikä rahastojen koko yhteensäkään ole oikein instikka luokassa. Lisäksi Taalerilla ei taida olla ainakaan omaa vahvaa myyntiorganisaatiota, jolla myydä rahastoja yksityishenkilöille.
Joten mitä teet? Taalerilla on kuitenkin kohtuullinen kiinteistötiimi ja osaaminen eikä hommaa voi vain jättää silleen. Ja jos oletetaan että, varsinkaan tässä taloustilanteessa ja ilman omaa myyntipumppua, taalerin kiinteistörahastoja ei mitenkään saada uuteen kokoluokkaan, vaihtoehtoja jää kaksi. 1) Myydä rahastot pois tai 2) kasvattaa merkittävästi Taalerin kiinteistöpuolta yhdistämällä se jonkun toisen yhtiön kiinteistörahastojen kanssa.
Ja tätä pohdittaessa, hinta joka Taalerin kiinteistörahastoista olisi nyt saatavissa, on saattanut osoittautua liian hapokkaaksi nieltäväksi raakana. Jolloin vaihtoehdoksi on jäänyt kiinteistörahastojen merkittävä kasvattaminen esimerkiksi yrityskaupoin.
I rest my case eli istun käsien päällä ja pidätän hengitystä.
Sale ja Kassu ovat tehneet uuden yhtiöraportin Taalerista. 
Taalerin CMD muutti yhtiön sijoitustarinaa ja oman taseen sijoitukset näyttelevät selvästi aiempaa isompaa roolia yhtiön tarinassa. Sijoittajien kannalta keskeinen kysymys onkin luottamus yhtiön johdon kykyyn allokoida pääomia tuottavasti.
Tässä olisi vielä kommentitkin.
“Pidämme edelleen osien summaa parhaana tapana tarkastella Taalerin osissa olevaa arvoa. Matka osien arvon purkautumiseen tulee kuitenkin olemaan aiempaa pidempi”
Tämä lausahdus muodossa tai toisessa on toistunut Taaleri-kommenteissa koko ajan sen ajan kun olen ollut Inderesillä töissä eli yli 7 vuotta. :o (Myös osake on sattumalta lähes samalla 8-9 euron tasolla, joskin yhtiö on pumpannut yli 4 euroa osinkoja omistajien taskuun joten kokonaistuotto pyörinee +50 % tasolla).
Tässä ROAST 
melkein päivälleen vuoden takaa, missä puhuttiin mm. Garantiasta ja rahastojen ylösajosta. Osinkojen ja kasvuinvestointien välillä oli kenties osinkoihin painottuva kallistuminen, mutta CMD:n myötä paino on siirtynyt voimakkaammin pääomien allokoimiseen miten johto parhaaksi näkee. Vanhoja pätkiä katsoessa hahmottuu hyvin miten yritysten tarina ja painopisteet elävät.
Tämä menee jo todellakin spekuloinnin puolelle, mutta mietin, kuinkakohan paljon Taalerin suunnitelmiin vaikuttaa se, että tuulivoiman rakentamisen ensimmäinen buumi alkaa olla ohi? Eikä seuraavaa välttämättä tule, ellei sitä hyödyntäviä energian talteenoton tai vaikkapa metallinjalostuksen teollisuutta synny merkittävissä määrin piikkejä hyödyntämään. Itsellä on hyvin rajalliset tiedot tästä aiheesta, mutta olen siinä käsityksessä, että tuulivoiman määrää rajaa jo pelkästään sähköverkon tasapaino, ellei näitä rinnakkaisteollisuuden juttuja synny.
Asia on vähän monimutkaisempi, esim KL puoli sähköistyy vauhdilla ja lisää kulutusta paljonkin.
Tässä artikkeli, joka avaa hyvin sähköllä tuotettavan kaukolämmön merkitystä tuulisähkön tuotantohuippujen hyödyntämisessä:
Taalerin osalta hyvä muistaa, että sijoittavat maantieteellisesti hyvin laajalla alueella:
“Taaleri SolarWind III -rahasto sijoittaa aurinko- ja tuulienergiaan sekä akkuvarastoihin viidellä keskeisellä markkina-alueella; Pohjoismaat ja Baltia, Puola, Kaakkois-Eurooppa, Iberia ja Texas/USA.”
Suora lainaus rahaston sivuilta.
Vanhat Tuuli 1,2,3 rahastot sijoittivat pelkästään Suomeen, mutta nämä investoinnit tehtiin jo pitkän aikaa sitten (3 rahasto lanseerattiin ulkomuistista 2016).
Mukavaa perjantai-illan luettavaa, 4.1 milliä ja mahdollisuus lisätuottoon.
Eiköhän tästä kolminkertaistamisesta tuulivoimakin saa oman osansa?
Klikinsäästäjä:
Taalerin sijoittajasuhteista, vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja Siri Markula on irtisanoutunut ja siirtyy uuteen tehtävään yhtiön ulkopuolelle. Hän on työskennellyt Taalerilla tammikuusta 2021 lähtien. Markula jättää tehtävänsä ja Taalerin johtoryhmän helmikuussa 2024.
.
.
.
Yhtiö aloittaa korvaavan johtajan rekrytointiprosessin välittömästi.
Keskusteltiin Saulin kanssa Taalerista päivitetyn strategian ja CMD:n uutisten tiimoilta. 
Taaleri SolarWind3 ja Taaleri Energiaan liittyen:
Tässä muutama ajankohtainen poiminta markkinalta. Tanskalainen pääosin infrarahastoja hallinnoiva Copenhagen Infrastructure Partners julkaisi tällä viikolla uuden Growth Markets II -rahaston, joka sijoittaa uusiutuvan energian tuotantoon. Tavoitekoko rahastolle on noin 3 mrd. euroa, joten uskoa riittää tuollakin näiden sijoitusten kysyntään. Edellinen vuonna 2019 perustettu rahasto oli kooltaan noin 1 mrd. euroa, joten erinomainen suoritus kyllä, jos tuon tavoitteen kasaan saavat. Ei tuo kuitenkaan CIP:n tapauksessa mikään poikkeuksellisen suuri rahasto ole, sillä yhtiön suurin energiarahasto on kooltaan noin 7 mrd. euroa.
Linkki uutiseen: https://www.reuters.com/sustainability/sustainable-finance-reporting/copenhagen-targets-3-bln-emerging-market-greenfield-renewables-fund-2023-12-04/
Sama yhtiö keräsi tänä syksynä noin 750 MEUR pääomia ensimmäiseen bioenergiarahastoonsa, joten kohtalaisen hyvin tuntuu sielläkin suunnalla menevän. Nämä uudet rahastolanseeraukset tukevat meidänkin näkemystä siitä, että kyllä uusiutuvan energian infrahankkeille on edelleen kysyntää, vaikka korkojen nousu onkin aiheuttanut kustannushaasteita erityisesti offshore-puistojen rakentamiseen.
Linkki uutiseen: CIP Raises $2 Billion for Bioenergy, Renewables Infrastructure Funds - ESG Today
CIP on myös hyvä verrokki Taalerille, vaikka onkin reilusti suurempi, eikä sen osaketta ole pörssilistattu. Yhtiön uutisvirta kannattaa joka tapauksessa ottaa seurantaan, sillä tuotetarjooma muistuttaa hyvin paljon Taalerin fokusalueita ja tuotelanseeraukset antavat ainakin jonkinlaista osviittaa siitä, miten KV-instituutioiden kysyntä infrasijoituksille elää.